Huolestuttaa ystäväni 13v poika. Hän vain pelaa pleikkaria ja harrastuksia, koulukavereita, pihakavereita ym. kavereita ei ole. Vanhemmat ovat yrittäneet saada poikaa innostumaan muustakin kuin pelaamisesta, mutta eivät ole onnistuneet. Sosiaaliset olot on hyvät. Heillä on oma asunto ja molemmat vanhemmat vakituisissa työpaikoissa. Pihapiirissä ei kuitenkaan muita saman ikäisiä lapsia ole. Koulu sujuu pojalta moitteettomasti. Minusta pleikkari pitäisi vaan kylmästi ottaa pois ja yrittää sitä kautta yrittää muuta. Olen monta kertaa sanonut heille, että peli pois, mutta eivät ole ottaneet. Poika valittaa päivästä toiseen, että ei ole mitään tekemistä ja kun tekemistä hänelle keksii, niin ei kiinnosta ja sitten hän taas turvautuu pleikkariin... Kerhot, leirit, palloleikit, autoleikit ym. ei kiinnosta.. Todella huolestuttavaa...
Ei tekemistä, pelaa vaan....
ystävä :>
7762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin...siinä voi vanhemmat vain kattoa peiliin ja ihmetellä että miksi näin.
sama täällä. mäki oon sellanen. mun lähel ei oo ketää saman ikäsii. ja asun jossain korves mis ei voi ees harrastaa mitää
minä järjestän mielummin retkiä, temppurata on kova juttu - joko pyöräillen tai kiipeillen yms. Meidän pihalla ei asu yhtään poikani ikäistä lasta - tosin pienen matkan päässä kyllä, mutta ei hänen siellä tarvitse joka ilta olla. Toki ystävät ovat tärkeitä, mutta hyvä tehdä muutakin.
Se on meistä vanhemmista kiinni ja minä olen äiti, joka pitää itsekin "pelleilystä" välillä. Ulkoilemme ja retkeilemme paljon. Ulkopelejä on hankittu - ja vain mielikuvitus on rajana keksiä yhdessä jotain kivaa tekemistä. Se on usein sitä, mitä lapset kaipaavat - YHDESSÄOLOA VANHEMPIEN KANSSA.
Mielikuvitusta kehiin hyvät vanhemmat - meissä pitäisi kaikissa asua se ikuinen lapsi :0)
Huvin vuoksi ja urheilun kannalta - kunto kasvaa ja hauskaa yhdessäoloa.
et sen pojan sosiaaliset olot on hyvät jos sil ei oo ees kavereitakaa sen lähel
olemme henkiseltä iältä niin vanhoja ettemme halua leikkiä tai mennä mihinkään kerhoon tai leiriin
haha mun vanhemmat ei anna mun olla ees kavereitten kanssa kk moikka meh,
joka vuoden kesäkuun alussa, kun koulut loppuu, loppu lapsiltamme myös pelit: netti-yhteys poikki, pleikkarit, ym. pelikoneet menevät "jemmaan". yhden viikon lapset "pyörivät ympyrää", aivan kuin vieroitusoireista kärsien, mutta sen jälkeen löytyy kummasti tekemistä: sulkapalloa, uimista uimarannoilla, tennistä,krokettia, trampoliinila hyppelyä,pyöräilyä, lautapelejä, ym... koulujen alkaessa ovat lapsemme ruskettuneita ja ulkoilleita, ja jo miltei tietokonepelien "riemut" unohtaneita. parina ensimmäisenä vuonna lapsemme protestoivat ko. järjestelyä vastaan, mutta pysyimme vain lujina... suosittelen rohkeasti kokeilemaan!! nimin. jo seitsemän vuoden kokemus, emmekä kadu