sydänten talossa
kuu kierii valon varjoissa
punaisten lautojen alta
paljastuu kätketty totuus
sen seinissä virtaa
kätkettyjen veri
jäätyneet kyyneleet
sulivat kerran takan lämmössä
miten monta tarinaa
mahtuu ruostuneeseen naulaan?
kerran rakennettu turvaksi
ajan viikatetta vastaan
nyt hylättynä, yksinäisewnä
kasvaa sammalta, ikkunat sirpaleina
suljetko portin
kun kävelet kotiin
kuu kierii valon varjoissa
punaisten lautojen alta
paljastuu kätketty totuus
sen seinissä virtaa
kätkettyjen veri
jäätyneet kyyneleet
sulivat kerran takan lämmössä
miten monta tarinaa
mahtuu ruostuneeseen naulaan?
kerran rakennettu turvaksi
ajan viikatetta vastaan
nyt hylättynä, yksinäisewnä
kasvaa sammalta, ikkunat sirpaleina
suljetko portin
kun kävelet kotiin
Vastaukset 4
Vanhimmat
tämä runosi on kuin jatkoa pariin edelliseesi.
En sulkisi porttia, jäisin mittaamaan ajan kulkua
joka on jätänyt jälkensä taloon.
Koskettavaa, upeaa kerrontaa/runoutta.
on vaan sydämessä.
Salaisuus paljastuu
sitten aikanaan.
Rakkausrunosi on
kaihoisa ja kaunis.
Kiitos lukuhetkestä!
Tämä runokin syntyi, vähän kuin vahingossa. Ehkä jäin aution pihan vangiksi, kuka tietää..
Tulipa surullinen olo runostasi.
Tykkäsin. Kiitos :)