kysymyksia lukiosta

1) semmoset 30. Pari alle tai mielummin päälle.
2) Ei välttämättä. Mut joihinkin tarvii sen pitkän. Riippuu mitä haluu opiskella.
3) Voi mut kyl ne ois hyvä myös ykkösel käydä ainakin osittain. Mut se selvii ku tiedät mitä haluut opiskella.
4) Kyl niis on muidenkin ryhmien opiskelioit.
5) Joihin jatkoopiskelupaikkoihin vaaditaan tietynlaisia aineita, jotka vähän niinku täydentää toisiaan et ehkä.
6) Jos jaksat opiskella paljon.
Mut kyl niit jää kakkosellekin melkein pakostakin.
Jotkin niist on melkein sovittu et käydään vast kakkosella.

Mut eiköhän sun opo sit vastaa kaikiin näihin kysymyksiin.
Kyl siel lukios teit sit autetaan.

1. Vähintään 30. On enemmän kuin typerää ottaa alle 30 kurssia vuodessa. Ainoa poikkeus on se, että harrastat jotain lajia kilpatasolla 7 päivänä viikossa... Omasta mielestäni ihanne on 31-33.

2. Voi. Pitkä matematiikka on käytännössä välttämättömyys joillekin aloille, ja hyödyllinen erittäin monille aloilla, kuten vaikkapa psykologiaan tai lääkkikseen jne... Pitkästä matematiikasta saat myös enemmän aloituspisteitä kuin lyhyestä matematiikasta lähes poikkeuksetta monessa yliopistossa vaikka et sillä muuten mitään tekisikkään.
Kerroppas alasi mille olet suunnitellut meneväsi?

3. Voi. Ei ole olemassa suoraan mitään "ykkösten-tai kakkostenkursseja" vaan on vain kursseja, jotka yleensä valitaan ja käydään ykkösellä tai kakkosella. Näin voit siis periaatteessa aloittaa vaikkapa ruotsin opiskelun vasta toisena vuonna, mutta mitään järkeä siinä ei ole, eikä kukaan niin toivottavasti tee. Sen sijaan on yleistä, että esimerkiksi normaalisti ykkösluokkalla käytävä psykologian 1 -kurssi tai kuviksen 1 -kurssi käydään vasta toisena vuonna erinäisistä syistä.

4. EI opiskella!!! Ryhmänohjausryhmällä tai luokanohjausryhmällä = yläasteen "luokkasi" (tai miksi niitä nyt kutsutaankaan) EI ole lukiossa käytännössä mitään merkitystä. Sinulle annetaan siis kurssitarjotin, jossa on kursseja kasoittain ja sieltä sitten valitset itsellesi kuhunkin jaksoon suunnitelmasi mukaisesti. Kukin opiskelija, vaikka kuuluukin samaan ryhmänohjausryhmään (joka muodostetaan yleensä vain sukunimen mukaan), valitsee siis itsenäisesti muista riippumattomasti.
Esimerkkinä vielä, että jos "luokkaasi/ryhmääsi" kuuluvat henkilöt A, B, C, JA kurssitarjottimessasi on yhdellä palkilla kurssit Z,X,Y niin A:n valitessa kurssin Z on hän sillä kurssilla, ja B:n vaikkapa x-kurssin ja C:n myös x-kurssin, niin tällöin A on eri kurssilla B:n ja C:n kanssa, jotka ovat vain sattumalta samalla kurssilla.

5. Tavallaan voi käytännössä. Jos haluat esim. mennä lukemaan fysiikkaa yliopistoon tai TKK:hon, niin käytännössä tulee sinun myös osata sitä fysiikkaa valintakokeessa ja siitä saat myös aloituspisteitä ja sillä voit päästä jopa suoraan sisään. On tietenkin aineita jonne teoriassa ei ole väliä sillä mitä lukiossa on kirjoittanut muutakun aloituspisteiden kannalta.
--> Sanoisin siis, että mitä aikaisemmin tiedät, minne haluat jatkossa pyrkiä, sitä HELPOMMAKSI teet lukion käymisen itsellesi. Esimerkkinä tästä vaikkapa se, että jos haluat mennä lukemaan lääketiedettä (lääkkikseen siis), niin kannattaa sinun panostaa (ja samalla kirjoittaa toki) reaaleista i)fysiikka, ii)kemia, iii)biologia, sekä muutenkin panostaa pitkään matematiikkaan sekä äidinkieleen (ja ruostiin/englantiin). Sen sijaan voit aika laiskahkosti lueskella vaikkapa historiaa, yhteiskuntaoppia, maantietoa jne.

6. Tavallaan kyllä, tavallaan ei.
-->Jokaiselle vuosikurssille on annettu ohjeellinen kurssisuunnitelma, jossta ilmenee, mitä suositellaan valittaviksi kullekin kurssille. Kurssi määrinä tämä tarkoittaa 30/30/15, josta ensimmäisenä ja toisena vuotena kannattaa toki ylittää tuo 30 kurssia jos vaan innostusta piisaa, sillä silloinhan teet seuraavan tai erityisesti viimeisen vuotesi itselesi helpommaksi. Tarkemmin eriteltynä ite kursseina voit katsoa ohjeellisen lukuvuosisuunnitelma tai siis kurssivalintalomaakkeen esimerkiksi täältä, joka on aivan käypäinen, mutta luulavasti samantapainen löytyy esimerkiksi oman koulusi nettisivuilta: http://www.peda.net/veraja/testit/lukio/kurssivalintalomake
Vastaus kysymykseesi 6 on siis, että ota nyt ainakin ne pakolliset kurssit, mitä on suunniteltu valittavaksi ensimmäiselle vuodelle, ja sitten lisää rahkeittesi mukaan ottaen huomioon, että tottakai valitset pakollisten lisäksi myös syventäviä/soveltavia kursseja.(huomaa kuitenkin, että vaikka esim. tuossa linkissäni on sekä lyhyt, että pitkä matemattiikka pakollisena, niin tottakai ainoastaan toinen niistä on pakollisena.)

Mikäli jokin jäi epäselväksi tai haluat jostain selvennystä, niin kysy ihmeessä lisää!
Kuinkas suureen lukioon olet muuten btw. menossa?

1.montako kurssia lukion ekalla kannattais ottaa
- riippuu, kuinka pitkään ajattelit käydä lukiota. Itse käyn 3.5 vuotta. Jos säkin aiot käydä kauemmin kuin "normaalisti," niin muista, ettet ahnehdi kursseja liikaa. Ne voi loppua muuten "kesken" jos otat niitä paljon verrattuna siihen, että käyt siellä kauemmin. Mut lepsuileminenkaan ei tietenkään kannata. Luullakseni joku 6 kurssia / jakso on aika normaali määrä kolmessa vuodessa käyvillä...

2.jos ottaa lyhyen matikan voiko se estaa jonnekki jatkoopiskelupaikkaan paasyn
- en jaksa selittää... No jos haluat vaikka lääkäriksi, niin sitten se pitkä kannattaa vissiin ottaa. Mutta jos oot matemaattisesti lahjaton, niin ei sitä kannata ottaa vaan sen takia, että "mitä jos mun tekeekin mieli mennä sellaselle alalle missä sitä tarvii, mitä jos mitä jos..." Pitkästä matematiikasta saa vissiin jotain lisäpisteitä opiskelupaikkaa haettaessa. Mutta ei sitä kaikissa tarvi.

3.voiko ykkosen valinnaiskursseja ottaa kakkosella
- No ite saat lukujärjestyksesi tehdä, "kaikki" on mahdollista. Mutta kannattaa tietty pitää aina järki mukana. Kyllä mä ainakin oon ottanu jos on tullu sellanen tilanne.

4.opiskellaanko pakollisia kursseja sen oman ryhman kans
- No ei. Lukiossa ei nykyään ole luokkia. "Ryhmä" on sitä varten, että poseeraatte samassa ryhmäkuvassa ja todennäköisesti kokoonnutte välillä kuuntelemaan ryhmänohjaajan tiedotuksia. Mitään muuta sillä ei tee.

5.voiko olla niin ettei paase johonki tiettyyn jatkoopiskelupaikkaan jos ei oo kirjottanu jotain tiettya ainetta...
- Kuule kysy näistä opolta... Mun mielestä sä hätäilet nyt vähän turhaan. Yritä nyt eka hoitaa toi lukion alotus ja mieti vasta myöhemmin sitä poislähtemistä. ::D Pakollisella opokurssilla käydään asioita läpi. Toivottavasti.

6.kannattaako ykkosella ottaa kaikki pakolliset kurssit, mitka voi
- Huhhuh, ei. ::D Se ei ole mahdollista. Ei, vaikka olisit maailman ahkerin oppilas.

1. Jotain 30 kannattaa ainaki ottaa, enemmänkin. Helpompaa sitten seuraavina vuosina. Itse otin 28 ja nyt kolmosella pitää valita sellaisia aineita, mitä ei juuri nyt huvittaisi vähääkään lukea.

2. Voi estää moneenkin, ainakin opinto-ohjaajan puheiden mukaan. Varsinkin jos kirjoittaa pitkän matematiikan, saa jotain lisäpisteitä kun hakee seuraavaan opiskelupaikkaan. Jos vähääkään on matikkapäätä, kannattaa yrittää pitkää matematiikkaa aluksi. Jos ei sitten kertakaikkiaan osaa, voi vaihtaa lyhyeen myöhemminkin.

3. Voi ottaa, jopa kolmosellakin. Jos ne vain sopivat lukujärjestykseesi. Ne vaan tosin pitää käydä sitten suurimmaksi osaksi juuri näiden ykkösluokkalaisten kanssa.

4. Ainakin meidän lukiossa kaikki pakolliset kurssit on oman luokan kans. Tosin meidän lukio on aika pieni ja ei ole vielä ottanut tätä luokatonta järjestelmää kokonaan käytäntöön.

5. En oo varma, mutta jos esimerkiksi lähet lukemaan psykologiaa, vois olla ihan hyödyllistä lukea kaikki tarjottavat kurssit siitä ja kirjoittaa se.

6. Kannattaa. Sama ne on hoitaa kerralla pois haitolta nii ei tuu sitten sellasta tilannetta, että kolmannella huomaakin jonkun pakollisen kurssin olevan suorittamatta. Siinä vaiheessa mars neljännelle vuodelle :P

1. Ekalla kannattaa ottaa mahdollisimman paljon kursseja, koska kakkos luokalla (itsellä aineskin) lukio alkoi maistua puulta. Ja kolmosella ei ole kuin kolme jaksoa, kannattaa tähdätä siihen että silloin on mahdollisimman vähän kursseja.

2. Jos tiedät jo mihin haet lukion jälkeen kannattaa keskustella opinto-ohjaajan kanssa, mitä aineita tarvitset eniten. Pitkässä matikassa pitää OIKEASTI tehdä läksyt ja seurata tunnilla. Olin itse vuoden ja vaihdoin lyhyeen, kun ei jaksanut tehdä läksyjä. Joillakin aloilla on etua pitkästä matikasta, mutta ei se estä minnekään pääsyä, jos sitä ei ota.

3. Meidän lukiossa aineskin, mutta kannattaa yrittää ottaa ne ykkösen valinta kurssit ykkösellä, koska ne voi mennä päällekkäin kakkosvuoden pakollisten kanssa. Ja yleensä ne on suunniteltu etenemään loogisesti.

4.Meillä suurin osa pakollisista opiskeltiin oman ryhmän kanssa, parissa aineessa oli mukana myös rinnakkais ryhmä.

5. Mikään ei estä pääsyä, Joensuun yliopistossa on yksi tyyppi, joka meni sinne heti peruskoulun jälkeen. Yleensä korkeakoulu opiskeluihin on pääsy kokeet, ja niissä pitää menestyä. Mutta joissakin paikoissa lukion keskiarvo ja yo-toditus vaikuttaa yhtä paljon. Kannattaa panostaa keskiarvoon. Ja jos ei halua taiteellisille aloille kannattaa panostaa fysikkaan, matikkaan, kemiaan, biologiaan, maantieteesen ja terveystietoon. Minun mielestä nuo ovat yleispäteviä aineita joista on hytyä koko elämässä. Paitsi jos haluaa opettajaksi tai lasten hoitajaksi tarvitsee psykologiaa ja filosofiaa. Itse olen sitä mieltä, että filosofia on huuhaata, mutta se on vain minun mielipide!

6. Ykkösellä kannattaa opiskella kunnolla ja ottaa aineskin kaikki ykkösen pakolliset kurssit. Kannattaa muistaa, että 4 on se mikä pitää uusia, mutta 5 on vaikeampaa, koska se on läpi ja kaikki opettajat eivät anna uusia läpi mennyttä koetta. JA painotan, että keskiarvo vaikuttaa jatko mahdollisuuksiin!

Mutta kannattaa jutella opinto-ohjaajan kanssa vaikka ensimmäisenä päivänä. Niille maksetaan siitä, että ne neuvoo oppilaita opintoon liittyvissä asioissa. Ja esitä sille vaan kaikki kysymykset mitä mieleen tulee opiskelusta, koska sitä vartenhan opo on olemassa.

1.suurinpiirtein se 30, mieluummin yli.
2.ei voi estää. mutta voi hankaloittaa sellaisiin paikkoihin pääsyä missä olisi hyötyä pitkästä matikasta. Kannattaa kokeilla pitkällä, ja jos ei tunnu oikealta niin pudottautua lyhyelle.
3.siinä on luokattoman lukion idea eli voi.
4. riippuu lukiosta. kyllä yleensä. pienemmissä lukioissa varsinkin.
5.no ei oikeastaan se ole mahdollista, saat pisteitä siitäkin kun jos olet suorittanut sen aineen kursseja välttämättä ei tarvii kirjottaa.
6.no ei välttämättä, mutta mieluiten, itse jätin filosofian kakkoselle. ykkösellä kuitenkin niiin plajon kaikkea, että voi mennä "pää sekaisin"

Niin vielä kysymyksestä 6. Jos sä kävisit KAIKKI pakolliset kurssit ekana vuonna, niin sehän menis hiton tiukalle. Niitähän on lähemmäs 50, riippuen mikä matematiikka on. Meillä ainaki enimmäismäärä kursseissa jaksoa kohden on 8 kurssia. Ja jaksoja 5. Joten 8 x 5... Aika tiukalle menee, eikö?

Ja mitä ihmettä siinä sit loppuajan tekis? Ellet sit ajatellu kirjottaa tsiljoonaa ainetta... Mulla ainakin on semmonen olo, että valittavat kurssit loppuu "kesken," vaikka oon valinnu lähinnä laiskasti. Siis että ei enää tiä mitä valitsis ku ei ole valittavaa. Ja kannattaa muutenki seurata niitä suosituksia, että mitä kursseja suositellaan jätettäväksi myöhemmäksi, tms. Ei niitä tietenkään orjallisesti tarvi noudattaa, en mäkään, mut se nyt olis kyllä liikaa, että vetäis kaikki...

1) n. 30 kurssia on suositus, mutta se riippuu tottakai mm.kielistä ja ottaako pitkän matikan. Itse henkilökohtaisesti kuitenkin suosittelen että ottaa ekana vuonna yli 30 kurssiajos mahdollista, koska se tarkoittaa että seuraavina vuosina kursseja on vähemmän
2)Kyllä ja ei käytännössä ei, mutta useissa paikoissa pitkästä saa enemmän hakupisteitä ja pitkä matematiikka on aina avuksi valintakokeessa
3)Periaatteessa kyllä jos ne sopii lukujärjestykseen, mutta kannattaa siirtää ne 2. vuoteen vain jos ne ei ekalla käy
4)Ei, ellei ryhmiä ole vain yksi (esim. A-ranska)
5) sama juttu kun pitkän matikan kanssa eli ei mitään vaadita mutta saattaa saada lisäpisteitä ja apua valintakokeeseen
6) Niinkuin aikasemmin jo sanoin ota kaikki mitä voit ja mitä suositellaan