pihistystä D4D:llä

Testasin aamulla oman D4D:ni kulutuslukemat ajotietokoneen perusteella. Tähän minut innoitti alempana oleva "Mauno Laronlukon" kirjoitus aiheesta "Pettunyt Avensiksen kulutukseen" sekä se, että vaihdatin viikolla alle Michelin Energy Saverit kokoa 185/65-15.

Elikkä ajoin kymmenisen kilometriä, jotta kone lämpesi (samalla tuli kesäkäytettyä eberi). Sitten ajotietokoneen ja trippimittarin näytöt nolliin ja baanalle. Reittinä Tikkurila-Sipoo-Mäntsälä ja takaisin vanhaa Lahden tietä.

Lukemat ajotietokoneen ja trippimittarin perusteella:
3,6 l/100km
66 km/h
84,6 km

Nopeusmittarin virhe uusilla normaalia reilu prosentti korkeammilla renkailla käytännössä nolla. Ajotietokone näyttää kesälaadulla ja yhtämittaisella ajolla hyvin lähelle oikeaa. Eli lähes varmuudella voi sanoa, että alle neljän litran kulutuksella mentiin.
515927
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 51

Vanhimmat

No kyllä moni muukin diesel samoihin pääsee, jos joku siis viitsii tuommoisella homosteluvauhdilla maantietä jyystää....ei tulisi mieleenkään.

Äänestä
  • 66 on aika normaali keskinopeus suomalaisessa maantieajossa. Jos nopeusrajoitukset on 80, niin ei tarvitse kovin usein taajaman läpi ajaa niin keskinopeus on jo 66. Sitten tietenkin jos todelliseen ja varsinaiseen homostelutyyliin ajaa kuin reikäpää amislainen BMW:llään, niin kannattaa olla hiljaa.

    Äänestä

  • ihan nopeusrajoitusten mukaan (50, 60 ja 80). Lyhyellä satasen pätkällä ajoin 90 km/h. Yksi taksi saavutti minut, mutta tyytyi ajamaan perässäni homovauhtia. Yhden traktorin ohitin laittomasti risteysalueella Keravalla.


    Välillä otin riskiä ja annoin alamäissä rullata yli sallitun. Muutama vihainen mulkaisu tuli pyöräilijöiltä, koska pidin nopeuteni myös tiukissa mutkissa. Pornaisten kirkon edessä vähän hävetti, kun kirkkokansan edestä kaahasin rullaamalla hidasteista suojatien yli viittäkymppiä.

    Äänestä

  • merkit vievät vähemmän, jopa huomattavassa määrin. Toyotan dieseltekniikka ei ole ihan viimeisintä huutoa.

    Äänestä

Heh juu... eihän sulla vielä ollut edes 300tkm mittarissa? Ootas kun saat 400tkm täyteen.....

Nyt 419tkm mittarissa ja taas tuli tehtyä uusi ennätys, nyt ei edes ennätysyritys päällä, mutta muuten taloudellisuusajofiilikset kohdallaan....

Elikkä viimeinen tankillinen:

-1218km, 55,3l, 9 päivää ..tekee 4,55l/100km.
-sisältää 100km/h mittarissa (pääasiassa 95:ttä)
-sisältää lyhyitäkin matkoja, 0= siirtelyä pihalla, 5 ja 20km matkoja

Valmistaja muuten ilmoittaa maantie kulutukseksi 5,3l/km, mutta nehän eivät ole älynneet mittauttaa EU-kulutuksiaan kunnolla sisäänajetulla autolla? :-)

Äänestä
  • tuli mittariin. Parantaa kuin sika juoksuaan...

    Tuo pihistelylenkkini on täysin epävirallinen ja sen tarkoitus olikin vain testata, onko neljän litran alitus mahdollinen vanhalla D4D:llä. Itse en siihen aiemmin uskonut, mutta ilmeisesti nuo Energy Saverit todella toimivat...


    Sen verran kepulikonstia on myös, että käytän Redlinen RL2-lisäainetta. Sen vaikutus on myös pari desiä.

    Ensi viikolla on tarkoitus ajella Baltian kautta Puolaan. Siellä olisi mahdollisuus ajaa koko tankillinen pihistellen. Uskon 4,3 l/100km olevan mahdollinen.
    Eiköhän Kölli osallistuta Ecorun-kisoihin. 30%:tin alitus normikulutuksesta on kova tulos.

    Ja kaikille lukijoille tiedoksi, että tarkoitukseni ei ole kehua Toyotaa. Olen edelleen "kateellinen" tdi-kuskeille, koska he pääsevät neljän litran lukemiin meikäläistä helpommin. Puhumattakaan uusista tehokkaista pikkudieseleistä, joiden normikulutukset alkavat nelosalla.

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    tuli mittariin. Parantaa kuin sika juoksuaan...

    Tuo pihistelylenkkini on täysin epävirallinen ja sen tarkoitus olikin vain testata, onko neljän litran alitus mahdollinen vanhalla D4D:llä. Itse en siihen aiemmin uskonut, mutta ilmeisesti nuo Energy Saverit todella toimivat...


    Sen verran kepulikonstia on myös, että käytän Redlinen RL2-lisäainetta. Sen vaikutus on myös pari desiä.

    Ensi viikolla on tarkoitus ajella Baltian kautta Puolaan. Siellä olisi mahdollisuus ajaa koko tankillinen pihistellen. Uskon 4,3 l/100km olevan mahdollinen.
    Eiköhän Kölli osallistuta Ecorun-kisoihin. 30%:tin alitus normikulutuksesta on kova tulos.

    Ja kaikille lukijoille tiedoksi, että tarkoitukseni ei ole kehua Toyotaa. Olen edelleen "kateellinen" tdi-kuskeille, koska he pääsevät neljän litran lukemiin meikäläistä helpommin. Puhumattakaan uusista tehokkaista pikkudieseleistä, joiden normikulutukset alkavat nelosalla.

    ...lienee säästämisen A ja Ö

    Ei siihen kovin pätevää seppää kai tarvita toteamaan, että renkaat ovat suurin "vastustaja".

    tottakai ilmanvastus on myös, mutta sen osuus vähenee, mitä hiljempaa ajetaan.

    Joo-o, tuskimpa viimeiseksi jäätäisiin, meinaan ecorun-kisassa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että valmistaja on helpottanut "urakkaamme" Meinaan ainakin TD:n EU-yhdistetty on niin karmeaa luettavaa, että en ole tietääkseni tankillistakaan ajanut noin huonolla menestyksellä (6,5l/100km) Peräkärryä vetäen on kyllä lähellä käyty.....

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    tuli mittariin. Parantaa kuin sika juoksuaan...

    Tuo pihistelylenkkini on täysin epävirallinen ja sen tarkoitus olikin vain testata, onko neljän litran alitus mahdollinen vanhalla D4D:llä. Itse en siihen aiemmin uskonut, mutta ilmeisesti nuo Energy Saverit todella toimivat...


    Sen verran kepulikonstia on myös, että käytän Redlinen RL2-lisäainetta. Sen vaikutus on myös pari desiä.

    Ensi viikolla on tarkoitus ajella Baltian kautta Puolaan. Siellä olisi mahdollisuus ajaa koko tankillinen pihistellen. Uskon 4,3 l/100km olevan mahdollinen.
    Eiköhän Kölli osallistuta Ecorun-kisoihin. 30%:tin alitus normikulutuksesta on kova tulos.

    Ja kaikille lukijoille tiedoksi, että tarkoitukseni ei ole kehua Toyotaa. Olen edelleen "kateellinen" tdi-kuskeille, koska he pääsevät neljän litran lukemiin meikäläistä helpommin. Puhumattakaan uusista tehokkaista pikkudieseleistä, joiden normikulutukset alkavat nelosalla.

    a) saa varmaan Motonetista?
    b) miten tuota käytetään?

    PS. otan sen verran takaisin, että ehkä lisääntyneet kilometrit eivät olekaan yksin syynä selvästi parantuneeseen p-a-talouteen, vaan öljyt, Moottorissa Mobil 1 SHC RF:n asemesta(sultahan sekin apinoitu) ja RedLine MTL v-laatikossa......

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    tuli mittariin. Parantaa kuin sika juoksuaan...

    Tuo pihistelylenkkini on täysin epävirallinen ja sen tarkoitus olikin vain testata, onko neljän litran alitus mahdollinen vanhalla D4D:llä. Itse en siihen aiemmin uskonut, mutta ilmeisesti nuo Energy Saverit todella toimivat...


    Sen verran kepulikonstia on myös, että käytän Redlinen RL2-lisäainetta. Sen vaikutus on myös pari desiä.

    Ensi viikolla on tarkoitus ajella Baltian kautta Puolaan. Siellä olisi mahdollisuus ajaa koko tankillinen pihistellen. Uskon 4,3 l/100km olevan mahdollinen.
    Eiköhän Kölli osallistuta Ecorun-kisoihin. 30%:tin alitus normikulutuksesta on kova tulos.

    Ja kaikille lukijoille tiedoksi, että tarkoitukseni ei ole kehua Toyotaa. Olen edelleen "kateellinen" tdi-kuskeille, koska he pääsevät neljän litran lukemiin meikäläistä helpommin. Puhumattakaan uusista tehokkaista pikkudieseleistä, joiden normikulutukset alkavat nelosalla.

    ...millaiset ajo-omituisuudet on Avessa, kun laittaa "korkeaprofiiliset ja alileveät" renkaat???

    Jos vastaat "hyvät", niin mitä luulet, että mikä osuus siitä on "kallis ja päivitetty" alusta autossasi? (näin muistan, oliko ne säädettävät Konit?)

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    ...lienee säästämisen A ja Ö

    Ei siihen kovin pätevää seppää kai tarvita toteamaan, että renkaat ovat suurin "vastustaja".

    tottakai ilmanvastus on myös, mutta sen osuus vähenee, mitä hiljempaa ajetaan.

    Joo-o, tuskimpa viimeiseksi jäätäisiin, meinaan ecorun-kisassa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että valmistaja on helpottanut "urakkaamme" Meinaan ainakin TD:n EU-yhdistetty on niin karmeaa luettavaa, että en ole tietääkseni tankillistakaan ajanut noin huonolla menestyksellä (6,5l/100km) Peräkärryä vetäen on kyllä lähellä käyty.....

    Rullausta tulee hyödynnettyä ja ajotyyli muuttui enemmän rullaavaksi Energy Savereiden myötä. Samoin kiihdytys kaupunkinopeuksilla tuntuu kevyemmältä (kompensoi huonoa alavääntöä). Painetta renkaissa on nyt 3 baria, joka sekin vaikuttaa rullaukseen/vierintävastukseen.

    Tasaisella nopeudella esim. notkelmissa ajaessa rullauksen käyttö on hieman epäselvää, koska turbon henkiin herättäminen notkon pohjalla pompauttaa hetkellisen kulutuksen "normaalille" kuuden litran tasolle ja näin menetetään osa rullauksella saavutettua "säästöä".

    Uusin jippo ajotyylissäni kiihdytys "vääntöä" käyttäen. Aikaisemmin kiihdytin pienemmällä vaihteella pikkusen yli isomman vaihteen tasaisen nopeuden, esim nelosella sataan viiteen ja sitten vitoselle, mutta todennäköisesti reipas kiihdytys vitosella yhdeksäänkymppiin ja vaivihkaan nopeuden nosto vitosella parhaan väännön aluella sataseen, on taloudellisempi vaihtoehto. Toki moottoria pitää muistaa aika ajoin käyttää koko kierrosalueella, jotta se pysyy kunnossa..

    Jokainen voi testata vastuksen vaikutuksen rullaukseen esim. laittamalla moottorijarrutuksen aikana ilmastointikompuran päälle. Huonoimman alipaineisen ja parhaan ylipaineisen renkaan ero voi olla samaa luokkaa, melkein kymmenen pollea..

    Normikulutuksista vielä, että suuri luku tulee molemmilla kaupunkikulutuksesta ja ilmeisesti normirobotti ei osaa hyödyntää vapaarullausta.

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Rullausta tulee hyödynnettyä ja ajotyyli muuttui enemmän rullaavaksi Energy Savereiden myötä. Samoin kiihdytys kaupunkinopeuksilla tuntuu kevyemmältä (kompensoi huonoa alavääntöä). Painetta renkaissa on nyt 3 baria, joka sekin vaikuttaa rullaukseen/vierintävastukseen.

    Tasaisella nopeudella esim. notkelmissa ajaessa rullauksen käyttö on hieman epäselvää, koska turbon henkiin herättäminen notkon pohjalla pompauttaa hetkellisen kulutuksen "normaalille" kuuden litran tasolle ja näin menetetään osa rullauksella saavutettua "säästöä".

    Uusin jippo ajotyylissäni kiihdytys "vääntöä" käyttäen. Aikaisemmin kiihdytin pienemmällä vaihteella pikkusen yli isomman vaihteen tasaisen nopeuden, esim nelosella sataan viiteen ja sitten vitoselle, mutta todennäköisesti reipas kiihdytys vitosella yhdeksäänkymppiin ja vaivihkaan nopeuden nosto vitosella parhaan väännön aluella sataseen, on taloudellisempi vaihtoehto. Toki moottoria pitää muistaa aika ajoin käyttää koko kierrosalueella, jotta se pysyy kunnossa..

    Jokainen voi testata vastuksen vaikutuksen rullaukseen esim. laittamalla moottorijarrutuksen aikana ilmastointikompuran päälle. Huonoimman alipaineisen ja parhaan ylipaineisen renkaan ero voi olla samaa luokkaa, melkein kymmenen pollea..

    Normikulutuksista vielä, että suuri luku tulee molemmilla kaupunkikulutuksesta ja ilmeisesti normirobotti ei osaa hyödyntää vapaarullausta.

    terveellistä renkaille pitemmän päälle? Voi kulua epämäärisesti. oiskohan joku 2.6 hyvä kompromissi..

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    a) saa varmaan Motonetista?
    b) miten tuota käytetään?

    PS. otan sen verran takaisin, että ehkä lisääntyneet kilometrit eivät olekaan yksin syynä selvästi parantuneeseen p-a-talouteen, vaan öljyt, Moottorissa Mobil 1 SHC RF:n asemesta(sultahan sekin apinoitu) ja RedLine MTL v-laatikossa......

    ei vättämättä saa Motonetista, mutta jälleenmyyjiä löytyy, esim. dieselkorjaamot.

    Käytetään 1 purkki 1100 litraan polttoainetta, eli kellosepän hommaa. Lisäykseen teen kotipihassa täyteen tankkiin, koska pullo pitää säiliöä pystyasennossa ja meinaa sormet sitä lisätessä tahmoa. Hintaa purkille n. 17 €, jonka hinnan säästää käyttöaikana noin kolmesti polttoainekuluina tai taitaa säästää jo melkein viidesti.

    Ainetta käyttämällä pääsee tankillisella n. 50 km pidemmälle. Huomasin sen siitä kun aiemmin oli harvinaista päästä 53-54 litralla tuhat kilometriä, niin RL:n lisäyksellä tonni paukkuuu yli iloisesti, jopa tonnisata.

    Redlinelta löytyy vielä setaanilukua kohottavaa lisäainetta, mutta sitä en ole vielä hankkinut koekäyttöön. Saksan reissulla on kylläkin tarkoitus testata korkeasetaanista Ultimate Dieseliä.

    Öljystä vielä, että käyttämäsi öljy on Mobil Delvac 1. Löytyy myös öljy Mobil Delvac 1 SHC, mutta vain autokorjaamojen käyttöön 200 litran astioissa. Perus Delvac 1 on parempaa, mutta SHC:ssä on vieläkin korkeampi (TBN 16) happamuudensitomiskyky.

    Jos oikein polttoainesäästö-öljyä hakee, niin valinta olisi joku 0W-20-sarjan öljy. Esim. Mobil mainostaa sillä saavutettavan 2%:n säästön 5W-40:een nähden ja sehän alentaisi taas yhden desin satasella. Herran haltuun jäisi se, miten kuumassa päässä kalvo kestäisi. Delvacilla voi ainakin olla huoletta.

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    ...millaiset ajo-omituisuudet on Avessa, kun laittaa "korkeaprofiiliset ja alileveät" renkaat???

    Jos vastaat "hyvät", niin mitä luulet, että mikä osuus siitä on "kallis ja päivitetty" alusta autossasi? (näin muistan, oliko ne säädettävät Konit?)

    Niin minullla on Koni Speciaalit ja takana vahvistetut jouset. Etupää on 20mm alkuperäistä alempana ja takapää sentin pari korkeammalla. Talvella pelkäsin, että jäykkä takapää lähtee helposti luisuun, mutta huoli oli turha, kävi päinvastoin, eli pysyy tiessä kuin tatti.

    Kurveihin ja risteyksiin voi ajaa lujaa ja melkein kaikki risteykset menee nykyään kolmosella (edistää taloudellista ajamista).

    Ehkä muutos 195:sta 185:iin lisäsi uraherkkyyttä, mutta toisaalta risteyksissä 185:nen kääntyy ketterämmin (johtuu toisaalta myös kulumisasteesta). Tiukoissa kurveissa kapeampi ja korkeampi voi taittua elle, mutta kolmen barin paine kompensoi asiaa.
    Tuosta Energy Savereiden uraherkkyydestä joku kirjoittelikin rengaspalstalla, eli taitaa olla enemmänkin rengasmerkistä kuin koosta kyse.

    Kyllä tiukka ja kallistamaton alusta tekee ajo-ominaisuuksille paljon enemmän kuin renkaat. Ajoin maalis-toukokuussa loppuun vanhat Ivalot (185/65-15) ja nyt ei tullut sitä jokakeväistä ilmiötä, että velttorunkoiset talvirenkaat alkoivat ketuttaa.

    Kyllähän meikäläisen Ave monen mielestä kivireki on kaupunkinopeuksilla ja töyssyjä tulee varottua enemmän kuin ennen. Mutta kuormattuna ja kovemmilla nopeuksilla alkuperäistä paljon parempi.

    Kävin tänään katsastuksessa ja iskarien arvot olivat edessä 75 ja 73, takana 48 ja 38.
    Osaatko tulkita?

    Äänestä

  • 3 baria kirjoitti:

    terveellistä renkaille pitemmän päälle? Voi kulua epämäärisesti. oiskohan joku 2.6 hyvä kompromissi..

    Ei kuulemma nykyiset renkaat kulu korkeasta paineesta. Turvamaksimi noille renkaille on 51 psi:tä eli 3,5 baria. Mitä kovempi paine, sen vähemmän kuumuu ja sitä pidempään kestää.

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Niin minullla on Koni Speciaalit ja takana vahvistetut jouset. Etupää on 20mm alkuperäistä alempana ja takapää sentin pari korkeammalla. Talvella pelkäsin, että jäykkä takapää lähtee helposti luisuun, mutta huoli oli turha, kävi päinvastoin, eli pysyy tiessä kuin tatti.

    Kurveihin ja risteyksiin voi ajaa lujaa ja melkein kaikki risteykset menee nykyään kolmosella (edistää taloudellista ajamista).

    Ehkä muutos 195:sta 185:iin lisäsi uraherkkyyttä, mutta toisaalta risteyksissä 185:nen kääntyy ketterämmin (johtuu toisaalta myös kulumisasteesta). Tiukoissa kurveissa kapeampi ja korkeampi voi taittua elle, mutta kolmen barin paine kompensoi asiaa.
    Tuosta Energy Savereiden uraherkkyydestä joku kirjoittelikin rengaspalstalla, eli taitaa olla enemmänkin rengasmerkistä kuin koosta kyse.

    Kyllä tiukka ja kallistamaton alusta tekee ajo-ominaisuuksille paljon enemmän kuin renkaat. Ajoin maalis-toukokuussa loppuun vanhat Ivalot (185/65-15) ja nyt ei tullut sitä jokakeväistä ilmiötä, että velttorunkoiset talvirenkaat alkoivat ketuttaa.

    Kyllähän meikäläisen Ave monen mielestä kivireki on kaupunkinopeuksilla ja töyssyjä tulee varottua enemmän kuin ennen. Mutta kuormattuna ja kovemmilla nopeuksilla alkuperäistä paljon parempi.

    Kävin tänään katsastuksessa ja iskarien arvot olivat edessä 75 ja 73, takana 48 ja 38.
    Osaatko tulkita?

    varmaan kannattas jo vaihtaa.jos vielä vahvistetut jouset ja arvot melkein puolta huonommat mitä edessä.vaikka iskaritesti ei ihan täyttä totta näytä,arvot voi huonontua jos välyksiä puslissa tai nivelissä.

    Äänestä

  • aika huonot kirjoitti:

    varmaan kannattas jo vaihtaa.jos vielä vahvistetut jouset ja arvot melkein puolta huonommat mitä edessä.vaikka iskaritesti ei ihan täyttä totta näytä,arvot voi huonontua jos välyksiä puslissa tai nivelissä.

    Nuo lukemat eivät tulleet katsastusraporttiin, vaan ne jäivät lukemina mieleeni. Itse ihmettelin tuota eroa takaiskareissa, mutta katsastusmies vaan sanoi, että reilusti on sallituissa rajoissa. Ja ikää iskareilla on alle 40tkm ja 10 kk.

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Nuo lukemat eivät tulleet katsastusraporttiin, vaan ne jäivät lukemina mieleeni. Itse ihmettelin tuota eroa takaiskareissa, mutta katsastusmies vaan sanoi, että reilusti on sallituissa rajoissa. Ja ikää iskareilla on alle 40tkm ja 10 kk.

    iskaritestistä?ainakin a-katsastuksesta jää raportti iskareistakin,kun oman aven katsastin niin etuiskarit oli 75 ja 76 taka 72 ja 71.ajettu iskareiden vaihdon jälkeen jo 3-vuotta ja n.115tkm.

    Äänestä

  • ei merkintöjä kirjoitti:

    iskaritestistä?ainakin a-katsastuksesta jää raportti iskareistakin,kun oman aven katsastin niin etuiskarit oli 75 ja 76 taka 72 ja 71.ajettu iskareiden vaihdon jälkeen jo 3-vuotta ja n.115tkm.

    Ja tarkastusraportissa vain tiedot sauhumittauksesta (K-arvo 1,36) ja jarruista Ero edessä 4%, takana 0% ja kässäri 24%.

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    ...lienee säästämisen A ja Ö

    Ei siihen kovin pätevää seppää kai tarvita toteamaan, että renkaat ovat suurin "vastustaja".

    tottakai ilmanvastus on myös, mutta sen osuus vähenee, mitä hiljempaa ajetaan.

    Joo-o, tuskimpa viimeiseksi jäätäisiin, meinaan ecorun-kisassa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että valmistaja on helpottanut "urakkaamme" Meinaan ainakin TD:n EU-yhdistetty on niin karmeaa luettavaa, että en ole tietääkseni tankillistakaan ajanut noin huonolla menestyksellä (6,5l/100km) Peräkärryä vetäen on kyllä lähellä käyty.....

    ..käytännössä ajossa vedätät? Vaihdot esim. 1600 kierroksen kohdilla neloseen asti? vai miten? Entä vapaa rullaus? esim. ei moottori jarrutusta? Ite päässy "jo" 5.8l/100km... mutta mulla 2.0TD farkku ja vasta 209tkm ajettu... JA nopeudet mittarin mukaan 10km/h...

    Äänestä

  • old_profile_36775 kirjoitti:

    ..käytännössä ajossa vedätät? Vaihdot esim. 1600 kierroksen kohdilla neloseen asti? vai miten? Entä vapaa rullaus? esim. ei moottori jarrutusta? Ite päässy "jo" 5.8l/100km... mutta mulla 2.0TD farkku ja vasta 209tkm ajettu... JA nopeudet mittarin mukaan 10km/h...

    .....

    1. vaihtaminen:
    -kiihdytettäessä 1->2 20km/h, 2->3 40km/h, 3-4 60km/h, 4-5 80km/h
    -tasainen nopeus 45 km/h alkaen nelosella ja 65 km/h alkaen viitosella. nopeudet ilmoitettu mittarilukeman mukaan.

    2. vapaalla-ajo:
    pyrin ajamaan aina kuin mahdollista kaupunkiajossa ja maantiellä aina silloin kun ei pysty ajamaan veto päällä eli käytännössä alamäissä. Moottorijarrutus kun on kuluttavaa, mikäli samassa tilanteessa ei ole tarvetta jalkajarrulle.

    3. Pintakaasun käyttö:
    Maantiellä ei kannata painaa suurella vaihteella kaasua kovin pohjaan mäen ym. takia. Olen myös istunut monen kuskin kyydissä, jotka ajavat esim kaupunkinopeuksissa kolmosvaihteella, vaikka diesel pystyisi jopa viitoseen, kunhan ei liikaa vedätä.

    4. Moottorijarrutus tehdään silloin, kun on takoitus pyhsähtyä tai lähes ainakin -ei muuten. Ennen risteystä esim kilometri pari ennen vapaalle ja sitten muutama sata metriä ennen vielä moottorijarrutus.

    5. Rengaspaineet:
    jo pelkästään ajo-ominaisuuksien kannalta, painetta pitää olla Aven renkailla yli 2,5bar mielummin 2,8bar ilen 3bar saattaa tuntua jo epämukavalta, mutta tämäkin asia on renkaista kiinni

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    ei vättämättä saa Motonetista, mutta jälleenmyyjiä löytyy, esim. dieselkorjaamot.

    Käytetään 1 purkki 1100 litraan polttoainetta, eli kellosepän hommaa. Lisäykseen teen kotipihassa täyteen tankkiin, koska pullo pitää säiliöä pystyasennossa ja meinaa sormet sitä lisätessä tahmoa. Hintaa purkille n. 17 €, jonka hinnan säästää käyttöaikana noin kolmesti polttoainekuluina tai taitaa säästää jo melkein viidesti.

    Ainetta käyttämällä pääsee tankillisella n. 50 km pidemmälle. Huomasin sen siitä kun aiemmin oli harvinaista päästä 53-54 litralla tuhat kilometriä, niin RL:n lisäyksellä tonni paukkuuu yli iloisesti, jopa tonnisata.

    Redlinelta löytyy vielä setaanilukua kohottavaa lisäainetta, mutta sitä en ole vielä hankkinut koekäyttöön. Saksan reissulla on kylläkin tarkoitus testata korkeasetaanista Ultimate Dieseliä.

    Öljystä vielä, että käyttämäsi öljy on Mobil Delvac 1. Löytyy myös öljy Mobil Delvac 1 SHC, mutta vain autokorjaamojen käyttöön 200 litran astioissa. Perus Delvac 1 on parempaa, mutta SHC:ssä on vieläkin korkeampi (TBN 16) happamuudensitomiskyky.

    Jos oikein polttoainesäästö-öljyä hakee, niin valinta olisi joku 0W-20-sarjan öljy. Esim. Mobil mainostaa sillä saavutettavan 2%:n säästön 5W-40:een nähden ja sehän alentaisi taas yhden desin satasella. Herran haltuun jäisi se, miten kuumassa päässä kalvo kestäisi. Delvacilla voi ainakin olla huoletta.

    Mulla on siis tuota:

    http://www.motonet.fi/?id=23&Tuote=59-1204

    Eli käsittääkseni se on juuri SHC:tä ja taatusti ei ole 200 litran kannu, tai sitten hauitseni on kasvanut :-)

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Niin minullla on Koni Speciaalit ja takana vahvistetut jouset. Etupää on 20mm alkuperäistä alempana ja takapää sentin pari korkeammalla. Talvella pelkäsin, että jäykkä takapää lähtee helposti luisuun, mutta huoli oli turha, kävi päinvastoin, eli pysyy tiessä kuin tatti.

    Kurveihin ja risteyksiin voi ajaa lujaa ja melkein kaikki risteykset menee nykyään kolmosella (edistää taloudellista ajamista).

    Ehkä muutos 195:sta 185:iin lisäsi uraherkkyyttä, mutta toisaalta risteyksissä 185:nen kääntyy ketterämmin (johtuu toisaalta myös kulumisasteesta). Tiukoissa kurveissa kapeampi ja korkeampi voi taittua elle, mutta kolmen barin paine kompensoi asiaa.
    Tuosta Energy Savereiden uraherkkyydestä joku kirjoittelikin rengaspalstalla, eli taitaa olla enemmänkin rengasmerkistä kuin koosta kyse.

    Kyllä tiukka ja kallistamaton alusta tekee ajo-ominaisuuksille paljon enemmän kuin renkaat. Ajoin maalis-toukokuussa loppuun vanhat Ivalot (185/65-15) ja nyt ei tullut sitä jokakeväistä ilmiötä, että velttorunkoiset talvirenkaat alkoivat ketuttaa.

    Kyllähän meikäläisen Ave monen mielestä kivireki on kaupunkinopeuksilla ja töyssyjä tulee varottua enemmän kuin ennen. Mutta kuormattuna ja kovemmilla nopeuksilla alkuperäistä paljon parempi.

    Kävin tänään katsastuksessa ja iskarien arvot olivat edessä 75 ja 73, takana 48 ja 38.
    Osaatko tulkita?

    Mulla on siis Monroen 220tkm ajetut iskarit ja alkuperäiset jouset.

    Kuitenkin iskaritesti antaa edelleen lukemia 60-70 eteen ja taakse. Päätelmä: huonot jouset ja keskinkertaiset iskarit, paketti toimii vielä.

    Olen siis sitä mieltä, että tuo katastuslaitoksen testi mittaa iskarien ja jousien yhteistoimintaa, jolloin testi "huutaa" kovia iskareitakin, kun sulla on jäykät jouset. -muuten noinkin huonoa mittaustulosta on vaikea selittää.... ilmeisesti hylkäysraja on jossain 20 nurkilla, mutta ei ole kokemusta.

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    Mulla on siis tuota:

    http://www.motonet.fi/?id=23&Tuote=59-1204

    Eli käsittääkseni se on juuri SHC:tä ja taatusti ei ole 200 litran kannu, tai sitten hauitseni on kasvanut :-)

    Tuo tuotenimi on väärä. Purkki kuvassa on oikea Mobil Delvac 1 ja sitä tavaraa se on. Kävin kerran Vantaan Motonetissä oikein tarkastamassa.

    Uutena on tullut Mobil Delvac 1 ESP, joka on vähätuhkaista sekä vähemmän sinkkiä ja fosforia sisältävää, jotta uudet EGR:t ja katalysaattorit eivät tuhoutuisi. Tarkoitettu sekin tietysti vain "raskaaseen kalustoon". Luokitus uusi API CJ.

    Tarkastapa vielä kannusta.

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    .....

    1. vaihtaminen:
    -kiihdytettäessä 1->2 20km/h, 2->3 40km/h, 3-4 60km/h, 4-5 80km/h
    -tasainen nopeus 45 km/h alkaen nelosella ja 65 km/h alkaen viitosella. nopeudet ilmoitettu mittarilukeman mukaan.

    2. vapaalla-ajo:
    pyrin ajamaan aina kuin mahdollista kaupunkiajossa ja maantiellä aina silloin kun ei pysty ajamaan veto päällä eli käytännössä alamäissä. Moottorijarrutus kun on kuluttavaa, mikäli samassa tilanteessa ei ole tarvetta jalkajarrulle.

    3. Pintakaasun käyttö:
    Maantiellä ei kannata painaa suurella vaihteella kaasua kovin pohjaan mäen ym. takia. Olen myös istunut monen kuskin kyydissä, jotka ajavat esim kaupunkinopeuksissa kolmosvaihteella, vaikka diesel pystyisi jopa viitoseen, kunhan ei liikaa vedätä.

    4. Moottorijarrutus tehdään silloin, kun on takoitus pyhsähtyä tai lähes ainakin -ei muuten. Ennen risteystä esim kilometri pari ennen vapaalle ja sitten muutama sata metriä ennen vielä moottorijarrutus.

    5. Rengaspaineet:
    jo pelkästään ajo-ominaisuuksien kannalta, painetta pitää olla Aven renkailla yli 2,5bar mielummin 2,8bar ilen 3bar saattaa tuntua jo epämukavalta, mutta tämäkin asia on renkaista kiinni

    ..kokeilla miten kulutus muuttuu noilla neuvoilla..
    Kiitosta vaan :)

    Äänestä

  • old_profile_36775 kirjoitti:

    ..käytännössä ajossa vedätät? Vaihdot esim. 1600 kierroksen kohdilla neloseen asti? vai miten? Entä vapaa rullaus? esim. ei moottori jarrutusta? Ite päässy "jo" 5.8l/100km... mutta mulla 2.0TD farkku ja vasta 209tkm ajettu... JA nopeudet mittarin mukaan 10km/h...

    Ajoin pitkään liian suurilla kierroksilla, koska en osannut hyödyntää turboa. Turbo vaatii pyöriäkseen pakokaasua, ei kierroksia. Toisaalta D4D:tä ei saa vedättää alle 1800:n kierroksen, mutta siitä tuonne kahteen ja puoleen tonniin on taloudellisin alue.

    Eli käytännössä ykkösellä liikkeelle, mutta heti muutaman metrin päästä kakkonen ja saman tien kolmonen jostakin kolmestakympistä kuuteenkymppiin (tällöin kaasu on melkein pohjassa ja kone kiihtyy murisemalla, ei iloisesti kiertäen). Kuudestakympistä nelonen nopeasti ja kaasu edelleen melko pohjassa kahdeksaankymppiin, josta sitten liikenteen rytmin mukaisesti pidetään nopeus tai kelataan lisää.

    Tämä siis normaaliajossa. Olen huomannut, että "häviän" monelle alkumetreillä, mutta kolmosella ahtopaineet päälle saatuani olen "johdossa". Kierrokset pysyvät 1800 ja 2500 välillä ja meno on ripeydestä huolimatta taloudellista.

    Ennen ylämäkeä kannattaa ladata "ahtopaineita varastoon" eli painaa isolla vaihteella kaasu pohjaan. Kulutus nousee hetkellisesti, mutta pian pystyy keventämään kaasua ja sitkeä veto päällä yllättyy alhaisista hetkellisen kulutuksen lukemista.

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    Mulla on siis Monroen 220tkm ajetut iskarit ja alkuperäiset jouset.

    Kuitenkin iskaritesti antaa edelleen lukemia 60-70 eteen ja taakse. Päätelmä: huonot jouset ja keskinkertaiset iskarit, paketti toimii vielä.

    Olen siis sitä mieltä, että tuo katastuslaitoksen testi mittaa iskarien ja jousien yhteistoimintaa, jolloin testi "huutaa" kovia iskareitakin, kun sulla on jäykät jouset. -muuten noinkin huonoa mittaustulosta on vaikea selittää.... ilmeisesti hylkäysraja on jossain 20 nurkilla, mutta ei ole kokemusta.

    Täytyy kuitenkin tutkia tuo huonompiarvoinen takaiskari, mutta kun guugletin aiheesta, niin juuri ääripään ajokkien, eli jenkkilullien ja alustaltaan jäykkien autojen kanssa on tullut yllätyksiä iskaritestissä.

    Kyllä meikäläisenkin orkkikset olivat vielä hyvät testin mukaan 250 tkm:n katsastuksessa, vaikka käytännössä kurveissa oli vaikea pysyä tiellä.

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    a) saa varmaan Motonetista?
    b) miten tuota käytetään?

    PS. otan sen verran takaisin, että ehkä lisääntyneet kilometrit eivät olekaan yksin syynä selvästi parantuneeseen p-a-talouteen, vaan öljyt, Moottorissa Mobil 1 SHC RF:n asemesta(sultahan sekin apinoitu) ja RedLine MTL v-laatikossa......

    ..lootassa ehkä tätä? http://www.motonet.fi/?id=23&Tuote=59-0070
    Ja kuinka paljon menee ja kuinka usein vaihdat?

    Äänestä

  • old_profile_36775 kirjoitti:

    ..lootassa ehkä tätä? http://www.motonet.fi/?id=23&Tuote=59-0070
    Ja kuinka paljon menee ja kuinka usein vaihdat?

    .....öljyä nyt. 3kk sitten vaihdoin...

    Aikaisemmin olen vaihtanut n. 3v välein eli sellaiset 100-120tkm, öljynä oli Mobil SHC 75W-90, mutta koska en ole tykännyt ko. öljyn talvijäykkyydestä, joten vihdoin päätin kokeilla, mitä muuta on tarjolla. Olen tyytyväinen näin ensikokemuksien perusteella.

    Öljyä tarvitset 2,2l eli kolme tuollaista pöttiä, eli vähän se jonkin mielestä kirpaisee.....

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Tuo tuotenimi on väärä. Purkki kuvassa on oikea Mobil Delvac 1 ja sitä tavaraa se on. Kävin kerran Vantaan Motonetissä oikein tarkastamassa.

    Uutena on tullut Mobil Delvac 1 ESP, joka on vähätuhkaista sekä vähemmän sinkkiä ja fosforia sisältävää, jotta uudet EGR:t ja katalysaattorit eivät tuhoutuisi. Tarkoitettu sekin tietysti vain "raskaaseen kalustoon". Luokitus uusi API CJ.

    Tarkastapa vielä kannusta.

    ....joo, epäselvät ovat Mobiilienkin notulit. Tarkistin itse autotallista, että SHC:tä ei kannussa mainita. SHC on perinteisesti Mobililla tarkkoittanut "synteettistä", mutta Mobillin omilta sivuilta katsoin, että synteettishän Delvac 1 on joka tapauksessa ja se on minulle tärkeintä.

    Oleellista asiassa on se, että käytän nyt
    a) dieselille tarkoitettua öljyä
    b) notkeaa öljyä, jota ennen käyttämäni Rally Forrmula ei ollut

    PS. Mobilin sivuilla mainostettiin dieselkoneisiin Delvac MX:ää, mutta siinä oli "moottoripyörän" notulit eli 15W-40????? W-lukuhan pitäisi olla pieni kylmäkäynnistyksen suhteen...

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    ...lienee säästämisen A ja Ö

    Ei siihen kovin pätevää seppää kai tarvita toteamaan, että renkaat ovat suurin "vastustaja".

    tottakai ilmanvastus on myös, mutta sen osuus vähenee, mitä hiljempaa ajetaan.

    Joo-o, tuskimpa viimeiseksi jäätäisiin, meinaan ecorun-kisassa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että valmistaja on helpottanut "urakkaamme" Meinaan ainakin TD:n EU-yhdistetty on niin karmeaa luettavaa, että en ole tietääkseni tankillistakaan ajanut noin huonolla menestyksellä (6,5l/100km) Peräkärryä vetäen on kyllä lähellä käyty.....

    innoittamana pistin tuon rullaustekniikan testiin. Katsotaan miten kulutus kehittyy ja saako tuolla tyylillä näkyviin eroja tuohon tähän asti käyttämääni ennakoivaan ajoon, joka perustuu moottorijarrutukseen. Pistän siis muutaman tankillisen ajaksi (ainakin) auton rullaamaan alamäkiin. Vaihteen pistän taas päälle siinä vaiheessa, kun nopeus uhkaa laskea mittanopeuden rajoitus 10km/h alle.

    Ensi kokemuksena täytyy kyllä kehua näiden Energy Savereiden rullausominaisuuksia! Eipä tuo tosin suuri yllätys ole kun siihen ovat kehitetyt, mutta silti. Ei tarvitse kummoistakaan mäkeä kun vauhti lähtee mieluummin kiihtymään kuin hidastumaan. Nyt on renkaissa paineina 2,2 bar, mutta täytynee nostaa ne koemielessä 2,5 bar kieppeille. Edellisen tankin kulutus oli ~7,0 l/100 km sisältäen 300 km pelkkää matkaa ja 420 km sitten pätkä ajoa 60/80/100 km/h alueilla hiukan taajamaa. Mutta palaan asiaan kun on tämä ensimmäinen tankillinen ajettu. Tulossa on matka-ajoa ja taajamapyörittelyä.

    Äänestä

  • P.Alikka kirjoitti:

    innoittamana pistin tuon rullaustekniikan testiin. Katsotaan miten kulutus kehittyy ja saako tuolla tyylillä näkyviin eroja tuohon tähän asti käyttämääni ennakoivaan ajoon, joka perustuu moottorijarrutukseen. Pistän siis muutaman tankillisen ajaksi (ainakin) auton rullaamaan alamäkiin. Vaihteen pistän taas päälle siinä vaiheessa, kun nopeus uhkaa laskea mittanopeuden rajoitus 10km/h alle.

    Ensi kokemuksena täytyy kyllä kehua näiden Energy Savereiden rullausominaisuuksia! Eipä tuo tosin suuri yllätys ole kun siihen ovat kehitetyt, mutta silti. Ei tarvitse kummoistakaan mäkeä kun vauhti lähtee mieluummin kiihtymään kuin hidastumaan. Nyt on renkaissa paineina 2,2 bar, mutta täytynee nostaa ne koemielessä 2,5 bar kieppeille. Edellisen tankin kulutus oli ~7,0 l/100 km sisältäen 300 km pelkkää matkaa ja 420 km sitten pätkä ajoa 60/80/100 km/h alueilla hiukan taajamaa. Mutta palaan asiaan kun on tämä ensimmäinen tankillinen ajettu. Tulossa on matka-ajoa ja taajamapyörittelyä.

    ..käyttämään rullausta varsin taajamassa ja nopeusrajoitusten vaihtuessa alemmiksi, varmasti saatte havaittavaa kulutussäästöä!

    Maantiellä, tasaisella rajoitusalueilla saattaa olla vapaarullauksen säästö marginaalista....

    Äänestä

  • No niin, juhannusreissu meni kulutuksella 3,8 l/100km keskinopeudella 82 km/h. Kilsoja takana 427 tkm.

    Muuta eroa tähän kolmen vuoden takaiseen aikaan ei ole kuin, että käyttämäni öljy on nyt 5W-30 ja renkaissa painetta 3,5 baria. Lisäksi cooleri on paranneltu, egr-putsattu ja renkaat 80 tkm ajetut. Kone ja voimansiirto on hioutunut kilometrien ja RVS-käsittelyn ansiosta.

    Kunhan tyyppiviat saan korjattua, niin voisi taas keskittyä aerodynamiikan ja hyötysuhteen parantelemiseen. Ja tavoite on kolmen litran alitus.

    Äänestä

  • ile D-4D kirjoitti:

    No niin, juhannusreissu meni kulutuksella 3,8 l/100km keskinopeudella 82 km/h. Kilsoja takana 427 tkm.

    Muuta eroa tähän kolmen vuoden takaiseen aikaan ei ole kuin, että käyttämäni öljy on nyt 5W-30 ja renkaissa painetta 3,5 baria. Lisäksi cooleri on paranneltu, egr-putsattu ja renkaat 80 tkm ajetut. Kone ja voimansiirto on hioutunut kilometrien ja RVS-käsittelyn ansiosta.

    Kunhan tyyppiviat saan korjattua, niin voisi taas keskittyä aerodynamiikan ja hyötysuhteen parantelemiseen. Ja tavoite on kolmen litran alitus.

    Juhannusviikon tankillinen 48,9l/1009km eli alle viiden mennään vanhuksella 520tkm....

    ilman kikkailuja, mittarinopeus/rajoitus 95/80, 105/100

    Pieni epäily, että Nesteen tuottetta menis ABC:tä vähemmän sadalla kilometrillä?

    Äänestä

  • ile D-4D kirjoitti:

    No niin, juhannusreissu meni kulutuksella 3,8 l/100km keskinopeudella 82 km/h. Kilsoja takana 427 tkm.

    Muuta eroa tähän kolmen vuoden takaiseen aikaan ei ole kuin, että käyttämäni öljy on nyt 5W-30 ja renkaissa painetta 3,5 baria. Lisäksi cooleri on paranneltu, egr-putsattu ja renkaat 80 tkm ajetut. Kone ja voimansiirto on hioutunut kilometrien ja RVS-käsittelyn ansiosta.

    Kunhan tyyppiviat saan korjattua, niin voisi taas keskittyä aerodynamiikan ja hyötysuhteen parantelemiseen. Ja tavoite on kolmen litran alitus.

    Rengaspaineet ovat vaaralliset korkeat. Rengas ei toimi enää siten kuin se on suunniteltu toimimaan. Renkaan ajo-ominaisuudet ovat vaaralliset ja melun täytyy olla infernaalista

    Äänestä

  • Phyysikko kirjoitti:

    Rengaspaineet ovat vaaralliset korkeat. Rengas ei toimi enää siten kuin se on suunniteltu toimimaan. Renkaan ajo-ominaisuudet ovat vaaralliset ja melun täytyy olla infernaalista

    Kuis,

    Paine on valmistajan sallima maksimi 51 PSI. Ohjauksen tarkkuus paranee edelleen nostettaessa paine kolmesta kolmeen puoleen.

    Ja rengas kestää 20 tkm enemmän kuin mitä se suositelluilla paineilla on suunniteltu kestämään. Ja bonuksena vielä pienempi kulutus. Kulutus ei tosin enää oleellisesti alene kolmen baarin päälle mentäessä.

    Kuluminen on tasaista keskeltä ja sivulta paineista huolimatta.

    Voi olla, että ääritilanteessa turvaominaisuudet kärsivät. Onneksi niitä ei ole joutunut testaamaan.

    Totta on, että mukavuus töyssyihin ajettaessa ja kaupunkinopeuksissa kärsii ja melua piisaa karhealla. No ainahan ne kuluneet renkaat ovat äänekkäät..

    Tuosta Köllin havainnosta eri asemien välillä, niin voi hyvinkin olla mahdollista erilaisen lisäaineistuksen vuoksi, vaikka perustavara olisi samaa. Yrtin joskus vertailla Shellin, TB:n ja Nesteen aineita, mutta en muista enää "tuloksia". Parasta olisi, jos saisi aitoa kesälaatua (-5C), jonka tiheys ja voitelevuus olisivat asteikon yläpäässä. Samalla setaaniluvun tulisi olla mahdollisimman korkea synteettisillä jakeilla terästettynä.

    Äänestä

  • ile D-4D kirjoitti:

    Kuis,

    Paine on valmistajan sallima maksimi 51 PSI. Ohjauksen tarkkuus paranee edelleen nostettaessa paine kolmesta kolmeen puoleen.

    Ja rengas kestää 20 tkm enemmän kuin mitä se suositelluilla paineilla on suunniteltu kestämään. Ja bonuksena vielä pienempi kulutus. Kulutus ei tosin enää oleellisesti alene kolmen baarin päälle mentäessä.

    Kuluminen on tasaista keskeltä ja sivulta paineista huolimatta.

    Voi olla, että ääritilanteessa turvaominaisuudet kärsivät. Onneksi niitä ei ole joutunut testaamaan.

    Totta on, että mukavuus töyssyihin ajettaessa ja kaupunkinopeuksissa kärsii ja melua piisaa karhealla. No ainahan ne kuluneet renkaat ovat äänekkäät..

    Tuosta Köllin havainnosta eri asemien välillä, niin voi hyvinkin olla mahdollista erilaisen lisäaineistuksen vuoksi, vaikka perustavara olisi samaa. Yrtin joskus vertailla Shellin, TB:n ja Nesteen aineita, mutta en muista enää "tuloksia". Parasta olisi, jos saisi aitoa kesälaatua (-5C), jonka tiheys ja voitelevuus olisivat asteikon yläpäässä. Samalla setaaniluvun tulisi olla mahdollisimman korkea synteettisillä jakeilla terästettynä.

    Kukin tavallaan.
    Omat kokemukseni rengaspaineista toisenlaisia. Huoltoaseman paineilmamittari näytti väärin ja takarenkaisiin (michelin nastar.) tuli lähemmäs 3 bar. Suistuin ojaan (VW), oli kylläkin 20 km/h ylinopeutta, mutta tie tuttu ja mutkat sen. Siinä vaiheessa en vielä tiennyt että painetta oli liikaa. Tielle päästyäni kävin tarkistamassa rengaspaineet, ja vähensin paineita. Rupesin pysymään tiellä taas.

    Sittemmin olen tyytynyt 2.5 baarin paineisiin. Täydellä kuormalla kesäolosuhteissa 2.7 baria menee. Kahden ja puolen paineet tuntuvat kovilta Corollassa.

    Äänestä

  • Phyysikko kirjoitti:

    Kukin tavallaan.
    Omat kokemukseni rengaspaineista toisenlaisia. Huoltoaseman paineilmamittari näytti väärin ja takarenkaisiin (michelin nastar.) tuli lähemmäs 3 bar. Suistuin ojaan (VW), oli kylläkin 20 km/h ylinopeutta, mutta tie tuttu ja mutkat sen. Siinä vaiheessa en vielä tiennyt että painetta oli liikaa. Tielle päästyäni kävin tarkistamassa rengaspaineet, ja vähensin paineita. Rupesin pysymään tiellä taas.

    Sittemmin olen tyytynyt 2.5 baarin paineisiin. Täydellä kuormalla kesäolosuhteissa 2.7 baria menee. Kahden ja puolen paineet tuntuvat kovilta Corollassa.

    Vastaanpa itse itselleni vaikka en kysynytkään. Kun keskustelun aihe on kulutus, niin 1,6 farkku-corollalla olen ajanut alkuvuoden 6,35 keskikulutuksella (E10). Laskettu litroista ja kilometreistä. Todellinen kulutus vielä 1 dl alhaisempi, koska mulla on alkuperäistä korkeampiprofiiliset pyörät (isompi vierintäkehä). Ajot enimmäkseen maantieajoa 80 ja 100 nopeuksilla. Silloin tällöin "pyrkivä ajotyyli", muutaman kerran viikossa "urki auki"-tyyppisiä ohituksia.

    Jos omalla hopalla pääsee alle kuuden, niin kysymys on tankkausvirheestä. Corolla on vaikea tankattava. Pieni kallistusero tankkauspaikalla aiheuttaa sen että 500 km matkalla kulutus (mittaustulos) voi vaihdella 5,7:stä 6,7:ään riippuen siitä onnistuuko saamaan tankin täyteen vai ei. Kulutuksen keskiarvo on kuitenkin lahjomaton.

    Äänestä

Jos asian hoitaa noin saa kyllä varmaankin pieniä lukemia . Omassa autossani c-vectra 2.2 DTI -03 jos tankkaan autoni lähtiessä töistä ja
nollan tripit ja muut lukemat ajotietokoneelta ,
niin päästyäni kotiin (70km) ajotietokone näyttää jotakin 4.2 ja käytetyn polttoaineen määräksi 3.7 l , keskinopeudeksi muodostuu noin 72 km/h . En kuitenkaan ole niin sinisilmäinen että uskoisin tuohon lukemaan.
Viimeinen vuosi kulutus oli (40000 km)
5.47 l/100km ajo sisälsi 70% maantietä ja loput kaupunkia kärry perässäm yms. Kaiken lisäksi tuo kulutus on laskettu tankkausten yhteydessä ajokilometrit suhteutettuna käytettyyn polttoaine määrään - siis suht autenttinen lukema
käytössä oleviin välineisiin nähden .Lisäksi tuossa lukemassa on mukana noin puolenvuoden ilmastoinnin käyttö - ollut koko ajan päällä.

Äänestä
  • Ei tässä itsepetoksesta ole kyse. Itselläni ympärivuotinen kulutus on lähempänä kuutta litraa (johtuen eberistä). Mutta kokeilepas päästä vaikka sata kilometriä todellisella alle neljän litran kulutuksella tai niin, että ajotietokoneesi tuntien voit luottaa lukemaan...

    Jos tuo 70km ja 3,7 litraa pitävät paikkansa, niin kulutus on 5,3 litraa sadalla.

    Äänestä

kyydissä ja puutarhajyrsin sekä perhe romut eli auto täynnä. Kulutus jussina 6.0 l/100 km. Tästä ajosta (350 km yht.) oli 50 km ilman kärryä ja loput kärry perässä osa hiekkamontulla pyörimistä ja kaupunkiajoa 50 km ja noin 250 km puhdasta maantieajoa 90-110 km/h. Kulutus on kulutusmittarin näyttämä joka on aika tarkka kun ei eberiä käytä. Testattu noin 2 desin tarkkuus.

Äänestä
  • Eli pitkää pätkää ajellut, Tukholma-Hampuri pari kertaa viikossa koko kevään ajan. Valtaosan matkoista ollut ilmastointi päällä.

    Farmari 2000 110 hp avensis.

    Keskikulutukset laskettu gps antamista kilometreistä ja aina tankattu täyteen, samalla kilsat ylös.

    Ruotsin läpi 140km/h, Tanskan ja Saksan osuus yli 150km/h.

    Useamman reissun keskikulutus yhtensä 8,2 litraa.

    Äänestä

  • 4d4polkija kirjoitti:

    Eli pitkää pätkää ajellut, Tukholma-Hampuri pari kertaa viikossa koko kevään ajan. Valtaosan matkoista ollut ilmastointi päällä.

    Farmari 2000 110 hp avensis.

    Keskikulutukset laskettu gps antamista kilometreistä ja aina tankattu täyteen, samalla kilsat ylös.

    Ruotsin läpi 140km/h, Tanskan ja Saksan osuus yli 150km/h.

    Useamman reissun keskikulutus yhtensä 8,2 litraa.

    Juu, kyllähän joku toinen auto olisi parempi noille nopeuksille. Vanha Avensis on välitetty liian tiheäksi baana-ajoon. Kolmellatuhannella kierroksella mennään vasta 130 km/h ja järkevämpi välitys olisi 150 km/h. Eli se kutonen puuttuu...

    Äänestä

Itellä on Corolla 2.0D4D vm. 04. Tässä joskus ajelen 300km matkaa. Ei voi kaahailla, jotenka ajan 80km/h. Keskikulutus pyörii silloin siellä 4,3l/100km.

Sitten kaupunkiajossa kuluts pyörii siellä 5,8-6l/100km. Siinä ajotapa vaikuttaa radikaalisti.

Äänestä

Ajelin lomareissulla Vantaalta Gdanskiin 1137 km 48,34 litralla eli 4,25 l/100km. Tankkauksen suoritti huoltamon kaveri, joten ei ihan varmuutta ole, laittoiko piripintaan. Toisaalta yksi litra kului hukkaan tunnin ruuhkassa Gdanskin ohituksessa, mikä lisäsi kulutusta yhdellä desillä satasella (ajotietokoneen näyttö nousi 4,1:stä 4,2:een). Ja kuormaa oli päällä 300 kg. Keskinopeutta en kirjanut ylös, mutta se oli luokkaa 65 km/h.

Äänestä
  • ...lomareissun Jäämeren rannalle pohjoiseen.

    Katsotaan nyt, mikä on oikea ero perinteisen ja D4D:n välillä :-) (Veikkaan 3desia) Jos näitä nyt voi verrata.....

    Tuota.... miten määrittelit tuon kuorman painon?

    Me nimittäin mennään emännän kanssa kahdestaan, mutta tavaraa todennäköisesti on niin paljon, kuin sedaniin saa lootaan ja takapenkille sovitettua.... painosta en osaa sanoa. (On grillit ja hiilet, vaellusvehkeet, 12V kylmälaukkua jne, normaalien matkalaukkujen ja eväiden lisäksi...

    Äänestä

  • old_profile_18714 kirjoitti:

    ...lomareissun Jäämeren rannalle pohjoiseen.

    Katsotaan nyt, mikä on oikea ero perinteisen ja D4D:n välillä :-) (Veikkaan 3desia) Jos näitä nyt voi verrata.....

    Tuota.... miten määrittelit tuon kuorman painon?

    Me nimittäin mennään emännän kanssa kahdestaan, mutta tavaraa todennäköisesti on niin paljon, kuin sedaniin saa lootaan ja takapenkille sovitettua.... painosta en osaa sanoa. (On grillit ja hiilet, vaellusvehkeet, 12V kylmälaukkua jne, normaalien matkalaukkujen ja eväiden lisäksi...

    Hyvää reissua vaan. Norja on oikein hyvä maa taloudelliseen ajoon, koska voi hyödyntää vapaarullausta ja moottorijarrutusta. Ja keskinopeudet jäävät alle seitsemänkympin. Väitän, että mäkisessä maastossa pääsee pienemmällä kulutuksella kuin tasamaalla.

    Kuormaa eli yli kuivapainon menevän osan (1395kg) oli matkatavarat ja kolme henkilöä. Varustus kevyt, eli siitä tuo kolmesataa. Tullessa saattoi olla yli 500 kg juomatäydennysten myötä (tulipahan vahvistetuille jousille käyttöä...)

    Omalla liki kuudentuhannen kilometrin reissulla säikäytti pahanpäiväisesti, kun Saksan baanalla tarkistin moottorin kuntoa kelaamalla huippunopeutta. Mittari oli siinä kahdensadan kohdalla ja pyysin vaimoa ottamaaan kuvan kun samassa tehot koneesta hävisivät. No taustapeilistä ei näkynyt savua ja ikuisuudelta tuntuvan moottorijarrutuksen jälkeen jostain sadankolmenkympin tienoilta totesin vedon olevan tallessa ja koneen käynnissä. Vähän ajan päästä syttyi moottorin häiriövalo. Veto hyytyi myöhemminkin kiihdytyksissä ja ylämäissä, enkä uskaltanut sammuttaa konetta ennen seuraavaan välietappiimme pääsyä.

    Käytin seuraavana arkiaamuna autoni Toyotan merkkihuollossa, no mainostetaan...

    http://www.toyota-darmstadt.de/toyota/

    ja siellä kaveri luki vikamuistin, ei mitään jälkeä enää häiriöstä, mutta sanoi heti vian oireet kuultuaan syyksi korkeapainepumpun venttiilit. Kun näytin huoltohistoriaa ja sanoin, että ko. osat on autoon reilu vuosi sitten vaihdettu, ja jos vika olisi taas ollut noissa venttiiliileissä, niin se ei kuitenkaan matkaa heti pysäyttäisi, en vaihdattanut niitä. Sen sijaan vaihdatin 55 tkm palvelleen naftasuotimen ja toinen puolisko kuudentuhannen kilometrin reissusta sujui taas vahvasti. Syy menon hyytymiseen oli onneksi siinä.

    Eli ilmeisesti naftasuodin kestää ikuisuuden tai tukkeutuu huonosta polttoaineesta ennen aikojaan. Tämä oli ensimmäinen kerta seitsemäntoista vuoden dieselistiurallani, kun suodin töksähti, vaikka vaihtoväliä on aiemmin tullut pidennettyä.

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Hyvää reissua vaan. Norja on oikein hyvä maa taloudelliseen ajoon, koska voi hyödyntää vapaarullausta ja moottorijarrutusta. Ja keskinopeudet jäävät alle seitsemänkympin. Väitän, että mäkisessä maastossa pääsee pienemmällä kulutuksella kuin tasamaalla.

    Kuormaa eli yli kuivapainon menevän osan (1395kg) oli matkatavarat ja kolme henkilöä. Varustus kevyt, eli siitä tuo kolmesataa. Tullessa saattoi olla yli 500 kg juomatäydennysten myötä (tulipahan vahvistetuille jousille käyttöä...)

    Omalla liki kuudentuhannen kilometrin reissulla säikäytti pahanpäiväisesti, kun Saksan baanalla tarkistin moottorin kuntoa kelaamalla huippunopeutta. Mittari oli siinä kahdensadan kohdalla ja pyysin vaimoa ottamaaan kuvan kun samassa tehot koneesta hävisivät. No taustapeilistä ei näkynyt savua ja ikuisuudelta tuntuvan moottorijarrutuksen jälkeen jostain sadankolmenkympin tienoilta totesin vedon olevan tallessa ja koneen käynnissä. Vähän ajan päästä syttyi moottorin häiriövalo. Veto hyytyi myöhemminkin kiihdytyksissä ja ylämäissä, enkä uskaltanut sammuttaa konetta ennen seuraavaan välietappiimme pääsyä.

    Käytin seuraavana arkiaamuna autoni Toyotan merkkihuollossa, no mainostetaan...

    http://www.toyota-darmstadt.de/toyota/

    ja siellä kaveri luki vikamuistin, ei mitään jälkeä enää häiriöstä, mutta sanoi heti vian oireet kuultuaan syyksi korkeapainepumpun venttiilit. Kun näytin huoltohistoriaa ja sanoin, että ko. osat on autoon reilu vuosi sitten vaihdettu, ja jos vika olisi taas ollut noissa venttiiliileissä, niin se ei kuitenkaan matkaa heti pysäyttäisi, en vaihdattanut niitä. Sen sijaan vaihdatin 55 tkm palvelleen naftasuotimen ja toinen puolisko kuudentuhannen kilometrin reissusta sujui taas vahvasti. Syy menon hyytymiseen oli onneksi siinä.

    Eli ilmeisesti naftasuodin kestää ikuisuuden tai tukkeutuu huonosta polttoaineesta ennen aikojaan. Tämä oli ensimmäinen kerta seitsemäntoista vuoden dieselistiurallani, kun suodin töksähti, vaikka vaihtoväliä on aiemmin tullut pidennettyä.

    naftasuodatin oli myös isäukollani syy, kun Ave sen ainoan kerran on tielle jättänyt. Jos en väärin muista niin Avessa suotimen vaihtoväli on 120 tkm ja hänen autollaan oli ajettu 133 tkm, kun matka katkesi. Onni onnettomuudessa, uusi suodatin oli takakontissa odottamassa vaihtoa, joten auto huoltoasemalle ja matka jatkui. Tuossa Avessa oli siis saman D4D:n "jalostetumpi" versio (116 hv) kun sinulla.

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Hyvää reissua vaan. Norja on oikein hyvä maa taloudelliseen ajoon, koska voi hyödyntää vapaarullausta ja moottorijarrutusta. Ja keskinopeudet jäävät alle seitsemänkympin. Väitän, että mäkisessä maastossa pääsee pienemmällä kulutuksella kuin tasamaalla.

    Kuormaa eli yli kuivapainon menevän osan (1395kg) oli matkatavarat ja kolme henkilöä. Varustus kevyt, eli siitä tuo kolmesataa. Tullessa saattoi olla yli 500 kg juomatäydennysten myötä (tulipahan vahvistetuille jousille käyttöä...)

    Omalla liki kuudentuhannen kilometrin reissulla säikäytti pahanpäiväisesti, kun Saksan baanalla tarkistin moottorin kuntoa kelaamalla huippunopeutta. Mittari oli siinä kahdensadan kohdalla ja pyysin vaimoa ottamaaan kuvan kun samassa tehot koneesta hävisivät. No taustapeilistä ei näkynyt savua ja ikuisuudelta tuntuvan moottorijarrutuksen jälkeen jostain sadankolmenkympin tienoilta totesin vedon olevan tallessa ja koneen käynnissä. Vähän ajan päästä syttyi moottorin häiriövalo. Veto hyytyi myöhemminkin kiihdytyksissä ja ylämäissä, enkä uskaltanut sammuttaa konetta ennen seuraavaan välietappiimme pääsyä.

    Käytin seuraavana arkiaamuna autoni Toyotan merkkihuollossa, no mainostetaan...

    http://www.toyota-darmstadt.de/toyota/

    ja siellä kaveri luki vikamuistin, ei mitään jälkeä enää häiriöstä, mutta sanoi heti vian oireet kuultuaan syyksi korkeapainepumpun venttiilit. Kun näytin huoltohistoriaa ja sanoin, että ko. osat on autoon reilu vuosi sitten vaihdettu, ja jos vika olisi taas ollut noissa venttiiliileissä, niin se ei kuitenkaan matkaa heti pysäyttäisi, en vaihdattanut niitä. Sen sijaan vaihdatin 55 tkm palvelleen naftasuotimen ja toinen puolisko kuudentuhannen kilometrin reissusta sujui taas vahvasti. Syy menon hyytymiseen oli onneksi siinä.

    Eli ilmeisesti naftasuodin kestää ikuisuuden tai tukkeutuu huonosta polttoaineesta ennen aikojaan. Tämä oli ensimmäinen kerta seitsemäntoista vuoden dieselistiurallani, kun suodin töksähti, vaikka vaihtoväliä on aiemmin tullut pidennettyä.

    Tasamaalla saa minun D4Dlläni ajettua 3.n lit/100km, kunhan vauhti pysyy tasaisena ja siinä 60lm/h hujakoilla, ensimmäinen ylämäki ja samanlainen alamäki, niin keskikulutus pompsahtaa heti suuremmaksi.

    Ja kyllähän sen esim. pyöräilijä tietää, että on kevyempää polkea tasamaata, kuin ylämäki, alamäki jne.
    Tuolla Madeiralla on tullut ajeltua ylä- ja alamäkeen, jolloin polttoaineen kulutus on ollut n. tuplaten härmään verrattuna per tankillinen.

    Äänestä

  • tasamaa kirjoitti:

    Tasamaalla saa minun D4Dlläni ajettua 3.n lit/100km, kunhan vauhti pysyy tasaisena ja siinä 60lm/h hujakoilla, ensimmäinen ylämäki ja samanlainen alamäki, niin keskikulutus pompsahtaa heti suuremmaksi.

    Ja kyllähän sen esim. pyöräilijä tietää, että on kevyempää polkea tasamaata, kuin ylämäki, alamäki jne.
    Tuolla Madeiralla on tullut ajeltua ylä- ja alamäkeen, jolloin polttoaineen kulutus on ollut n. tuplaten härmään verrattuna per tankillinen.

    Muistelen, että taannoin pisaralla pisimmälle kisaan osallistunut porukka ajoi niin, että vauhti kiihdytettiin ja sitten sammutettiin moottori ja taas käynnistys ja kiihdytys. Tätä samaa periaatetta voi hyödyntää mäkisessä maastossa ja toisaalta yämäkeen voi ajaa ahtopaineet tapissa eli maksimaalisella hyötysuhteella.

    Mutta saatat olla oikeassakin, mene ja tiedä.

    Itse ajoin aikaisemmalla autollani (Lancer 1,8D) pienimmät kulutuslukemat Norjan reissulla, meni alle viiden, mihin en koskaan Suomessa päässyt.

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Muistelen, että taannoin pisaralla pisimmälle kisaan osallistunut porukka ajoi niin, että vauhti kiihdytettiin ja sitten sammutettiin moottori ja taas käynnistys ja kiihdytys. Tätä samaa periaatetta voi hyödyntää mäkisessä maastossa ja toisaalta yämäkeen voi ajaa ahtopaineet tapissa eli maksimaalisella hyötysuhteella.

    Mutta saatat olla oikeassakin, mene ja tiedä.

    Itse ajoin aikaisemmalla autollani (Lancer 1,8D) pienimmät kulutuslukemat Norjan reissulla, meni alle viiden, mihin en koskaan Suomessa päässyt.

    ...noudatetaan, uskon edellisen kirjoittajan välittämään enemmän kuin sinun "Lancer-kokemukseen".

    Nimittäin toimivaa "ikiliikkujaa" ei ole edelleenkään keksitty, koska mäki ylös kuluttaa enemmän energiaaa, kuin mäki alas voi tuottaa.....

    PS. Ostin lauantaina uuden ilmansuodattimen (vanha 220tkm ajettu) ja vielä Mihelin Energyt 195/60/15, joten vanhus lienee juuri nyt siinä iskussa, mihin se vielä pystyy......

    Äänestä

  • ile D4D kirjoitti:

    Muistelen, että taannoin pisaralla pisimmälle kisaan osallistunut porukka ajoi niin, että vauhti kiihdytettiin ja sitten sammutettiin moottori ja taas käynnistys ja kiihdytys. Tätä samaa periaatetta voi hyödyntää mäkisessä maastossa ja toisaalta yämäkeen voi ajaa ahtopaineet tapissa eli maksimaalisella hyötysuhteella.

    Mutta saatat olla oikeassakin, mene ja tiedä.

    Itse ajoin aikaisemmalla autollani (Lancer 1,8D) pienimmät kulutuslukemat Norjan reissulla, meni alle viiden, mihin en koskaan Suomessa päässyt.

    Jos maasto on sopivan vaihtelevaa eli ei tarvitse vatkata koko ajan vaihteita, niin nykyinen 6.vaihde on sopiva alamäissä, kaasu pois (kulutus 0) ja moottori ei jarruta kuin nimeksi, mutta siitä huolimatta kulutus on suurempaa kuin aivan tasaisella.
    Olen havainnut että tampereen suunnasta hesaan ajettaessa keskikulutus on n. 2dl/100km pienempi motarivauhdeissa (vakionop.säätimellä) kuin toiseen suuntaan, koska rannikkoa kohti on suhteessa enemmän "alamäkeä".

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ile D4D kirjoitti:

Testasin aamulla oman D4D:ni kulutuslukemat ajotietokoneen perusteella. Tähän minut innoitti alempana oleva "Mauno Laronlukon" kirjoitus aiheesta "Pettunyt Avensiksen kulutukseen" sekä se, että vaihdatin viikolla alle Michelin Energy Saverit kokoa 185/65-15.

Elikkä ajoin kymmenisen kilometriä, jotta kone lämpesi (samalla tuli kesäkäytettyä eberi). Sitten ajotietokoneen ja trippimittarin näytöt nolliin ja baanalle. Reittinä Tikkurila-Sipoo-Mäntsälä ja takaisin vanhaa Lahden tietä.

Lukemat ajotietokoneen ja trippimittarin perusteella:
3,6 l/100km
66 km/h
84,6 km

Nopeusmittarin virhe uusilla normaalia reilu prosentti korkeammilla renkailla käytännössä nolla. Ajotietokone näyttää kesälaadulla ja yhtämittaisella ajolla hyvin lähelle oikeaa. Eli lähes varmuudella voi sanoa, että alle neljän litran kulutuksella mentiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu