Viime vuonna yhtiökokouksessa hyväksyttiin budjettiin 25000 euroa autokatosten tekemiseen.
Seuraavan tilikauden aikana rahat käytettiinkin muihin juokseviin kuluihin taloyhtiössä. Autokatoksia ei tehty.
Onko tämä laillista? Tilintarkastaja ei huomauttanut mitään.
Seuraavan tilikauden aikana rahat käytettiinkin muihin juokseviin kuluihin taloyhtiössä. Autokatoksia ei tehty.
Onko tämä laillista? Tilintarkastaja ei huomauttanut mitään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jos rahat on käytetty muihin pakollisiin menoihin. Yleensä tilanne on sellainen että joku toinen paikka hajoaa ja se on korjattava jolloin talousarviolla voidaan heittää vesilintua.
Sen sijaan jos on päätetty nostaa lainaa autokatoskorjauksia varten 25.000 niin sitä ei voi muuhun käyttää.
Asioihin yleensä löytyy järkevä selitys kun kysyy.
Meillä ei voi isännöitsijältä kysyä mitään.
Hän ei vastaa kysymyksiin edes yhtiökokouksessa vaan viittaa siihen että hänellä ole puheoikeutta.
Häntä ei voi vaihtaa koska hallituksn puheenjohtaja on sukua isännöitsijälle.
puheenjohtajaa, vaikka hän onkin sukua isännöitsijälle?
P*skapuhetta.
Yhtiön toimitusjohtajalla (isännöitsijä) on puheoikeus ja tarvittaessa suorastaan
puhevelvollisuus yhtiökokouksessa.
Äänioikeuttakin hänellä voi olla, jos on osakkeenomistaja.
Hallituksen puheenjohtajaksi isännöitsijä ei käy.
Jos kaikki on vellihousuja niin rahat siinä vain menee ja ihmetellään kenen vika olikaan kun näin taas pääsi käymään. Hallits se on jolla vastuuta ja päätösvaltaa pitää löytyä jäsenuktä.
on varmaan kolmannella sukulaismiehellä. pj ja isännöitsijä ovat tilanneet sukulaismiehen tekemään remontteja. näinhän siinä usein käy.
Missä niin sanotaan? Lakipykälä, kiitos. Ei mitään "se on vaan yleinen tapa".
Isännöitsijä ei ole toimitusjohtaja.
Puheoikeudesta:
§24 Osallistuminen yhtiökokoukseen
Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa, jollei tässä laissa ole toisin säädetty.
----
Isännöitsijään sovelletaan toimitusjohtajalle kuuluvaa vastuuta erinäisissä vastuukysymyksissä (esim. as oy §3), mutta isännöitsijä EI OLE toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajalla (jos sellainen erikseen isännöitsijän lisäksi on) on puhevalta.
Eihän siitä mitään tulisi jos muilla kuin osakkeenomistajilla olisi puheoikeus.
Jos lukutaito riittäisi saman lain myöhempiin pykäliin, niin sieltä löytyy seuraavaa:
"37 § Yhtiön johdon tiedonantovelvollisuus
Hallituksen ja isännöitsijän tulee osakkeenomistajan pyynnöstä antaa yhtiökokouksessa tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa yhtiön tilinpäätöksen, taloudellisen aseman tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin."
Eli isännöitsijällä on velvollisuus vastata ko. kysymyksiin, joten hän on siten puheoikeutettu.
"Antaa tarkempia tietoja" myöhemmin ei ole sama kuin puheoikeus. Hallitus jakaa kokouksessa tai yleensä kokouskutsussa tarkempaa tietoa taloudesta. Jos hallitus (sellainen jolla on puheoikeus) ei osaa vastata niin hallitus ja yhdessä isännöitsijän kanssa antavat myöhemmin kokouksen jälkeen kirjallisena lisätietoa.
Näyttipä csi jo vääntäneen rautalangasta, mutta ei ilmeisesti mennyt jakeluun. Kuten kuka tahansa lukutaitoinen näkee, lakitekstissä sanotaan nimenomaan "yhtiökokouksessa", ei sen jälkeen.
Jälkikäteen selvitetään ne kysymykset, joiden laajuuden vuoksi hallituksen ja isännöitsijän eväät eivät riitä samantien vastaukseen.
Sitäpaitsi hallitus ja isännöitsijä ovat yhtiön toimieliminä automaattisesti läsnäolo- ja puheoikeutettuja. Äänioikeus hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä on vain, jos ovat osakkeenomistajia.
Yhtiökokouksen päätös ollut, että raha varataan ko. rakentamiseen, ei sitä voida niin vain käyttää muuhun kohteeseen ilman taloyhtiökokousta. Jos se sallittaisiin pelkästään hallituksen ja isännöitsijän yhteisellä päätöksellä muuttaa, niin se voisi johtaa siihen, että hyväksytetään yhtiökokouksella päätös jostain rahasummasta johonkin remonttiin, mutta käytetäänkin se johonkin muuhun kuin alkup. suunnitelmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus tietää yhtiökokouksen päätöksen, jos heillä onkin suunnitelma, joka ei menisi taloyhtiö kokouksessa läpi. Näin heillä olisikin, vaikkapa se 25 000 egee käyttää hallituksen "alkuperäiseen" suunnitelmaan.