Tässä syksyllä, "palstamyrskyn aikaan", useampikin kirjoittaja pyysi erimielisyyksien loppuvan.
En tiedä, ymmärtävätkö kaikki erimielisyydet samalla tavoin!? Minusta erimielisyydet ovat keskustelujen suola ja miksei pippurikin ja sellaisina välttämättömiä, jopa edellytyksiä keskustelulle. Eihän mitäänsanomaton hyymistely mitään keskustelua saa aikaan.
Minä ainakin esitän aina oman mielipiteeni asiasta vaikka se poikkeaakin vastapuolen mielipiteestä.
Riitely on sitten jo eri asia mutta asioiden riitely pitää hyväksyä.
Vanha sanonta; "toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä", pitää paikkansa. Minun on jo, näiden huonojen mahdollisuuksien aikana, tyydyttävä tykkäämään isoäidistä. Mites on teidän kohdallanne "mummut?
En tiedä, ymmärtävätkö kaikki erimielisyydet samalla tavoin!? Minusta erimielisyydet ovat keskustelujen suola ja miksei pippurikin ja sellaisina välttämättömiä, jopa edellytyksiä keskustelulle. Eihän mitäänsanomaton hyymistely mitään keskustelua saa aikaan.
Minä ainakin esitän aina oman mielipiteeni asiasta vaikka se poikkeaakin vastapuolen mielipiteestä.
Riitely on sitten jo eri asia mutta asioiden riitely pitää hyväksyä.
Vanha sanonta; "toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä", pitää paikkansa. Minun on jo, näiden huonojen mahdollisuuksien aikana, tyydyttävä tykkäämään isoäidistä. Mites on teidän kohdallanne "mummut?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hauskasti kirjoitat ja totta myös.Näin se tuppaa olemaan.Nyt ei ole enää sitä tappelunkaan vaivaa.Otetaan se mikä annetaan,jos annetaan,kun ei ole itteläkään paljon antaa.Elämänkokemusta kumminkin!Ja muistoja!Niistähän me rakennetaan aivan uusi kultainen elämä...muille kerrattavaksi,eikö?!
Tänä syksynä on ollut hyviäkin kirjoittajia,eikä kaikissa asioissa voikkaan olla samaa mieltä,mutta voisi vastata ilman toisen sortamista ja kirjoittaa oman mielipiteensä tätä minä olen ajanut takaa mutta en saa kyllä minkäänlaista vastausta.Mutta en usko että kukaan oikein tahallaan olisi haastanut riitaa,kaikki ei vain kestä eriäviä mielipiteitä ja sitten onkin käyhhissä melkoinen sanasota.
Minusta riitelyä ei pidä hyväksyä missään muodossa,tässä tämä eriävä mielipide jälleen on,mutta en morkkaa sitä joka on erimieltä kanssani.
Voi,voi kun minunkin on sitten tyydyttävä pappoihin kun isiä ja poikaakaan ei saa,mutta kai papatkin on yhtä hyviä joshan ei vain parempia.
kun otit aiheen esille.
Kaikki eivät tunnu ymmärtävän, kuinka eri mieltä olevan asian saa perille, ei tarvitse loukata kirjoituksellaan toista. En tarkoita, etteikö saa nasevastikin sanoa, mutt v...mäinen palaute ei rakenna millään lailla keskustelua.
Ymmärrän, että täällä on paljon "tuttuja" (minä uusi)keskenään, mutta ei se saa ainakaan minua olemaan hiljaa, jos olen poikkeavasti eri mieltä. Olisikin asiallista, että kaikki mielipiteet ja kirjoittajat voisivat fiksusti vastailla toisilleen!
Riitely kuuluu elämään, varsinkin täällä se on huomattavasti helpompaa toteuttaa, kuin oikeassa elämässä. Kuitenkaan ei saisi kaikkea syytää kirjoituksiin, koska se vastaanottaja on kuitenkin lähimmäisesi.
Kannatan huumoria, joka on osa elämän suolaa!
Sinun olet tyytyminen isoäitiin, niin kirjoitit.
Minun on varmaan tyytyminen...?! Mietin vielä.
Toki erilaiset mielipiteet ja näkemykset ovat keskustelujen suola ja pippuri. Mutta viime aikoina palstalla on ollut paljon sitä, että on kiistelty persoonista henkilökohtaisella tasolla, asiat ovat jääneet ikäänkuin sivuosaan.
Erimielisyyksien loppumisen toivojat ovatkin (varmasti) tarkoittaneet henkilökohtaisuuksiin menemisen loppumista. Mikä on ollutkin asiatonta, emmehän tunne toisiamme, pelkän nikin vain. Jotkut sanovat varmaankin nyt, että nikkejähän täällä on haukuttu; mutta nikin takana on aina ihminen, ja tunnustan, että minua loukkaisi nikkinikin ivailu, nimittely, tms. En ole niin vahvalla itsetunnolla varustettu mummo, että sietäisin mitä tahansa ilman, että se hetkauttaisi millään lailla. Toki pieniä "tölväisyjä" kestäisin "kuin mies" ;) Vaikka olen hieman herkkänahkainen, en silti tosikko!
Tämä mummo on varustautunut vanhuuteen (ainakin vielä :) ) , "hamstraamalla" itselleen nuoremman miehen. Toivon, että kun en enää pysty kaikkia kodin töitä tekemään saan silloin apua. Vielä pärjään ihan itse, muttei sitä koskaan tiedä mitä sattuu.
Ollaan oltu kimpassa yli 10 v:tta, vielä ainakin kaikki on ok, ja mies on sanonut kauniisti, että hänen "tehtävänsä" on pitää minusta huolta. Pitää joskus jopa liikaa, vaikuttaa melkein holhoamiselta ajoittain ;)
Tänään menen olkapään korjaukseen, oikein pelkään, yrittääkö mies lähipäivät auttaa pukeutumisessa, niinkuin teki silloin kun olka vihoitteli enemmän, enkä saanut kättä liikkumaan kunnolla. Mies ei ymmärrä, että yhdellä kädelläkin tilapäisesti pärjää ;))
Mukavaa syksynjatkoa kaikille!
menevät persoonastaan henkilökohtaisella tasolla kirjoittaessaan ja jopa intiimejä asioitaan tuputtaessan niin pitkälle että tuskinpa sen pitemmälle enää voi mennä.
Jos täällä kerran kommunikoidaan, niin eiköhän sitä voine kirjoittaa vastausta samalla henkilökohtaisella tasolla, tai jos on oman persoonan mukaista jättää vastaamatta niihin, niin jättää sitten.
Onko tämä mielestäsi välttämätön aihe?
Jos ei ole riitaa, pitääkö siitä ainakin kirjoittaa? Erimielisyydet tulee itsestään ja menee myös, tuntuu että tässä oikein yllytetään olemaan eri mieltä.
Rakentavaa ja mielenkiintoisia keskusteluja voi syntyä vaikka olisimme samaa mieltäkin, etenkin kun on suurempi joukko koolla. Oletko sellaisesta kuullut?
huomaakohan kukaan keneen nämä kritiikit nyt kohdistuvat?
Onko tämä sitä rakentavaa keskustelua,jos on niin otan mielelläni osaa tähän mutta kertokaa onko tämä sitä,missä tässä on mielenkiinto ja rakentava keskustelu yllytetäänkö tässä jotain,oliko tämä ruuneperille tarkoitettu kysyn sitä mummeli66,itse olen niin tyhmä etten nyt oikein ymmärrä.
Lapsenlapseni sanoi ruokaostoksilla ollessamme,
nähdessään kinastelevan vanhemman pariskunnan:
onkohan noihin tullu jäkätystauti?
Osuvasti todettu, onkohan niin että ikääntyessämme
huomaamatta jankutamme asiasta jos toisestakin.
.Asioiden hautominen vie helposti jäkätysvaiheeseen.
Asioiden uudelleen arviointi auttaa näkemään
laajemmalti asiakokonaisuuksia uusista näkökulmista.
Voimme reilusti sanoa oman mielipiteemme asioista ja
olla siis terveellä tavalla itsekkäitä
Ei kaikkea tarvitse hyväksyä.
Olin munkkeja myymässä sotilaille metsässä, kuuntelimme
siinä poikien puheita malliin: taasko noita mummoja myymässä,
olis pimuja. Silloin eräs poika tokaisi: metsässä
on mummokin hyvä!
. Nautitaan elämästä silloin kun vielä voidaan. Ne puhutut
pappa ja mummo ystävyydet ovat nami juttuja.
Eikös vain?
Metsämummoilu on ihan kiva harrastus. Varsinkin ukin kanssa.
Se kuuluisa jäkätys tauti tahtoo teilläkin olla melkein kaikilla.loitakin lukuun ottamatta.
Esitetään vaan mielipiteitä ja riidellään välillä