Huijatut tutkijat - naurettavat väikkärit / tutkimukset

Tulos: "ei voida todeta halvimman pölynimurin näyttävän sekä sisällöltään että ulkoiselta olemukseltaan halvalta". Eihän tuosta ymmärrä tutkiko tämä tutkija lopulta nyt itse sitä imuria vai sen käyttöohjeita. Ainakin kertoo tutkineensa itse imuria ulkoa ja sisältä. Voi hyvää joulua näitä puskakorkeakouluja ja niiden tasoa.

määvaan kirjoitti:

Tulos: "ei voida todeta halvimman pölynimurin näyttävän sekä sisällöltään että ulkoiselta olemukseltaan halvalta". Eihän tuosta ymmärrä tutkiko tämä tutkija lopulta nyt itse sitä imuria vai sen käyttöohjeita. Ainakin kertoo tutkineensa itse imuria ulkoa ja sisältä. Voi hyvää joulua näitä puskakorkeakouluja ja niiden tasoa.

Lue lisää

koko tiivistelmähän on aivan naurettava ja kamalaa kieltä! Vitsi, mikä myötähäpeä tuli. Mistä vastaväittäjä ja esitarkastajat tuollaiselle työlle? Meillä ei menisi mitenkään päin läpi.

... kirjoitti:

koko tiivistelmähän on aivan naurettava ja kamalaa kieltä! Vitsi, mikä myötähäpeä tuli. Mistä vastaväittäjä ja esitarkastajat tuollaiselle työlle? Meillä ei menisi mitenkään päin läpi.

Lue lisää

Eihän se ollutkaan väikkäri tai lisurikaan, sehän oli gradu! Ne nyt voi olla mitä soopaa tahansa mutta helpolla pääsee näköjään siinäkin.

... kirjoitti:

Eihän se ollutkaan väikkäri tai lisurikaan, sehän oli gradu! Ne nyt voi olla mitä soopaa tahansa mutta helpolla pääsee näköjään siinäkin.

..ole mistään virallisesta gradun tiivistelmästä, vaan gradun esittelystä.

Eli vuosituhannen vaihteessa jolloin itsekin valmistuin, tuli Vaasassa tavaksi, että jokaisesta gradusta tehdään tiivistelmän näköinen esittely verkkoon. Näin oli tehty aikaisemminkin, jolloin oli annettu valmiiksi kirjoitettu tiivistelmä kirjastolle, joka vei sen nettiin, mutta systeemi muuttui noihin aikoihin siten, että sitä ei voinut enää antaa valmiina, vaan se piti käydä itse paikan päällä kirjoittamassa suoraan ohjelmaan.

Silloin kun itse suolsin oman gradun esittelyni verkkoon, tekstiä ei pystynyt edes copy-pasteamaan valmiista tekstistä ohjelmaan, lisäksi siinä oli jokin aikaraja, jolloin yhteys katkesi, jonka jälkeen oli taas aloitettava koko homma alusta. Eli oli vain kiireellä kirjoitettava koko esittely käsin, eikä siinä silloin paljoa kerennyt ajattelemaan mitään kielenhuoltojuttuja. Ohjelmaa on kuulemma paljon paranneltu niistä ajoista, mutta silloin se oli vähän työläs systeemi.

Ja muutenkin se oli vähän ylimääräinen pakkopulla, eli papereita ei saanut ulos ennen kuin tutkielman esittely oli netissä.

\m/ kirjoitti:

..ole mistään virallisesta gradun tiivistelmästä, vaan gradun esittelystä.

Eli vuosituhannen vaihteessa jolloin itsekin valmistuin, tuli Vaasassa tavaksi, että jokaisesta gradusta tehdään tiivistelmän näköinen esittely verkkoon. Näin oli tehty aikaisemminkin, jolloin oli annettu valmiiksi kirjoitettu tiivistelmä kirjastolle, joka vei sen nettiin, mutta systeemi muuttui noihin aikoihin siten, että sitä ei voinut enää antaa valmiina, vaan se piti käydä itse paikan päällä kirjoittamassa suoraan ohjelmaan.

Silloin kun itse suolsin oman gradun esittelyni verkkoon, tekstiä ei pystynyt edes copy-pasteamaan valmiista tekstistä ohjelmaan, lisäksi siinä oli jokin aikaraja, jolloin yhteys katkesi, jonka jälkeen oli taas aloitettava koko homma alusta. Eli oli vain kiireellä kirjoitettava koko esittely käsin, eikä siinä silloin paljoa kerennyt ajattelemaan mitään kielenhuoltojuttuja. Ohjelmaa on kuulemma paljon paranneltu niistä ajoista, mutta silloin se oli vähän työläs systeemi.

Ja muutenkin se oli vähän ylimääräinen pakkopulla, eli papereita ei saanut ulos ennen kuin tutkielman esittely oli netissä.

Lue lisää

kykene kirjoittamaan ymmärrettävästi, ei ole kyllä mitään maisterin papereita ansainnut. Eikä moisia selvityksiä nimissään julkaiseva koulu yliopiston nimeä.

No, omat opettajani ovat, ja näköjään aiheesta, yli vuosikymmenen kritisoineet näitä aluepolitiikan nimissä syrjäseuduille haalittuja oppilaitoksia joihin on työlästä saada minkäänlaista kunnollista opiskelija-, tutkija- ja opettaja-ainesta.

Jonkinlainen farssi on kun sekä opettajat että oppilaat matkustavat samoilla yöjunilla sunnuntai-iltana oppilaitospaikkakunnalle ja perjantai-iltana sieltä takaisin ihmisten ilmoille.

määvaan kirjoitti:

kykene kirjoittamaan ymmärrettävästi, ei ole kyllä mitään maisterin papereita ansainnut. Eikä moisia selvityksiä nimissään julkaiseva koulu yliopiston nimeä.

No, omat opettajani ovat, ja näköjään aiheesta, yli vuosikymmenen kritisoineet näitä aluepolitiikan nimissä syrjäseuduille haalittuja oppilaitoksia joihin on työlästä saada minkäänlaista kunnollista opiskelija-, tutkija- ja opettaja-ainesta.

Jonkinlainen farssi on kun sekä opettajat että oppilaat matkustavat samoilla yöjunilla sunnuntai-iltana oppilaitospaikkakunnalle ja perjantai-iltana sieltä takaisin ihmisten ilmoille.

Lue lisää

..ihmisten ilmoilla olevassa huippulahjakkaiden oppilaiden huippuoppilaitoksessa, jossa opettaa vain vain huippuopettaja-aines siinä huippututkimuksen teon ohessa, kirjoittaja on itse valmistunut(?) tai opiskelee?

En tiedä että onko yksikään suomalainen yliopisto niin paljoa toista parempi laadultaan, että moiseen ylimielisyyteen olisi varaa. Okei, jos joku MIT:n tai Harvardin opettaja tai tutkija on tuota mieltä, niin sen ymmärtää, mutta suomalaisten korkeakouluopettajien tai tutkijoiden olisi yliopistosta riippumatta syytä vain keskittyä panostamaan oman työnsä laatuun, ja sen parantamiseen ja jättää aluepolitiikka politiikoille.

"Jonkinlainen farssi on kun sekä opettajat että oppilaat matkustavat samoilla yöjunilla sunnuntai-iltana oppilaitospaikkakunnalle ja perjantai-iltana sieltä takaisin ihmisten ilmoille."
Mikähän pakko heidän on matkustaa jos se niin pahalta tuntuu, vaan ainahan he voivat valita sinne "ihmisten ilmoille" jäämisen. Se on vapaaehtoinen valinta.

\m/ kirjoitti:

..ihmisten ilmoilla olevassa huippulahjakkaiden oppilaiden huippuoppilaitoksessa, jossa opettaa vain vain huippuopettaja-aines siinä huippututkimuksen teon ohessa, kirjoittaja on itse valmistunut(?) tai opiskelee?

En tiedä että onko yksikään suomalainen yliopisto niin paljoa toista parempi laadultaan, että moiseen ylimielisyyteen olisi varaa. Okei, jos joku MIT:n tai Harvardin opettaja tai tutkija on tuota mieltä, niin sen ymmärtää, mutta suomalaisten korkeakouluopettajien tai tutkijoiden olisi yliopistosta riippumatta syytä vain keskittyä panostamaan oman työnsä laatuun, ja sen parantamiseen ja jättää aluepolitiikka politiikoille.

"Jonkinlainen farssi on kun sekä opettajat että oppilaat matkustavat samoilla yöjunilla sunnuntai-iltana oppilaitospaikkakunnalle ja perjantai-iltana sieltä takaisin ihmisten ilmoille."
Mikähän pakko heidän on matkustaa jos se niin pahalta tuntuu, vaan ainahan he voivat valita sinne "ihmisten ilmoille" jäämisen. Se on vapaaehtoinen valinta.

Lue lisää

muutamassa etelä-Suomen opinahjossa, osastoilla ja laitoksissa joihin on näitä huippuyksikön nimikkeitäkin muutamia langennut. No, se siitä.

Mutta asiaan: Kyllä todellakin suomalaisten yliopistojen laadussa on eroja, sitä tuskin kukaan vakavasti kiistää. Lahjakasta väkeä on pienessä kansassa harvassa, ja se kylläkin keskittyy tiettyihin oppilaitoksiin. Periferiset laitokset joutuvat väkisin laskemaan standardejaan sekä opettaja- että opiskelijavalinnoissaan. Lisäksi ne joutuvat turvautumaan erilaisiin tutkintoja myöntäviin "virityksiin", joista eräänä esimerkkinä takavuosien Hankenin matkailumaisterit tai Tampereen DI-työttömyyskoulutukset.

Tästä sitten päästiinkin siihen matkustamisen pakkoon: Puskakorkeakoulut joutuvat haalimaan sen ruuhkasuomen opiskelija- ja opettajamateriaalin jota ei ko. alueen omiin oppilaitoksiin hyväksytä koska oman alueen henkilöstöpohja ei riitä olemassaoloon.

Olen jo pitkään ihmetellyt yliopistojen ahneutta hamuta itselleen liian laajaa koulutuskokonaisuutta, jolloin hyvä ei olla missään vaan keskinkertainen kaikessa. Keskittyminen joihinkin ydinalueisiin antaisi aluepolitiikkayliopistoillekin todellisen olemassaolon oikeutuksen.

Mikä todella saa sinut olettamaan, että (vanhempien) lompakon paksuus ja opintomenestys ovat jossakin riippuvuudessa toisistaan? Jos lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, niin tietysti niillä yliopistojen taloudellista kurjuutta voitaisiin poistaa, mutta siirtyisikö taloudellinen kurjuus vain opiskelijoille ja heidän perheilleen? Kaikki eivät satu olemaan älystään huolimatta kultalusikka suussaan syntyneitä.

Jos asia sinua henkilökohtaisesti kovin ahdistaa, niin onhan maailmassa mm. Oxford, Cambridge, Harvard ja MIT, joissa opiskelu vaatii sekä älyä että rahaa. Hakupaperit sisään vain.

kysyn vain kirjoitti:

Mikä todella saa sinut olettamaan, että (vanhempien) lompakon paksuus ja opintomenestys ovat jossakin riippuvuudessa toisistaan? Jos lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, niin tietysti niillä yliopistojen taloudellista kurjuutta voitaisiin poistaa, mutta siirtyisikö taloudellinen kurjuus vain opiskelijoille ja heidän perheilleen? Kaikki eivät satu olemaan älystään huolimatta kultalusikka suussaan syntyneitä.

Jos asia sinua henkilökohtaisesti kovin ahdistaa, niin onhan maailmassa mm. Oxford, Cambridge, Harvard ja MIT, joissa opiskelu vaatii sekä älyä että rahaa. Hakupaperit sisään vain.

Lue lisää

Sanotaan, että huippuyliopistoihin, kuten Cambridgeen pääseminen ei jää rahasta kiinni. Erityisesti köyhimmille tarjotaan stipendejä. Niitä tarjoavat esimerkiksi yliopistoihin liittyvät rahastot, EU ja erilaiset säätiöt. Suomessakin lienee mm. maakunta- ja kielirahoja jaossa.

Myös Suomessa ilmenisi takuulla vastaavia järjestelmiä - ellei sitten suoraan valtionkin taholta - mahdollistamaan köyhien opiskelun, jos lukukausimaksut otettaisiin käyttöön. Maksujen tarkoitus on rahoittaa yliopiston toimintaa, maksaja voi olla mikä vain instanssi. Nykyinen budjettirahoitus toimii huonosti, yliopistoja on liian helppo laiminlyödä.

En ole missään ilmaissut, että olettaisin opintomenestyksen riippuvan perheen varakkuudesta. Kun asia kuitenkin puheeksi tuli, niin on hyvä tiedostaa, että perheen sosioekonominen status ja lasten koulutusaste korreloivat selvästi myös nyky-Suomessa - ilmaisen koulutuksen ja opintotuen luvatussa maassa.

Korrelointia ei selitä pelkästään vaurauden avaamat mahdollisuudet, vaan myös erilaiset sosiaaliset tekijät: korkean sosioekonomisen aseman perheissä opiskelua arvostetaan, lapsia kannustetaan opiskelemaan ja heille löytyy positiivisia malleja menestymisestä. Opintotuen nostaminen tai lukukausimaksujen introdusoiminen ei (ainakaan suoraan) muuta asenteita ja arvostuksia. Eriarvoisuus alkaa jo siitä, millaisen vanhemmuuden (perusturvallisuus vai ei) ja kasvatuksen saa.

helppo ratkaisu kirjoitti:

Sanotaan, että huippuyliopistoihin, kuten Cambridgeen pääseminen ei jää rahasta kiinni. Erityisesti köyhimmille tarjotaan stipendejä. Niitä tarjoavat esimerkiksi yliopistoihin liittyvät rahastot, EU ja erilaiset säätiöt. Suomessakin lienee mm. maakunta- ja kielirahoja jaossa.

Myös Suomessa ilmenisi takuulla vastaavia järjestelmiä - ellei sitten suoraan valtionkin taholta - mahdollistamaan köyhien opiskelun, jos lukukausimaksut otettaisiin käyttöön. Maksujen tarkoitus on rahoittaa yliopiston toimintaa, maksaja voi olla mikä vain instanssi. Nykyinen budjettirahoitus toimii huonosti, yliopistoja on liian helppo laiminlyödä.

En ole missään ilmaissut, että olettaisin opintomenestyksen riippuvan perheen varakkuudesta. Kun asia kuitenkin puheeksi tuli, niin on hyvä tiedostaa, että perheen sosioekonominen status ja lasten koulutusaste korreloivat selvästi myös nyky-Suomessa - ilmaisen koulutuksen ja opintotuen luvatussa maassa.

Korrelointia ei selitä pelkästään vaurauden avaamat mahdollisuudet, vaan myös erilaiset sosiaaliset tekijät: korkean sosioekonomisen aseman perheissä opiskelua arvostetaan, lapsia kannustetaan opiskelemaan ja heille löytyy positiivisia malleja menestymisestä. Opintotuen nostaminen tai lukukausimaksujen introdusoiminen ei (ainakaan suoraan) muuta asenteita ja arvostuksia. Eriarvoisuus alkaa jo siitä, millaisen vanhemmuuden (perusturvallisuus vai ei) ja kasvatuksen saa.

Lue lisää

... tarjoavat stipendejä vain huippulahjakkuuksille, ja sinänsä hyvä mutta varaton opiskelija voi jäädä ilman paikkaa sille huippuyliopistoihin on takuulla riittävästi myös sinänsä hyviä mutta varakkaita hakijoita. Huippuyliopistot eivät muutenkaan toimi kovin hyvinä vertauskohteina normiyliopistoille.

Suoraan lukiopapereiden perusteella ottaminen taas olisi äärettömän huono ratkaisu. Lukiossa pääsee vielä pitkälle ulkoa oppimisella, eikä menestys tai menestymättömyys lukiossa vielä suoraan kerro motivaatiosta akateemiselle alalle. Nykyisen järjestelmän hienous on nimenomaan siinä, että se antaa pääsykokeiden kautta mahdollisuuden kaikille jotka ovat riittävän hyviä ja motivoituneita, ja pääsykokeet noin yleensä ottaen mittaavat soveltuvuutta kyseiselle alalle huomattavasti paremmin kuin lukio. Pääsykokeita voisi toki muuttaa nykyistä hankalammaksi ja oppilaiden sisäänottomäärää joillakin aloilla vähentää, jos jotain on tarvetta tehdä.

Suurempana ongelmana näen kuitenkin sen, ettei ammatillista koulutusta arvosteta riittävästi joka johtaa siihen että entistä harvempi nuori hakeutuu siihen. Yhtenä ongelmana tässä on oppilaiden vanhemmat, jotka väkisin painostavat lapsensa lukioon kuvitellen sen takaavan jotenkin paremman tulevaisuuden. Uskon tuon muuttuvan sitä mukaa kun nykyisten akateemisten työttömien/matalapalkkaisten lapset tulevat lukio/ammattikoulu-ikään ja työvoimapula duunarialoilla kasvaa.

Aloittaja ei taida tietää, että pro gradu -työ ja väitöskirja poikkeavat hieman toisistaan. Joillain aloilla gradun saa läpi ihan millaisella räpellyksellä tahansa.