Täällä niin paljon haukutaan noita ulkoisia kovalevyjä mutta toisaalta olen kuullut pelkkää hyvää;eli onko vika sittenkin käyttäjässä(useimmiten)..?
Onko merkeillä väliä eli mikä olis sellainen "hyvä merkki".
Yleisestikin kun lukee näitä juttuja miten paljon ihmisillä on jatkuvasti koneiden kanssa ongelmia,tulee mieleen taas et onko vika käyttäjässä?
Itsellä vanha "peruskone" joka pelittää hyvin ja pyörittää pelit ym ihan mukavasti..Eikä kyllä ole muutenkaan tökkinyt koko kone.
Meni asian vierestä mut kuitenkin..
Onko merkeillä väliä eli mikä olis sellainen "hyvä merkki".
Yleisestikin kun lukee näitä juttuja miten paljon ihmisillä on jatkuvasti koneiden kanssa ongelmia,tulee mieleen taas et onko vika käyttäjässä?
Itsellä vanha "peruskone" joka pelittää hyvin ja pyörittää pelit ym ihan mukavasti..Eikä kyllä ole muutenkaan tökkinyt koko kone.
Meni asian vierestä mut kuitenkin..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Western Digital on kestävän levyn maineessa ja omasta kokemuksesta näin on. Itselläni on myös WD:n ulkoinen mutta se ei ole jatkuvassa käytössä, pelkkä varmuussäilö vain.
Ulkoiset kovalevyt lämpeävät enemmän kuin sisäiset ja koska niitä usein liikutellaan ja tönitään niiden riski rikkoutua on suurempi. Ulkoiset on ajateltu kannettavien lisätilaksi, varmuusvarastoiksi tai jos on tarvetta kuljetella suuria tiedostomääriä mukanaan. Jos tarvitset vain lisätilaa koneeseen niin järkevin vaihtoehto on ostaa toinen sisäinen kovalevy vanhan kaveriksi, se on pöytäköneeseen helppo asentaa ja tiedonsiirto on nopeampaa sisäisellä ja ne ovat halvempia kuin ulkoiset.
Totta turiset.
"ulkoisia kovoja liikutellaan ja tönitään". Mun mielestä ne tulee laittaa "hyvään" paikkaan niin kuin esim. keskusyksikkö ettei satu vahinkoja.
Onhan keskusyksikkö painavamapi mutta silti..
Juu siitä kuumenemisesta en osaa sanoa mitään ja mulla niin vanha kone ettei taida edes sellaista sisäistä kovoo löytyä joka kävis mun koneeseen kun on vielä kaikki HP:n erikoissälät sisässä..
....on emolevyssä vapaa paikka niin kiinni vain. En ole sellaista konetta nähnytkään jossa olisi emossa liitin vain yhdelle kovalevylle. Eikä siellä koneessa mitään HP:n sälää ole, samoja komponentteja ne käyttää kuin muutkin merkit tai mitä ATK liikkeet myyvät itse rakentaville.
Ulkoiset levyt ovat kuorien sisällä ja siksi tietysti lämpeävät enemmän. Kotelon sisällä se on vain omissa kuorissa ja siellä on myös tuuletusta, ilman kiertoa. Keskusyksikköä tuskin liikuttelet kovin usein ja tönäisyssä kotelon massa sitoo energiaa.
Kovalevyssä on aika jumalattoman tiukat toileranssit, tuhannesosissa liikutaan, se ei isoa mälliä tarvitse, että lukupää raapaisee levyyn. Kovalevy katsos on mekaaninen kapistus vaikka digiajassa eletäänkin.
Kyllä se siellä kotelossa paremassa turvassa on.
Muutamat merkkikonevalmistajat ovat "kunnostautuneet" aikaisemmin omien erikoisratkaisujensa kanssa, nykyisin onneksi vähemmän...
Esimerkkejä vuosien varrelta:
IBM, olikohan aptiva pöytäkoneet muutama malli. Korppuasemasta kaikki elektroniikka siirretty emolle integroituun ohjaimeen eli asemassa vain askelmoottorit ja lukupäät, asema maksoi 5-6* normaalin korppuaseman verran ja normaalia asemaa ei saanut kiinni koneeseen ilman erillistä ohjainkorttia.
Compaq, en muista mallia tarkemmin. Kovalevyn liitäntä sotkettu niin että osa levyn elektroniikasta oli ohjaimen puolella, levy itsessään oli vakio levy johon oli piirilevy muokattu Compaqin viritykseen sopivaksi ja kuten arvata saattaa levyn hinta oli melkein tupla saman levyn vakiomalliin verrattuna. IBM muistaaksen harrasti samaa joissain malleissa.
Montakin merkkikonetta joissa on vain yksi IDE liitin, saahan siihen kaksi asemaa, esim. kovalevy ja DVD mutta toisen kovalevyn lisääminen vähän hankalaa jos haluaa säilyttää DVD:n. Nykyisin SATA liitännöillä löytyy monia joihin saa vain 2 asemaa kiinni (SATA = 1 asema /liitin ja jos liittimiä on vain 2....).
Nuo merkkikoneiden "omituisuudet" ovat aiheuttaneet asiakkailla monia hartaita kiroilutuokioita ja vannomisia että "ei enää ikinä tuota merkkiä"...
levy on vakaasti paikallaan, käyttäjä voi rikkoa sen vain käynnistelemällä ja sammuttelemalla sitä tuhansia kertoja peräkkäin. Normaalisti käyttäjällä ei siis ole mitään osuutta siihen kestääkö levy vai ei.