Kuuntelen meren
laulua rantakiviin,
sadepisarat,
kuin kyyneleet,
tervehtivät minua,
yksinäistä veljeään.
Valvon,
suvinen yö
kuiskii salaisuuksiaan,
lohduttaa yksinäistä
vaeltajaa.
Kylmä hyytää
sieluuni,
ruumiini värisee,
missä olet,
tule ja sulata
tämä jäinen kylmyys.
laulua rantakiviin,
sadepisarat,
kuin kyyneleet,
tervehtivät minua,
yksinäistä veljeään.
Valvon,
suvinen yö
kuiskii salaisuuksiaan,
lohduttaa yksinäistä
vaeltajaa.
Kylmä hyytää
sieluuni,
ruumiini värisee,
missä olet,
tule ja sulata
tämä jäinen kylmyys.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tekisi mieli kirjoittaa vastaruno,
mutta se särkisi Sinun runosi tunnelman - niin
satuttavan kaunis ja kaihoisa * huokaus *
Kunpa voisin, niin sulattaisin sen kylmyyden.
Runossasi oli paljon sellaista
mistä minä pidin!
luonnon äänet, ne laulavat hiljaa kauneimman sävelen, jos kuunnella osaat.
Kaunis, ihana runo ei voi muuta sanoa.
Kiitos.