Olen asunut 11v pienessä rivitalossa, pienessä pesässäni.
Naapurisopu on ollut aina kaikkien 7 perheen kesken hyvä.
Uudet naapurit, nuori avopari ja tytön 2,5v tytär , siis ei miehen, kuten hän teki selväksi alusta alkaen
Omaa hölmöyttäni , yritin olla avulias, ja tarjosin käyttöön kottikärryt tavaran kuljetukseen pihani läpi.
Nyt mies lähettää mummoparalle ilkeitä teksti viestejä ja tekee ilkivaltaa muutenkin.
Olen ollut aina sitä mieltä, että naapureihin pitää pitää valimatkaa.
Kuinka nyt hairahduinkin noin höveliksi.
Pitääköhän vaihtaa pesä muualle`?
Naapurisopu on ollut aina kaikkien 7 perheen kesken hyvä.
Uudet naapurit, nuori avopari ja tytön 2,5v tytär , siis ei miehen, kuten hän teki selväksi alusta alkaen
Omaa hölmöyttäni , yritin olla avulias, ja tarjosin käyttöön kottikärryt tavaran kuljetukseen pihani läpi.
Nyt mies lähettää mummoparalle ilkeitä teksti viestejä ja tekee ilkivaltaa muutenkin.
Olen ollut aina sitä mieltä, että naapureihin pitää pitää valimatkaa.
Kuinka nyt hairahduinkin noin höveliksi.
Pitääköhän vaihtaa pesä muualle`?
Vastaukset 31
Vanhimmat
voi hyväksyä missään nimessä?
Tekstiviestejä, onpas outoa?
Vuonna erkki, kun tänne muutimme, naapurin rouva alkoi vierailemaan päivittäin, kertoen kujalaisten elämästä.
Enpä tykännyt. Nyt sanotaan päivää, kun nähdään.
Teehän ilmoitus ilkivallasta ja säästä tekstiviestit, poliisille nähtäväksi, että pienen muitutuksen antaisivat, tai ehkä taloyhtiön kokoukseen.
Ei ole pskko alkaa itse muuttamaan ilkeilijöitä pakoon ja antaa riemuvoitto heille.
Stemppiä sinulle.
ala vaihtamaan, mutta et sitten enää vippaa kottikärryjä :)
Meitä on niin moneen junaan, vaikea käsittää kaikkia. Jos se häiriköinti ei muuten lopu, kerro poliisille. Hakevat naapurilta kännykän pois ja 10 v aikana ei sitten saa uutta liittymää yhdeltäkään operaattorilta Suomesta. "Viestintärikos" silloin syy, mistä tuomitaan ja käyttökielto päälle. Voivat hakea sen naapurinkin vähäksi aikaa talteen.
Ei naapureihin kuitenkaan välimatkaa pidä ottaa. Pieni hymy ja kohteliaisuus auttaa paljon mukavampaan elämiseen. Näin se menee.
niin pääset naapureistasi muttei tartte kotiaan muuttaa. Aina tulee uusia naapureita ja voi olla entistä pahempia.
Jos lainasit kottikärryjä heille, niin mitä sanomista siitä sitten tuli?
Puhelinnumero vaihtuu helposti, tosin sitä eivät sitten tiedä, ehkä saa plokattua, ettei tule viestejä.
luuli että mummolta pesee muutama sata eetä enemmän ku aita maksaa oikeesti
Ei osata sen vertaa puhua ja näyttää kuitteja ja laskelmia ynnä tarjouksia ettei tulis huutoa.
Ei tuollaisiin ihmisiin tarvitse tuhlata energiaansa. Eivät he ole sen arvoisia. Jos ilmoittelet poliisille, saattaa kiusaaminen ainoastaan yltyä. Minä ainakin jättäisin heidät omaan arvoonsa, en yksinkertaisesti välittäisi.
Tekstiviestejä ei tarvitse lukea, jos näkee mistä ne tulee ja jos tietää että lukeminen aiheuttaa pahan mielen.
Ja ennen kaikkea; älä anna pikkusielujen ajaa sinut kodistasi pois.
Tsemppiä sinulle. :)
Meidän rivitaloa häiritsee ainoastaan oveltaovelle kauppiaat, ne tummaihoiset. Täällä kun on suurinosa pyörätuolissa tai rollaattoreilla kulkevia, niin on peloittavaa jättää oveaan lukitsematta, vaikka se helpottaisi naapuri/ystävä vierailuja, kun ei tarvitse ovelle kömpiä.
Minuakin jäi vaivaamaan, mistä Sinun naapurisi on vihainen? Ei kottikärryn lainaaminen liene kovinkaan suuri rikos?
Onko tuo vilkas 2,5 v lapsi aiheena, kun sen noin erikoisesti mainitsit? Itse saisin raivarin, jos minun 2-v ja 4-v lapsenlapseni olisi vieraita lapsia minulle. Onneksi heillä on oma suuri piha, sillä rivi-tai kerrostaloon niitä ei huolisi kukaan, sen olemme todenneet heidän äitinsä kanssa.
Täällä joskus olen muistutellut noita isompia lapsia, jotka iltaisin pitää meteliä lasten leikkipuistossa ja sitten jos ne tulee ajorallia pitämään meidän rauhalliselle sivukadulle, joka ei ole läpikulkutie mihinkään.
Ainoa ilmeinen mielenosoitus oli joltain, koska minun fillarini "mustekalakumi" oli viilletty poikki, mutta renkaissa oli viellä ilmat, jota ihmettelin.
Kerro nyt kuitenkin meitä tyydyttävällä tavalla, mitä ne Sinulle osoitetut textarit sisältää.. Muutenhan minäkin esittäisin, että säästä ja vie poliisille.
väärinkäsitystä koko juttu?
Nuoret lähettelee paljon tekstiviestejä, se on edullisempaa kuin puhelimessa puhuminen.
Salamannopeasti näpyttelevät, ja aika lyhyitä viestejä, kyllä niistä voi helposti tehdä vääriä tulkintoja.
Reilusti kasvokkain puhumaan asiat selviksi, olisi minun tapani.
Naapureina ollaan vuosikausia yleensä, ei kai kukaan halua aloittaa asumistaan riitelemällä heti kättelyssä. Jos nyt niin pääsi käymään, niin paras panna riita poikki heti alkuunsa.
Vanhempi ja viisaampi voi vaikka vähän joustaakin, jos vaikka nuorelle on asunnon (ehkä ensimmäisen oman) omistaminen vähän "noussut päähän".
Rivitaloasumisista en tiedä, mutta kerrostaloasujana tiedän, että häiriintyneitä ihmisiä on nyt enemmän kuin koskaan. Teetpä niin tai näin, teet aina pahoin päin näiden mielestä. Luonnehäiriöt ja/ tai muut mielenterveyden häiriöt ovat usein hoitamattomia, lieviä, mutta kuitenkin sellaisia, että kanssakäymisissä ne näkyvät ja kuuluvat. Vaikka sellaisista ei olisikaan kyse, olette eri sukupolvea. Näkemyksenne naapuruudesta voivat poiketa kovastikin.
Jos muutat, mistä kuitenkaan tiedät,minkälaisia uusia naapureita saat? Moni kakku on päältä kaunis. Vasta lähempi tutustuminen paljastaa sisuksen.
Olen samaa mieltä siinä, että mieluummin pieni välimatka naapureihin kuin ihan ystäviksi asti. Tämäkin on niin kovin ihmisistä kiinni. On niitä, jotka osaavat kunnioittaa yksityisyyttä ja sitten muunlaisia.
Toki voisit neuvotella pariskunnan kanssa siitä, miksi mies lähettelee sinulle enää mitään viestejä, jos lainaustilanne on jo ohi ja jollet itse ole antanut niihin aihetta. Mikä heitä oikeastaan ärsyttää? Ja miksi tekstiviestejä, kun kerran asutte näköetäisyydellä? Mitä he odottavat naapuruudelta ja mitä sinä?
Jos viestit jatkuvat ja muu meno etkä pysty neuvottelemaan, onhan teillä talossa hallitus, asia sinne esityslistalle. Poliisille voit myös tehdä ilmoituksen yksityisyyden häiritsemisestä mm. tekstiviestien perusteella. Silloin kuitenkin ollaan jo tilanteessa, jolloin muutto voi olla hyvä ratkaisu. Älä kuitenkaan itse mene mukaan haukkumisiin tai muihin heittelyihin. Säästä tekstiviestit.
Ikävä tilanne, toivotaan,että se purkautuisi jollakin tavalla sovuksi. Tuskin naapureillakaan asiasta on hyvä mieli.
Kun tuossa alussa kerroit tyttärestä, ja hänen "sukusuhteista", että olet tullut maininneeksi siitä muille naapureillesi, kun sen täälläkin toit heti alkuun selväksi?
Jospa vain ajattelivat sinulle kertoa, kun jeesasit, ja sitten kuulivatkin sen tiedon "levinneen".?
Älä nyt loukkaannu, tuo vain tuli mieleeni, miksi yleensä muutoin olisit täällä sitä asiaa kertonut? Siis jos se ei liity tapaukseen?
itsekkin tuon maininnan tarpeellisuutta ihmettelin en vaan noin johdonmukaisesti osannut eteenpäin ajatella
Alkuviestin perusteella en menisi ketään syyttämään!
Noin tarkkaan raportoit naapurisi yksityisasioita jopa julkisella palstalla, en ihmettele yhtään että he eivät sinusta pidä.
Kommenttisi johdosta: rivitaloja on Suomessa varmaan ainakin miljuuna kappaletta ja siellä kaikenlaisia naapuruussuhteita, varmasti myös monta tämänkaltaista ja yhtä monta muunlaista. Jos laillasi ajattelisimme, jää hyvin vähän aiheita, joista voi keskustella tai kommentoida - kuinka vaan. Onko nyt niin, että mielestäsi vain sää on aihe, josta julkisella palstalla sopii jutella. Se on sitten pian läpikäyty.
Julkisesta kirjoittelusta: sanoma- ja aikakausilehdet ovat muun muassa julkista kirjoittelua, siellä olevat uutiset samoin, usein nimien ja osoitteiden kanssa. Kyllä mahtaa olla toimittajaparoilla paljon vihollisia, kun kaikki katkeroituneet kärtyt yksissä tuumin pitävät heitä epäsopivina ihmisinä. Kehtaavatkin kirjoitella julkisesti toisten ihmisten asioista. Joku voi vielä loukkantua!
iso ero kirjoitetaanko julkisuudelle itse antautuneista ihmisistä vai yksityisistä. Juridinenkin ero. Vaikkei oliskaan niin kuka nyt omista naapureistaan menee kirjoittamaan.
Ai miljuuna rivaria joo mutta tämä esiintyy omalla naamallaan. Eiköhän tunneta seudulla. Ja nyt tiedetään naapureistakin jotain, totta tai ei se paha yleensä uskotaan.
Harvempi antautuu julkisuudelle kertomaan asioistaan. Kun jätetään ulkopuolelle tämän lausuman Vanhaset, Tanjat ja muut kansanedustajat ym. Seiska-lehden pikkujulkut. Tuomioistuinten päätökset ovat yleisimmin julkisia kuin julkisuudelta kiellettyjä ja sieltä näkyvät kyllä nimet ja asuinpaikat ym. Muistanet Jokelan koulun tapauksen ja kirjoittelut siitä. Harvempi sielläkään oli antautunut julkisuudelle, joutui kyllä tahtomattaan mukaan.
Ihmiset täällä kirjoittelevat aika avoimesti yksityisasioistaan ja pahantahtoinen voi, jos aikaa on todella runsaasti ja tarpeeksi pahantahtoisuutta, ryhtyä selvittelemään, että kenestä nyt oikein olikaan kysymys. Kuka todella viitsisi tällaista? Varsinkin, kun naapurit ovat aloittajaa niin paljon nuorempia, että pitäisi olla päässä vikaa ja paljon, jos he seuraisivat suomi24. kuusikymppisten palstaa. Luulisin, että heillä on vielä muuta puuhaa kosolti.
Oletatko, että juttu on tosi? Soilike on sellainen velmu, että epäilenpä tämänkin olevan fiktiivinen tositarina.
säälitti nuoret naapurit.
Voisko olla yleisesti tiedossa, että naapuri harrastaa palstakirjoittelua?
Kuka vaan voi lukea, normaalia uteliaisuutta. Henkkareita ei kysytä.
Ai että velmu on?
Kertoo vielä 10 ekun tarkkuudella seikkaperäisesti miten kaikki kävi (hänen mielestään).
"fiktiivinen tositarina" on kyllä hyvin kaunisteltu ilmaisu.
Jos onkin tositarina niin moka mikä moka.
Moka, mitä ihmeen mokaa saat aloittajan kirjoituksesta, yhdestä tarinasta? Katsotko todella maailmaa noin, kuin kommenteistasi voisi hyvin päätellä, eli että etsitään virheitä ihmisistä ja heidän sanomisistaan?
Elämää, kuules tuntematon, helpottaa kummasti, kun lakkaa laskemasta muiden virheitä ja vaikka ryhtyy räknaamaan niitä omia. Oletan, että sinäkään et ole niistä ihan osaton. Hyvää jatkoa valoisammin katsantokannoin. Sitä paitsi minusta Soilike on edelleen velmu enkä näe tässä minkäänmoista mokaa.
omalla nikilläsi, läpinäkyvää tuo.
Kehuin Soilikea siksi,että hänen juttunsa ovat mukavia ja vähän velmuja eli pilke silmäkulmassa. Minulle on tullut hänen kirjoituksistaan se käsitys, että ei hänen tyyppisensä tarvitse olla vainoharhainen tai muutenkaan niin omalatuinen, että itseään pitää palstoilla kehua, kun muilta ei kehuja saa. Olen täysin vieras ihminen, en edes ole viitsinyt katsoa mitä nimimerkki soilike kertoo itsestään.
Kylläpäs olet todella kade,et sallisi, että aloittajaa kehutaan. Kerropas, mikä elämässäsi on mennyt pieleen niin pahasti, että sinua sieppaa, kun joku kehuu jonkin nimimerkin juttuja? Valitettavasti en sinun kirjoitustasi pysty kehumaan, koska ns. kirjoitat puskasta kuten minäkin enkä muutenkaan tykkää noin ilkeästä tyylistä. Mitäs, jos juuri sinä kehittäisit itseäsi siihen suuntaan, että tekisit kivoja juttuja sen sijaan että kehittelet kaikenlaisia vainoharhaisia kommentteja. Kun nyt ikääkin jo alkaa olla...
Anna toki soilikkeelle rauha, minä olen minä ja soilike olkoon kuka tahansa muu. Ainakaan hän ei istu minun kehossani naputtelemassa.
On siinä melkoinen mies.
Heips!
Olen aikojen kuluessa tullut siihen tulokseen, et naapureihin on syytä pitää melkoista välimatkaa, ei kaveerata, selvii paljon helpommalla.
kanssa vähän läheisemmissäkin väleissä.
Meillä on seinänaapurin kanssa toistemme avaimet ja puhelinnumerot, naapuri on säästänyt jo 75 euroa kun ei ole tarvinnut huoltomiestä soittaa ovea avaamaan. Hän taas kävi kerran heittämässä pois mikroon unohtuneen maksalaatikon jonka itse muistin kun olin jo reissussa. Emme silti kyläile toistemme luona.
Lämmin tunne tuli myös muutama päivä sitten pihalla, kun naapurirapun nuori äiti luotti ja lähetti kävelemään opettelevan yksivuotiaansa tepastelemaan kädet ojossa minua kohti.
Kottikärryt ei näyttele mitään osaa välirikossa.
Se oli monen asian ketju, jossa itseäni moitin siitä, että ryhdyin höveliksi naapuriksi.
Pyysin naapurin kaveria kysymään kumppaniltaan, että onko tällä mitään sitä vastaan, että laitatan etupihalla olevan pensasaitani korotukseksi ja näkösuojaksi kukkaristikon
Kaveri oli kaatanut etupihalta puut ja pensaat, joten kaipasin jotain näkösuojaa väliimme.
Itseltään rouvalta, en uskaltautunut kysymään, koska hän on alusta alkaen välttanyt edes tervehtimistä.
Kaveri itse tarjoutui sen rakentamaan ilmaiseksi, jos se olisi yhteinen ja minä hankkisin rakennustarvikkeet. Näin sovimme.
Avasin rautakauppaan tilin tarvikkeiden hankkimiseksi, mutta sitten rakentamisen hinta alkoi nousta.
Maksoin jo 40,- vaikka sopimus oli toisin. Peruutin ristikon rakentamisen, kun sen hinnaksi alkoi tulla jo vähintään 100,-
Meinasi varmaan panna rahoiksi mummo-höppänän kanssa
Suutuspäissään ja huppelossa, viskoi takapihalla aidan yli rimoja puolen kuutiota yöllä klo 2 ja lähetti ilkeitä viestejä kännykkääni
Parin päivän päästä leikkeli takapihojemme välissä olevia ruusupensaitani ilman selitystä
Ei nyt niin kauheita ilkitekoja, mutta pahaa mieltä aiheuttavat
Se lapsen isyys-juttu oli mielestäni omituinen. Jos pari asuu yhdessä ja perheessä on lapsi, niin miksi ensimmäisenä pitää naapurille varmistaa, että ei ihana, pieni 2,5v , typykkä ”missään tapauksessa ole minun”
Nyt pikku-tyttö luulee, että aidan takana asuu ilkeä noita, koska aina kun avaan oven pihalleni, niin lapsi riiputetaan kiireesti sisään
En tiedä, onko se luonnevikaisuus aidan tällä- vai tuolla puolella
Tunnelma on mielestäni niin ikävä, että harkitsen hartaasti uuden pesän rakentamista uuteen paikkaan
on oikeastaan heidänvälinen ongelma. Ne kun tappelevat keskenään niin sinuun puretaan vihat. Siksi on parempi kun muutat ettet joudu kärsimään entistä enemmän. Joku tykkäsi kun menee sutta karkuun tulee karhuvastaan. Se voi pitää paikkansa monessa kohdin, mut sinun elämäsi menee taistellessa ja pahanmielen tuoksinnassa eikä se ole varmaankaan tarkoituksesi. Katsele niin löydät minä tiedän että tulet löytämään oikein ihanan paikan jossa saat ihmisarvoista kohtelua.
Olen samaa mieltä, eihän tuollaista kukaan jaksa katsella ja kuunnella, saa vielä se pikkutyttökin ilkeyttä kotonaan, jos vaikka haluaisi sinun luoksesi ulkona tulla.
Muuta ihmeessä, ei se maailman ainoa paikka ole, kyllä löytyy vielä hyviäkin naapureita.
Koeta jaksaa niin kauan kuin siinä joudut olemaan.
Itse muutin edellisestä uutena hankitusta kerrostaloasunnostani, koska talon ilmapiiri alkoi ahdistaa. Seinäni takana kun oli kerhohuone, jossa alkoi olla todella häiritsevää melua ja heräsimme esim. sählynpeluun jytinän ääniin jo varhain sunnuntaiaamuisin. Kukaan ei rahoittanut sitä melua. Talohallituksen kokouksessa asiaa käsiteltiin useamman kerran ja lopulta uhrista tehtiin syyllinen ja lapsirakkaasta ihmisestä suurin piirtein lastenvihaaja. Toki olisin voittanut jutun, jos olisin puolustanut kotirauhaani oikeudesssa, mutta katsoin itselleni terveellisemmäksi hankkia asunnon muualta. Enkä ole katunut, nykyisessä kerrostaloasunnossani hyvällä alueella on entiseen verrattuna suorastaan taivaallinen rauha ja mukavat naapurit. Rauhattomassa kodissani olisin sairastunut vähitellen pahasti, sen tiedän. Huvittuneena olen seurannut, että sitä entistä asuntoani on nyt myyty uudelleen kahden vuoden välein, joten ongelma pysyy, pysyy ja pysyy.
Tiedän, miten paljon pahaa mieltä voi tulla huonosta naapurisovusta, jos ei asioita saada puhutuksi selviksi. Saattaa elämä helpottua muuttamalla. Omaa terveyttään ei kannata pilata huonojen naapuruussuhteiden takia.
Se on taas tätä: rikka toisen silmässä nähdään, muttei malkaa omassa. ein kai ne naapurit pahakseen panneet kun muutitte pois?
tosi tärkeitä kerros- ja rivitalossa asuttaessa. Edellisessä rivitaloasunnossani asuin 37 vuotta ja yksi parhaista ystävistä asui seinänaapurina. Meillä oli avaimet toistemme asuntoon ja autoimme paljon toisiamme. Tässä rivitaloasunnossa olen asunut pari vuotta. Tervehdimme toisiamme ja seinänaapurin kanssa käyn suunnistamassa. Vuosi sitten meillä oli keväällä pihatalkoot ja jokainen osallistui kykyjensä mukaan. Oli kiva tunnelma. Riitaa taloissamme (3kpl) ei ole tullut edes kissoista. Mutta tilanne elää koko ajan, sillä monet asukkaat ovat iäkkäitä. Ykskaks joukossa on joku, joka toimii toisin kuin on totuttu. Toivottavasti Sinun ei tarvitse muuttaa psästäsi, vaan tilanne ratkeaa.