Erosin ex-miehestäni reilut 5 vuotta sitten, poikamme ollessa tuolloin 1-vuotias vilpertti. Lapsen tapaamisista tehtiin tuolloin asiaankuuluvat sopimukset, eli lapsi isällään joka toinen viikonloppu jne. Jo tuolloin sopimusta tehtäessä sossussa, exäni purnasi, että hänestä on liikaa, jos poika on hänen luonaan 2 yötä peräkkäin, koska tällöin hänen oma viikonloppunsa menee pilalle. Myöntyi kuitenkin siihen, että lapsi hänellä perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Sanoin hänelle myös tuolloin, ettei tapaamisten tarvitse rajoittua vain sovittuihin aikoihin, vaan hän voi tavata poikaa mieluusti paljon useamminkin. Tilanne meni kuitenkin siihen, ettei ex tavannut lasta ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana kuin muutaman kerran ja tällöinkin vain muutaman tunnin kerrallaan..ei kuulemma ehtinyt, kun oli niin paljon kaikkea muuta. Tuon seitsemän kuukauden jälkeen otti pojan vihdoin luokseen viikonlopuksi ja luulin jo, että eron jälkeinen menovaihe olisi vihdoin ohi ja haluaisi olla isä lapselleen. No näitä viikonlopputapaamisia oli tasan kolme kappaletta, minkä jälkeen onkin vierähtänyt jo 4,5 vuotta, ettei exäni ole nähnyt lastaan kertaakaan. Tapaamiset loppuivat, kun kieltäydyin palaamasta yhteen. Ex karjui minulle, että oli tavannut poikaa vain saadakseen minut takaisin, mutta koska tämä ei minulle sovi, ei hänellä ole enää mitään kiinnostusta nähdä lasta. Viimeiset sanat, mitkä hän huusi, ennenkuin paiskasi oven kiinni olivat: "Hanki sille joku v*tun isäpuoli, joka siitä huolehtii!" Aluksi yritin vedota häneen, ettei hylkäisi lastaan ja tapaisi poikaa sovitusti, mutta näistä pyynnöistä ei ollut mitään hyötyä. Nykyään exäni on naimisissa itseään 12 vuotta nuoremman naisen kanssa. Mieheni uusi vaimo ei ole kertaakaan tavannut "poikapuoltaan" ja mahdollista on sekin, ettei hän edes tiedä, että hänen aviomiehellään on lapsi entisestä elämästä.
Aikaa on kulunut niin paljon, ettei poikani tietenkään muista isäänsä, mutta jonakin päivänä olemme tilanteessa, jolloin poika varmasti haluaa tietää kuka hänen isänsä on ja miksi tämä ei ole kuvioissa.
Elän nykyään onnellista uusperheen elämää miehen kanssa, joka myös on oman lapsensa yksinhuoltaja. Mieheni lapsi tapaa äitiään joka toinen viikonloppu ja loma-aikoina. Se, että perheemme toisella lapsella on molemmat vanhemmat elämässään, on synnyttänyt pojassani valtavan isän kaipuun. Mieheni on pojalle todella hyvä miehen malli ja puuhailee tämän kanssa täysin samoja asioita kuin oman lapsensakin kanssa. Silti poikani tiedostaa, ettei mieheni ole hänen isänsä ja välillä hän itkeä tihrustaa sitä, että miksi toisella lapsella on isä mutta hänellä ei. Voitte uskoa, että tuollainen raastaa sydäntä. Antaisin mitä tahansa, jos pojallani olisi isä elämässään, mutta näin ei tule todennäköisesti koskaan olemaan.
Aurinkoista kesää kaikille.
Aikaa on kulunut niin paljon, ettei poikani tietenkään muista isäänsä, mutta jonakin päivänä olemme tilanteessa, jolloin poika varmasti haluaa tietää kuka hänen isänsä on ja miksi tämä ei ole kuvioissa.
Elän nykyään onnellista uusperheen elämää miehen kanssa, joka myös on oman lapsensa yksinhuoltaja. Mieheni lapsi tapaa äitiään joka toinen viikonloppu ja loma-aikoina. Se, että perheemme toisella lapsella on molemmat vanhemmat elämässään, on synnyttänyt pojassani valtavan isän kaipuun. Mieheni on pojalle todella hyvä miehen malli ja puuhailee tämän kanssa täysin samoja asioita kuin oman lapsensakin kanssa. Silti poikani tiedostaa, ettei mieheni ole hänen isänsä ja välillä hän itkeä tihrustaa sitä, että miksi toisella lapsella on isä mutta hänellä ei. Voitte uskoa, että tuollainen raastaa sydäntä. Antaisin mitä tahansa, jos pojallani olisi isä elämässään, mutta näin ei tule todennäköisesti koskaan olemaan.
Aurinkoista kesää kaikille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näitä tarinoita on valitettavan paljon. Se vaan on niin että tietyille miehille lapsi on vain naisen jatke. Jos ei saa naista ei kelpaa lapsikaan. Nämä miehet ovat tunne-elämältään kehittymättömiä ja taitaa olla parempi kun vain hyväksyt tämän tosiasian.
Ole iloinen siitä että lapsellasi on tuo isäpuoli josta hän saa miehen mallia.
Ihan älytöntä. Biologinen isä ei aina valitettavasti ole kuin se biologinen siä. Jätä hänet omaan arvoonsa. meillä tilanne päinvastainen. mieheni on eronnut, hänellä 5 vuotias tytär, jota hän haluaisi tavata mahdollisimman paljon. Miehen exä taas ei anna lasta kuin tasan joka toinen viikonloppu, ja ons anonut suoraan että toivoisi että isä ei ikinä tapaisi lasta. Että näin. Miksi aina sen toisen täytyy tehdä asipista niin vaikeita?