tein tossa kevätkesällä vähän remonttia pienehköön päiväkotiin pikku paikkakunnalla useamman viikon ja pistin merkille asian joka otti minua aivoon todella pahasti.itse asiassa se sai minut melkein voimaan pahoin.-se juoruilun ja uteliaisuuden määrä vanhoilla päiväkodin tantoilla.onko se niin että kun oma elämä loppuu niin silloin toisten alkaa kiinnostaa? täällä pikkupaikkakunnalla kaikki tuntee toisensa suurinpiirtein ja tietää miten ihmisillä menee.KIITOS PÄIVÄKODIN varmaankin...
ne pienet viattomat kysymykset joita he alituiseen lapsille esittivät viattomasti ja puolihuolimattomasti vaivihkaa yleensä.
-olikos se isi nyt viikonlopun kotona teidän kanssa?(suom. oliko se paska taas kamujen kanssa ryyppäämässä?)
-olikos se äiti vihainen isille jostain?(suom. ryyppäskö isi taas kaikki rahat?)
-veikös isi&äiti teidät taas mummolaan viikonlopuksi?(suom. oliko ne kummatki taas juhlimassa?)
-olikos vanhemmat kipeitä aamulla?(suom. ottikohan ne viina ihan kuunnolla?)
-lähitkö äitin kanssa mummolaan yöksi?(suom. pelkääköhän se sitä juoppoo ukkoonsa?)
-onkos se isi taas vaihtanu teille autoo,onkos?(suom. kaikki rahat se pistää niihin autoihisa aina!)
-ja vanhemmat eivät tiedä urkkimista koska lapsi ei tajua salakavalien kysymysten tarkoitusperiä ja unohtaa koko selkäänpuukotus tapauksen hetimiten!!!!!!
tämmöstä reilua peliä!-sit eikun muille hoitajille ja tutuille äideillekin jopa vähän propagandaa ja liioiteltua juorunpoikasta toisten (yleensä nuorten) äitien ja isien kotioloista ja suhteen toimivuudesta.
sanontoja sieltä: -pakkohan siitä jouppo olikin tulla ,sukuunsa tullut kyllä...
-ei se osaa kyllä äidinroolia ottaa, juhlii vaan aina...
-voi lapsipoloa, aina riepotellaan hoitoon että saadaan "omaa aikaa"(ivallinen äänensävy) koko viikonloppu...
veikkaan että isossa päiväkodissa ei ole tämmöistä ainakaan näissä määrin .(onneksi asun isossa kaupungissa) vaikka minulla ei vielä lapsia olekaan, VIELÄ !
T:remontti apulainen 29 v.
ne pienet viattomat kysymykset joita he alituiseen lapsille esittivät viattomasti ja puolihuolimattomasti vaivihkaa yleensä.
-olikos se isi nyt viikonlopun kotona teidän kanssa?(suom. oliko se paska taas kamujen kanssa ryyppäämässä?)
-olikos se äiti vihainen isille jostain?(suom. ryyppäskö isi taas kaikki rahat?)
-veikös isi&äiti teidät taas mummolaan viikonlopuksi?(suom. oliko ne kummatki taas juhlimassa?)
-olikos vanhemmat kipeitä aamulla?(suom. ottikohan ne viina ihan kuunnolla?)
-lähitkö äitin kanssa mummolaan yöksi?(suom. pelkääköhän se sitä juoppoo ukkoonsa?)
-onkos se isi taas vaihtanu teille autoo,onkos?(suom. kaikki rahat se pistää niihin autoihisa aina!)
-ja vanhemmat eivät tiedä urkkimista koska lapsi ei tajua salakavalien kysymysten tarkoitusperiä ja unohtaa koko selkäänpuukotus tapauksen hetimiten!!!!!!
tämmöstä reilua peliä!-sit eikun muille hoitajille ja tutuille äideillekin jopa vähän propagandaa ja liioiteltua juorunpoikasta toisten (yleensä nuorten) äitien ja isien kotioloista ja suhteen toimivuudesta.
sanontoja sieltä: -pakkohan siitä jouppo olikin tulla ,sukuunsa tullut kyllä...
-ei se osaa kyllä äidinroolia ottaa, juhlii vaan aina...
-voi lapsipoloa, aina riepotellaan hoitoon että saadaan "omaa aikaa"(ivallinen äänensävy) koko viikonloppu...
veikkaan että isossa päiväkodissa ei ole tämmöistä ainakaan näissä määrin .(onneksi asun isossa kaupungissa) vaikka minulla ei vielä lapsia olekaan, VIELÄ !
T:remontti apulainen 29 v.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei,
Olet varmasti ollut oivallinen sivustaseuraaja ja todellakin hukkunut joukkoon. Varmasti moni vanhempi haluaisi nähdä päiväkodin toimintaa samasta vinkkelistä kuin sinä pystyit näkemään. Työskentelen itse lasten kanssa ja työtovereita on kyllä moneen lähtöön. Työntekijöillä, joilla ei ole varsinaista lastenhoitajakoulutusta (toisin sanoen sijaiset, joilla on perhepäivähoitajan tai vastaavanlainen koulutus), varovasti yleistäen, on ollut taipumusta ylenpalttiseen juoruiluun.
Kuitenkin meidän jokaisen lasten kanssa työskentelevän on oltava kiinnostuneita lapsista, joita hoidamme. Nämä lapset eivät voi jättää sitä oikeaa elämäänsä päiväkodin oven taakse. Se seuraa mukana. Yleensä lapsien oikeasta elämästä saadaan tietoa kuitenkin lapsen omien puheiden ja käyttäytymisen (esim. kiukuttelun) kautta. Mikäli, jotain epämääräistä tai hälyyttävää saadaan lapsen taustasta selville, keskustellaan asiasta päiväkodin johtajan kanssa (ei siis välttämättä koko päiväkodin henkilökunnan kanssa, ainakaan aluksi), jonka kanssa ryhdytään mahdollisiin toimenpiteisiin, eli otetaan yleensä yhteyttä vanhempiin. Kyllä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Emme kykene ymmärtämään lasta ellemme tiedä, että hänellä on esim. joku neuroosi tai että hänen kiukuttelunsa taustalla on vanhempien ero. Yksikään näistä asioista ei kuitenkaan lähde lastentarhan aitojen ulkopuolelle. Mikäli lastentarhan työntekijä rikkoo vaitiolovelvollisuutta, se katsotaan virkavirheeksi.
Toivotaan, että tilanne ei ollut tässä kyseisessä päiväkodissa todellisuudessa noin paha. Mikäli kuitenkin jotain hämärää on kyseessä, siitä pitäisi tehdä ilmoitus (toisaalta miksei tehdä ilmoitusta myös näistä epämääräisistä kotioloista).
Toi on niin totta! Olin joskus työharjoittelussa päiväkodissa ja huomasin saman. Sitten vielä kahvikupposten ääressä juorutaan keskenään. Ällöttävää!