Yritykset: Synkältä näyttää
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2008/06/24/yritykset-synkalta-nayttaa/200816543/12?rss=4
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2008/06/24/yritykset-synkalta-nayttaa/200816543/12?rss=4
Yritykset:
Synkältä näyttää
27516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Pahasti näyttää siltä, että tässä pelissä varma voittaja on vain velallinen.
Lainaus:
> Moni yrityskin on säikähtänyt niin euroalueen kuin Suomenkin
> hurjia loppukevään inflaatiolukuja. Tilastokeskus arvioi,
> että toukokuussa Suomessa kuluttajahinnat olisivat nousseet
> 4,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Lukema on suurin
> kahdeksaan vuoteen.
>
> Eurostat puolestaan laski euroalueen inflaatioksi
> 3,7 prosenttia toukokuussa.
Suomen inflaatiotason ylittäessä euroalueen inflaatiotason, tarkoittaa se sitä, että palkat nousevat lujaa, mutta toisaalta korko pysyy suhteellisen matalana. Voittaja on se, jolla on eniten velkaa (olettaen että pystyy velkansa hoitamaan).
Pahiten tämä tietysti kirpaisee työttömiä tuhnuja, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Vuokrat ja eläminen muutenkin kallistuvat reilusti, mutta tulot eivät tunnetusti nouse yhtään mihinkään.
Velallinen voittaa pääomassa ja maksaa saman takaisin koroissa, jos selviää lainoistaan. Korothan eivät eivät tunnetusti nouse yhtään mihinkään.
Kokeilepa lukea viestini uudestaan, jookos? Ihan silleen jokainen sana, tai jotain?
Olennaista koronnousun kannalta on euribori, johon taas vaikuttaa koko euroalueen inflaatio. Palkkojen kohoamiseen taas vaikuttaa kotimaan inflaatio. Siten, Suomen inflaation ylittäessä euroalueen inflaation, korot nousevat vähemmän kuin palkat.
No, oikeastaan tälläkään ei ole mitään merkitystä. Inflaation ollessa kova, korot ovat yleensä kovat, kyllä. Toisaalta, muutamassa vuodessa inflaatio syö lainapääomaa pois sen verran paljon, etteivät ne kovatkaan korot enää tunnu niin pahoilta. :)
Inflaatio nyt vain sattuu olemaan velallisen ystävä, tuplaten sitä silloin, kun paikallinen inflaatio ylittää korkotason määräävän alueen inflaation.
Uskotko tosiaan, että suomalaisilla yrityksillä on jatkossa varaa korottaa palkkoja inflaationkaan vertaa? Kyllä suurista palkankorotuksista taantumaan ajauduttaessa seuraa joukkotyöttömyys.
Katsellaanpas sitä velallisen voittoa nyt pari seuraavaa vuotta, voidaan verrata sitä asuntonsa myyneeseen, vuokralla asuvaan ex-asunnon omistajaan.
Sovitaan, että molemmilla on suunilleen saman verran panosta toisella lainaa toisella säästöjä.
Mitenhän mahtanee olla kahden vuoden kuluttua? Kummalla parempi tilanne, veikkauksia?
> Uskotko tosiaan, että suomalaisilla yrityksillä on jatkossa
> varaa korottaa palkkoja inflaationkaan vertaa?
Miksipä ei?
Palkkojen korottaminen inflaation verran ei heikennä yritysten tulosta sinänsä, sehän myös paranee inflaation verran (noin keskimäärin). Talouden taantuma tarkoittaisi, että voittoa tehtäisini vähemmän, lama voisi johtaa jopa työttömyyden kasvuun...
Paljon parjattu joukkotyöttömyys... Hui hirveää. Tunnetko oikeasti ketään, joka sai viime laman aikaan potkut? Minä nimittäin tunnen. yhden. Kyseinen ihminenkin työllistyi sitten reilun vuoden jälkeen.
Palkat kyllä nousevat inflaation verran, siitä pitää ay-liike huolta. Ja jos joku saa kenkää, sitten saa. Kyllä yritykset mieluusti käyttävät hyväkseen tekosyyn potkia pellolle muutama tuottamaton yksilö. :)
samaa inflaatioasiaa, joka on käsitelty tälläkin palstalla tuhanteen kertaan. Suomen inflaatio johtuu suurelta osin polttoaineiden ja ruoan hinnannoususta. Tätä hinnannousua ei voida välttämättä täysmääräisesti siirtää palkkoihin. Miten asuntojen hinnat voisivat nousta, jos palkankorotukset eivät riitä kompensoimaan muiden hyödykkeiden hinnannousua? Ai niin, nehän nousevat joka tapauksessa aina...
Tuo on sitä vuokralaisen mentaliteettia. Ei minkäänlaista pitkäjänteisyyttä asuntosuunnitelmissa... Eikä edellisestäkään hintaromahduksesta opittu mitään.
Tiedoksesi, viimeksi hintojen lasku kesti noin kolme vuotta. Oletetaanpa että nyt kävisi samoin. 200 000 euron kämpästä joutuisi maksamaan ehkä 1 000 euroa kuussa vuokraa, lainan korot ja vastikkeet/huoltokulut taas olisivat ehkä 500 euroa kuussa. Toisin sanoen, vuokralainen häviäisi euroissa mitattuna noin 500 * 12 * 3 = 18 000 euroa. Tämä tarkoittaisi, että asuntojen hintojen pitäisi laskea 9% kolmen vuoden kuluessa, että vuokralainen pääsisi edes omilleen. Noin pienessä aikavälissä voinemme pyöristää tämän 3% vuotuiseen absoluuttiseen laskuun. Reaalinen laskuhan olisi tällöin 6-8% luokkaa vuodessa.
Samaan aikaan säästöt ovat tuottaneet pankissa 0,2% korkoa. Tai sitten ne on pistetty johonkin vähemmän varmaan paikkaan, jossa ne ovat voineet tehdä jopa tappiota (asuntojen hinnat romahtavat harvoin yksin). Toisaalta tällä ei ole juurikaan merkitystä, minä kun oletin että kyseinen asunto oli suhteellisen velkainen.
Skenaario on mahdollinen, muttei kovin todennäköinen. Ja vaatii vielä sen, että kyseisellä vuokralaisella olisi oikeasti ollut se asunto, joka on tullut myytyä... Karilla oli, oletko sinä seuraava Kari?
Eihän kyse ollut ollenkaan asuntojen hintojen noususta, vaan siitä, että inflaatio syö OLEMASSA OLEVAN lainan koron pois.
Jos joskus saat rahaa ja muutat omaan, saatat huomata, että asuntojen hintojen nousu pääsääntöisesti haittaa omistusasujia. väliraha seuraavaan asuntoon kun kasvaa yleensä... Hyötyä siitä on vain sijoituskämppiä hankkineille ja niille, jotka ovat jo muuttamassa pienempään (lapset muuttaneet pois kotoa, jne).
Minä omistusasujana olen sitä mieltä, että asuntojen hinnat saavatkin laskea, reilusti. Jos ne niin tekevät, se ei muuta pätkääkään sitä, että inflaatio on edelleen minun ystäväni, sillä minulla on asunnostani reilusti vuokraa ja aion asua tässä kämpässä vielä ainakin 15 vuotta.
Mutta jatka vaan. Kun tarpeeksi hoet samaa paskaa, joku vaikka uskoo.
http://www.taloussanomat.fi/oma-talous/2008/04/29/miksi-inflaatio-ei-syo-asuntolainaasi/200811952/139
syö kenenkään lainaa pois, vaan ainostaan nostaa hyödykkeiden hintoja. Palkkatason nousu taas "syö" lainapääomaa pois.
Taantumassa palkat eivät nouse välttämättä edes inflaation tahtia, Rotan valehtelusta huolimatta. Jos tehdas lähtee Viroon tai Kiinaan, niin paha siinä on ay-liikkeen vaatia lisää liksaa. Jenkeissä tätä tapahtuu tälä hetkellä paljon.
Ja muistin virkistämiseksi vielä tämä:
http://www.taloussanomat.fi/oma-talous/2008/04/29/miksi-inflaatio-ei-syo-asuntolainaasi/200811952/139
Talsa on laatulehti, on... on... ihan oikeesti... :)
> Suomen kuluttajahintainflaation nouseminen 3,9 prosenttiin
> ja euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin
> nousun kiihtyminen 3,6 prosenttiin
> on yllättänyt suurimman osan talouden toimijoista.
No niin, luvut ovat jo nyt toisin päin. Mutta ei takerruta tähän kohtaan...
Jutussa on nimittäin perustavanlaatuinen virhe (joka ei talsan kohdalla yllätä). Siinä ei nimittäin ymmärretä mitä eroa on korolla ja "korkoa-korolla" käsitteillä. Ymmärrätkö sinä?
Oletan ettet, joten tässä väännetään vähän rautalankaa. Sano jos tulee vaikeita sanoja.
Pitkällä laina-ajalla asioita tulee katsoa pitkällä tähtäimellä. Vuosien kuluessa korko käy korkealla tai korkeammalla, samoin inflaatio. Palkat nousevat noin inflaation verran (noh, aika paljon yli viime vuosina, keskimäärin 5-8%). Nyt tulee avainkohta: palkka nousee korkoa korolle!
Mitä väliä tällä sitten on?
No, mietitään tilannetta vaikka kymmenen vuoden kuluttua. Jos palkat nousevat tuona aikana keskimäärin erittäin maltilliset 3% vuodessa, saa esimerkkihenkilö kymmenen vuoden kuluttua palkkaa 1,4 kertaa sen mitä nyt.
Toisaalta, kovan inflaation aikana palkat nousevat huomattavasti enemmän, sanotaan vaikka vieläkin maltilliset 6%. Kymmenen vuoden kuluttua palkkaa saakin 1,8 kertaa sen mitä nyt. 7% keskimääräinen korotus lähes tuplaa palkan kymmenen vuoden välein...
Sen sijaan korko on vain korkoa. Lainapääoma ei pohjalla muutu. Oletetaan, että lainasi ei lyhene senttiäkään näinä kymmenenä vuotena, joten maksat koko ajan samaa summaa (korkotaso voi heitellä, mutta inflaation mukaan)...
Jos nyt maksat kolmanneksen tuloistasi korkona, maksat kymmenen vuoden kuluttua enää alle neljänneksen (erittäin maltillinen skenaario) tai vain noin 18% (maltillinen skenaario) tuloistasi.
Toki muut menot ovat vastaavasti kasvaneet tänä aikana inflaation verran. Kun siis alun perin palkastasi 2/3 meni näihin menoihin, menee niihn kymmenen vuoden kuluttua huomattavasti enemmän, jopa 55% (erittäin maltillinen skenaario, 2% inflaatio) tai 45% (maltillinen skenaario, 4% inflaatio) tuloistasi.
Erittäin maltillisessa skenaariossa sinulla jää siis tuloistasi 1 - 0,25 - 0,55 = 20% ylimääräistä. Jätän maltillisen skenaarion laskemisen kotitehtäväksi (mutta takaan että jää enemmän).
Vuokralla asuessasi erittäin maltillisessa skenaariossa taas sinulla jää palkastasi "yli" noin 15%. Eli vähemmän kuin velallisena. Maltillisessa skenaariossa luokkaa 30% (joka on sekin alle vuokralaisen).
Ja tämä vain kymmenessä vuodessa. Arvaapa mitä tapahtuu seuraavissa kymmenssä? Ja sitä seuraavissa?
Tai mitä tapahtuu, jos lainaa erehtyy lyhentämään jossain välissä?
Että näin. Joko "vielä samaa paskaa" alkaa ymmärtämään?
P.S. Se palkkojen nousu... Kyse on keskimääräisestä palkkojen noususta, ei keskipalkkojen noususta. Jos et ymmärrä eroa, mieti sitä yksilön kannalta.
pohjautu siihen väitteeseen, että palkat nousevat AINA vähintään samaa tahtia inflaation kanssa.
TÄMÄ ON VÄÄRÄ OLETUS, ja vie pohjan koko Rotan teoriasta. Missään ei luvata tai voida todistaa että huonoina aikoina (2009 - 2013?) palkat nousevat inflaation tahtiin. Pikemminkin saat olla onnellinen jos palkkasi nousee yhtään...
"""Pitkällä laina-ajalla asioita tulee katsoa pitkällä tähtäimellä. Vuosien kuluessa korko käy korkealla tai korkeammalla, samoin inflaatio. Palkat nousevat noin inflaation verran (noh, aika paljon yli viime vuosina, keskimäärin 5-8%). Nyt tulee avainkohta: palkka nousee korkoa korolle!"""
Jos inflaatio on tänä vuonna 5% ja ensi vuonna 5%, niin miten pystyt kääntämään asian niin, että se ei kasva "korkoa korolle". Ei inflaatio ole silloin kasvanut alkupisteesta 5% p.a vaan enemmän. Mielestäni uskottavuutesi kärsii sekä ilkkuvan asenteesi että tämän kaltaisten kardinaalivirheiden johdosta.
Jos luit juttuni, huomasit että laskin inflaation kasvavan korkoa korolle.
SE MIKÄ EI KASVA KORKOA KOROLLE ON VELKA! HALOO!
No okei, jos velkaa ei lyhennä, eikä korkoja maksa, silloin se todellakin kasvaa korkoa korolle. Kerro jos saat jostain pankista tällaisen velan. Muutan sitten ilmaiseksi asumaan loppuelämäkseni johonkin huvilaan... :)
Se siitä kardinaalivirheestä. Ilkkuva asenne on tietysti seurausta palstan tasosta...
> pohjautu siihen väitteeseen, että palkat nousevat AINA vähintään samaa tahtia inflaation kanssa.
Ei pohjaudu.
Toki palkkojen nousu inflaatiota nopeammin on parempi kuin sitä hitaammin, sitä kutsutaan ostovoiman kasvuksi ja se tekee hubaa taloudelle.
Palkat voivat toki nousta inflaatiota hitaamminkin, mutta aika epätodennäköiseltä kuulostaa. Keskimäärin nousu on ollut noin kaksinkertaista tähän mennessä, tai no, olen seurannut vain viime vuosina...
Mutta syyllistyit taas samaan perusvirheeseen. Huomasitko itsekään? Puhuit huonoista ajoista ja pistit siihen tuollaisen viiden vuoden pätkän. Minä puhuin kymmenistä. Pieniä taantumia tulee, mutta pitkässä juoksussa palkat kyllä inflaatiota nopeammin juoksevat.
Hitto soikoon, oli minullakin melkein kolmen vuoden jakso, jolla en saanut YHTÄÄN ylimääräistä palkankorotusta. Mutta silloin olikin alalla "taantuma". :)
edes tietää vähän mistä puhuu, rotta =)
Voihan hitsi, missäs minä nyt erehdyin?
Vai tuliko vain paha mieli?
mutta en jaksanut perehtyä laskutoimitukseen, koska olemme näistä asioista eri linjoilla:
-Palkkojen nousu inflaatiota nopeammin tulevaisuudessa.
-Vuokran nousu automaattisesti inflaation mukana.
-Vuokrien käyttäytyminen asuntojen hintojen muutoksissa.
-Omistusasunnon huoltokustannukset.
"""No okei, jos velkaa ei lyhennä, eikä korkoja maksa, silloin se todellakin kasvaa korkoa korolle. Kerro jos saat jostain pankista tällaisen velan."""
Kyllä, kyllä. Itse näen koron vaihtoehtoiskustannuksena vuokran maksamiselle, joten ei tarvitse ajatella maksettavan korkoa korolle.
mielestäsi merkittävä.
"Palkat voivat toki nousta inflaatiota hitaamminkin, mutta aika epätodennäköiseltä kuulostaa."
Ei kuulosta epätodennäköiseltä enää kauaa =)
Viittaat "taantumalla" it-lamaan? Laita it-lama potenssiin kolme, niin saat tämän uuden laman kokoluokan selville. Ei sen vakavampaa ole tuloillaan =)
kannattaisi odotella vuokralla noiden "huonojen" aikojen yli ja ostaa vasta sitten omistusasunto?
Ai niin, asuntojen hinnat nousevat ikuisesti vähintäänkin inflaation mukana. Koita nyt Rat tajuta, että kokemamme inflaatio ei ole välttämättä missään yhteydessä asuntojen valmistuskustannuksiin eikä ainakaan hintakehitykseen.
Kokemamme inflaatio on mitä suurimmassa määrin yhteydessä asuntojen hintakehitykseen ja myös valmistuskustannuksiin. Inflaatio kun tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä, tai toisin sanottuna, yleisen hintatason nousua. Ja sitä arvioitaessa asumisen hinta on yksi tärkeä tekijä... Samoin kuin polttoaine, jne.
Vuokralla voi toki odotella huonojen aikojen yli. Onnea vaan niille, jotka spekuloivat kodillaan. Edelleen tässä kyllä keskusteltiin niistä, joilla on lainaa ja jotka eivät siitä ole luopumassa. Ja siitä, kuinka korkeampi inflaatio auttaa heitä syömällä heidän lainansa reaaliarvoa.
Ongelma on siinä, että palkat eivät välttämättä nouse inflaation tahdissa. Tämä kielii siitä, että me köyhdymme. Ei olekaan enää lähes rajatonta määrää halpoja raaka-aineita ja öljyä. Elintasosta joudutaan tinkimään, kun luonnonvarat käyvät kalliiksi. Asuntojen hintoihin tämä vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä laskevasti, kun hinnoissa oleva kupla pihisee tyhjäksi. Pitkällä tähtäimellä taas raaka-aineiden kallistuminen tekee rakentamisesta kalliimpaa ja asuntojen hinnat nousevat.
Meillä tuo elintason lasku näkyy siinä, että esim. elintarvikkeista joudutaan maksamaan vähän enemmän (yhyy!). Kehitysmaissa se saattaa tarkoittaa nälänhätää ja jopa sotia.
"200 000 euron kämpästä joutuisi maksamaan ehkä 1 000 euroa kuussa vuokraa, lainan korot ja vastikkeet/huoltokulut taas olisivat ehkä 500 euroa kuussa."
Oletetaan, että 200 000 euron kämpässä vastikkeen osuus olisi vaikkapa 250 euroa vesimaksuineen kaikkineen, ts. puolet tuosta 500 eurosta olisi korkoa tuolle 200 000 eurolle. Se tekisi koroksi huikeat 1,5%. Mistä saat revittyä lainarahaa tuohon hintaan, kun tällä hetkellä korkoa (5,8%) joutuu maksamaan 200 000 eurolle noin 967 euroa kuussa?
Minä nyt erehdyin olettamaan, että asunnossa on asuttu jo hetki ja esimerkiksi luokkaa puolet maksettu.
Minkä joku tuolla huomasikin, ja ehdotti sen myyntiä ja muuttamista vuokralle tuoksi ajaksi.
Mutta olet varmaan oikeassa. Pistetään toinen 500 lisää, tulee hauskempia lukuja. :)
sana, sillä siitä tulee mieleen, että inflaatio lyhentäisi lainaa - sitähän se ei tee. Mutta Rotta on kyllä ihan oikeassa, että inflaatio nostaa kaikkea muuta (hintoja, palkkoja), mutta ei lainan määrää. Eli siinä mielessä inflaatio todellakin on velallisen ystävä.
Voidaan tietysti olettaa, että puolet kämpästä on jo maksettu tai mitä vain, mutta ensimmäisen työpaikkansa saanutta ensiasunnon etsijää moinen ei paljoa lohduta. Eikä siihen auta ilkkuminenkaan tyyliin "olisit ostanut ajoissa", jos ikää on 25 vuotta ja on juuri saanut opiskelunsa päätökseen.
Summa summarum: jos lompakosta löytyy rahaa (säästettynä, saatuna tai vaikkapa myyntivoitosta kerättynä) esim. 100 000 euroa, niin silloin kannattaa edelleenkin ostaa tuollainen 200 000 euron asunto sen sijaan että asuisi sen hintaisessa kämpässä vuokralla,