Isäni kuoli reilu 10 v sitten , vanhemmillani oli keskinäinen hallinta ja omistustestamentti. Rintaperillisinä oli minun lisäksi veljeni ja velipuoleni isäni edellisestä avioliitosta. Omaisuutena puolet asunto-osakkeesta, johon äitini jäi asumaan. Emme hakeneet oikeutta lakiosuuteen veljeni kanssa. Velipuoleni haki, mutta häntä ei maksettu ulos, koska varoja ei ollut.
Perintövero määrättiin minullekin kuitenkin tuolloin ja sen maksoin.
Nyt äitini kuoltua en tiedä,
mikä on äitini osuus asunto-osakkeesta, ½ vai 3/4 osaa vai 11/12 osaa ?
Ja miten nyt pesänjako tehdään?
Perintövero määrättiin minullekin kuitenkin tuolloin ja sen maksoin.
Nyt äitini kuoltua en tiedä,
mikä on äitini osuus asunto-osakkeesta, ½ vai 3/4 osaa vai 11/12 osaa ?
Ja miten nyt pesänjako tehdään?
Vastaukset 10
Vanhimmat
toisen puolikkaan omisti? Äitikö? Jos oli äidille tehty omistusoikeustestamentti, äiti sai isän puolikkaan testamentilla ja omisti toisen puolen itse = koko kämpän. Vai omistiko kämpän toisen puolen joku aivan eri henkilö?
Mutta, tuo sinulle määrätty perintövero hämää. Jos puolisoilla on ollut täysi OMISTUSOIKEUStestamentti, ja äitisi on nimenomaan omistusoikeuteensa vedonnut etkä sinä ole vaatinut lakiosaasi, niin ihmetyttää, että miksi sinulle olisi perintövero maksettu.
ja testamentti oli mukana perukirjoituksessa, mutta mitään erityistä mainintaa testamenttiin vetoamisesta ei ole kirjattu. Oletus on ollut , että testamentti on voimassa koska se perukirjassa mainitaan.
1) oliko vanhemmillasi keskinäinen hallintaoikeustestamentti vai omistusoikeustestamentti? Vaikeaa ilman lisätietoja kuvitella, että olisi jonkinlainen kombinaatio.
2) mitähän siinä testamentissa sanottiin? Ilman tietoa testamenttimääräykistä on täysin mahdotonta ssanoa, mitä kenellekin kuuluu.
2) Kenen omaisuus on puolet asunto-osakkeesta? Isän, äidin vai sinun?
Jos äidilläsi oli OMISTUSoikeus testamentti ja sinä et vaatinut lakiosaasi, niin sinulle ei ole tullut perintöveroa, koska silloin et ole mitään perinytkään. Vaan kaikki on äidin omaisuutta (paitsi velipuolen lakiosavaade). Jos näin on, äiti omistaa 7/8 asunnosta ja velipuoli lakiosavaateellaan 1/8.
Jos kyse on HALLINTAoikeustestamentista, missä äitisi on saanut täyden hallinnan, niin sinulle kuuluu puolet isän perinnöstä, eli 1/4. Velipuolen lakiosavaateella ei ole vaikutusta tällöin koska häntä ei ole maksettu ulos, vaan hänkin omistaa 1/4 - ja äiti siis 1/2 asunnosta.
AIVAN ENSIKSI etsit nyt tuon testamentin ja perukirjan isän jälkeen käsiisi. Ja selvität mitä olet perinyt.
SEURAAVAKSI teette äidin perukirjan.
ensin kuolleen koko omaisuuteen. Kun lapsillamme kuitenkin on oikeus lakiosaansa, jota emme toivo heidän vaatavan...".
Minä ja veljeni emme vaatineet siis lakiosaa isämme kuoltua, mutta velipuoleni vaati ja se merkittiin perukirjaan. Perukirjassa mainitaan " Toimituksen perusteeksi asiakirjat : testamentti, sukuselvitys". "Leski ei luovuta tasinkoa ja pitää yhteisen kodin asuntonaan ".
Muuta mainintaa ei testementista. Kaikki perukirjan osakkaat olivat koolla ja todistetusti kuulivat testamentin eikä tietääkseni kukaan sitä moittinut.
Saamassani perintöveron verolipussa maininta : lesken omaisuus jätettiin al 103.2§ nojalla lukuun ottamatta. Leskellä katsottu siis olevan hallintaoikeus.
Onko testamentti siis nyt jotenkin rauennut?
Kyllä tuo testamentti pitäisi tulkita siten että leski sai koko omaisuuden omistukseensa velipuolesi lakiosaa lukuun ottamatta ja nyt äitisi kuoltua tilitetään velipuolelle ensin lakiosa ja lopun jaatte veljesi kesken.
Velipuolesi ei tule saamaan mitään muuta.
Esimerkki. kummankin avio-omaisuus 100 rahaa
Velipuolen lakiosa 1/6 = 16,67 rahaa.
Loppu 83,33 rahaa siityi leskelle joten hänen omaisuus on 183,33 rahaa ,jotka te peritte kahdestaan eli 91,67 rahaa.
Toisaalta jos olet maksanut perintöveroa on testamenttia tulkittu hallinto-oikustestamenttina jolloin velipuolesi lakiosavaateella ei ole ollut mitään merkitystä ja äitisi kuoltua omaisuus jaetaan teidän kesken, siten että ensin tehdään ositus eli varallisuus tasataan kumpaankin kuolinpesään ja sitten kumpikin kuolinpesä jaetaan.
Eli ensin kuolleen kuolinpesään kuuluu 3 sinä, veljesi ja velipuoli, jokainen saa 1/3.
Sitten jaatte viimeksi kuolleen kuolinpesän johon kuuluu sinä ja veljesi, eli kumpikin saa 1/2.
Esimerkki lakiosavaateella ei merkitystä ja se tuloutuu perinnönjaon yhteydessä.
Kumpaisenkin avio-oikeus 100 rahaa
Velipuolesi, sinä ja veljesisaa 1/3 aiemmin kuollen varoista 33,33 rahaa.
Myöhemmin kuolleen perit sinä veljesi kanssa eli satte kumpikin 50 rahaa.
Yhteensä Velipuoli 33,33 rahaa ja sinä ja veljesi saatte 83,33 rahaa.
Eli sillä on iso merkitys kummaksi testamentiksi testamentti tulkitaan, jos perintö on iso velipuolesi tulee varmasti käräjöimään asiasta.
Juuri näin olen itsekin alkanut käsittää.
Onneksi k.o. asunto-osake ei ole arvoltaan kovin suuri.
Miten voin varmistaa että testamentti käsitellään omistusoikeustestamenttina kuten se on tarkoitettu?
Emme älynneet aikoinaan valittaa verottajan tulkinnasta isäni perintöveroa toimitettaessa , eikä verottaja käsittele yli 5 v vanhoja perintöveroasioita. Mutta eihän verottaja voi päättää, että testamentti oli hallintatestamentti eikä omistustestamentti kuten oli tarkoituitus, eihän?
Ilmeisesti juristin pakeille tästä täytyy lähteä.
Sanamuodosta päätellen testamentti on omistusoikeustestamentti. Sana "hallinta" hiukan sotkee, selvempää olisi ollut merkitä vain "täysi omistusoikeus". Kun hallinnasta ei ole mitään merkintää , niin se on tietysti omistajalla.
Velipuolenne on tietysti oikeutettu lakiosaasnsa, miksi hän antaisi laillisen perintöjärjestyksen mukaan itselleen kuuluvaa isältään perimää omaisuutta hänelle vieraalle naiselle, jolta ei tule takuulla perimään mitään.
Verottajan tulkinnasta ei osaa sanoa mitään, mutta kellojen olisi tulllut kilistä aikanaan, nyt on myöhäistä. Aikanaan verottaja olisi myös voinut selostaa tekemäänsä ratkaisua.
Jos et olisi saanut perintöveroa, olisi se katsottu äidin perintösuudeksi.
Miten haaste verottajaa vastaan 5 v jälkeen saadaan eli em päätös kumotuksi, sitä en tiedä.
Mutta siis olettama toimii halintaoikeudella siten, että äidin on puolet asuntoa ja sinulla ja velipuolellasi kummallakin 1/4.
Verottaja ei todellakaan jaa lopullisia testamentin tulkintoja, mutta joutuu määräämään perintöveron saamansa käsityksen perusteella.
Tulee mieleen myös sellainen mahdollisuus, että leski olisi jättänyt testamentin valvomatta ja ilmoittanut tahtonsa verottajalle, ettei hän joutunut maksamaan perintöveroa. Leskihän sai asunnon ja koti-irtaimiston muutenkin hallintaansa. Tämähän olisi ollut järkevää, ettei samasta omaisuudesta makseta kahdesti perintöveroja lesken elettyä yli kaksi vuotta. Sen mitä nyt on tehtävissä jätän repostelematta, kun en nyt tiedä onko leskelle ollut testamentti enää perillisten valvottavissa lesken kuoltua.
Käy verotoimistossa ensin ja mene maksulliselle juristille vasta sen jälkeen, jos siltä tuntuu.