yksin oon minä ihminen.....
on kohdallani aivan totta,,,
Tässä kävi siis taas näin.....
Minun täytyy siis vain tyytyä kohtalooni....
Enhän minä maan matonen muutakaan voi.....
on kohdallani aivan totta,,,
Tässä kävi siis taas näin.....
Minun täytyy siis vain tyytyä kohtalooni....
Enhän minä maan matonen muutakaan voi.....
Vastaukset 15
Vanhimmat
aina sinua joku muistaa, usko vain.
...nyt voi taas uskoakin.....:)
Kiitos
aloin miettiä nimimerkkiäsi :
yksin yksinäisyydessä
mitä pitää sisällään se
viestistäsi Vee Aan runo, ja vähän sitä sivuten vain.
Kunpa omistaisi runoratsun
Sillä voisi ratsastaa päiväuniin, haavekuviin,
Taivaan sineen ja kirkkauteen
Tahi yön tummaan lähteeseen
Aivan miten itse mielii....
ilmiasu hieman mietityttää.
Olisikohan se siro, kiiltävä, sieraimet värähdellen ravaava arabialainen?
Olisikohan se jäntevä suomenhevonen, jonka sankaritekoja on kirjallisuuskin kunnioittanut?
Vai olisiko se kaljalastia vetävä, nilkkakarvainen heppa, jota on kiva katsoa?
valitsisin suomenhevosen
....Vaikka ne nilkkakarvatkin kyllä....
Suomenheonen ; vakaa kuin kallio
käynyt sodat ja aurannut pellot
Mutta voisi sekin saada mielikuvituksen siivet ja lennättää maailmaan äärettömyyteen
Auringonsäteet voisivat leikkiä sen harjassa
Ja tuultentyttärien kiharat silittäisivät sen vakaita kupeita....
kova työläinen, mutta sopivassa tilanteessa saa siivet selkäänsä.
Nyt kello käskee lähteä suomenhevosella kyntämään arkaa, unten sarkaa.
Yksin olet vain, jos et muista meitä.
Saakoon unesi kultaiset siivet ja vieköön sinut maahan johon olet unelmoinut
antakoot sinulle seikkailut joista olet aina haaveillut
ja antakoot rinnallesi untesi maahan hänet jota olet odottanut
eipä onnestani mitään puutu.
Laukatkoon unelmiesi ratsu niin että sen kaviot iskevät timantteja
Kupeet hikoaisivat kultaisia pisaroita
Ja sen siivet kantaisivat ikuisuukien ajan
hevosesi hirnuu häntä suorana meijän haassa.
Suomen hevonen on paras. Haistaa ja maistaa kaiken ajallaan eikä kerjää vierailta namupaloja.
Sinun runoratsusi meno on upeaa.
Ratsu korskuen kuopii maata ja harjansa hulmuten kaulalle lyö,,,,
Pois halaaja vapauteen mieli ja silmissä kaiho ja sielussa surukin soi......
Näin painaa päänsä jo ratsu ja runonsa ehtyä voi....
Vaan kiitos sinulle kaunis viel ilmoille sointuva soi