Tuttavapiirissäni tapahtui hiljattain pahoinpitelytapaus, jossa nainen löi nyrkillä kasvoihin entistä miesystäväänsä. Pahoinpitely ei jatkunut kummankaan henkilön osalta ja jäi vaan tuohon yhteen iskuun.
Jos tuo uhrina ollut mies tekisi tuosta rikosilmoituksen, niin minkähänlaista tuomiota nainen voisi siitä saada? Varmaan vain sakkoja? Varmaan se on lievä pahoinpitely?
Jos miehelle olisi tullut tuosta lyönnistä jotain pahempia vammoja, esim. hampaita irronnut tai nenä murtunut, niin tulisiko sitten automaattisesti muutakin kuin sakkoja? Vai voiko tuollaisenkin vamman tuottamisesta saada pelkät sakot?
Ja minkähän kokoisia sakkoja tuollaisesta voisi naiselle mätkähtää?
Jos tuo uhrina ollut mies tekisi tuosta rikosilmoituksen, niin minkähänlaista tuomiota nainen voisi siitä saada? Varmaan vain sakkoja? Varmaan se on lievä pahoinpitely?
Jos miehelle olisi tullut tuosta lyönnistä jotain pahempia vammoja, esim. hampaita irronnut tai nenä murtunut, niin tulisiko sitten automaattisesti muutakin kuin sakkoja? Vai voiko tuollaisenkin vamman tuottamisesta saada pelkät sakot?
Ja minkähän kokoisia sakkoja tuollaisesta voisi naiselle mätkähtää?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lyhyt johdatus siihen, kuinka asian voisi mennä.
Jos lyönnistä ei aiheutunut vammaa, niin kyseessä on lievä pahoinpitely.
Lievä pahoinpitely taas on asianomistajarikos, jota poliisi ei tutki, eikä syyttäjä syytä, ellei siitä vaadita rangaistusta.
Jos rangaistusta vaaditaan, niin poliisi kysyy asianomistajalta, suostutko rv-menettelyyn eli sakkoon. Jos asianomistaja siihen suostuu, niin poliisi ratkaisee asian sakolla, mikäli se on niin selvä, että syyllisyys on varma. Ellei ole, niin poliisi laittaa asian syyttäjän ratkaistavaksi, jolloin se menee käräjille. Jos sakkoon suostuttiin, niin asianomistajan asia on hakea sakotetulta korvauksen miten parhaaksi näkee.
Jos taas asianomistaja välttämättä haluaa jotain korvaukseksi, niin silloin hän ilmoittaa kuulustelussa, ettei suostu rv-menettelyyn ja tulee vaatimaan oikeudenkäynnissä korvauksia. Kuulustelussa vaatimuksia ei tarvitse yksilöidä ellei halua, että syyttäjä ajaa korvausvaadetta oikeudessa.
Jos ei itse välttämättä halua mennä oikeudenkäyntiin, niin tällöin pitää ilmoittaa, että suostuu asian kirjalliseen käsittelyyn, jolloin asia ratkaistaan tuomarin virkahuoneessa ilman oikeudenkäyntiä, edellyttäen että myös vastapuoli siihen suostuu ja on myöntänyt syyllisyytensä.
Sakon suuruus, niin poliisin rv-menettelyssä, kuin oikeudessakin riippuu sakotettavan tuloista.
Kun juttu on oikeudessa, ja syyte menee läpi, niin syytetty määrätään sakon lisäksi maksamaan korvaukset, sekä uhrin/asianomistajan oikeudenkäyntikulut, mikäli niitä on syntynyt ja niitä vaaditaan.
Entäs yhteishuoltajuudessa olevat lapsilisät ja muut rahat, kun lapsi isän pahointelyn jälkeen karkaa äitinsä luokse.
Siinä Sinulle pohtimista.