Eli opiskelen ensimmäistä vuotta luokanopettajaksi. Nyt tulisi kuitenkin jo miettiä, että mistä aineesta suorittaisin Cumun, jotta pääsisin opettamaan yläkoulunkin oppilaita?
Matematiikka? Historia? Entä voiko musiikista suorittaa tälläisen pätevyyden, sillä kykyjä kyllä olisi?
Ehdotuksia?
Matematiikka? Historia? Entä voiko musiikista suorittaa tälläisen pätevyyden, sillä kykyjä kyllä olisi?
Ehdotuksia?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Käsittääkseni on mahdollista suorittaa musiikista Cumu. Mutta jos rahkeet riittää, niin ota tekninen työ tai liikunta.
Jos ajattelet oppilaitasi eli sitä, että pystyt opettamaan heitä mahdollisimman hyvin, niin valitset äidinkielen, matematiikan, fysiikka/kemian tai historian. Näissä oppiaineissa luokanopettajien tiedot eivät ole kovin kaksisia, sillä varsinainen ymmärrys ko. oppiaineista ei lisäänny yliopisto-opintojen aikana - siinä kun keskitytään enemminkin pedagogiikkaan. Luokanopettajahan opettaa asiasisältöjä aika pitkälti luokiopohjalta ja oppii sitten nuo pedagogiset hienoudet omassa koulutuksessaan.
Jos taas ajattelet itseäsi eli sitä mitä sinä haluaisit opettaa yläasteikäisille, niin silloin kannattaa lähteä liikkeelle omista kiinnostuksistaan. Yläasteikäisten opettaminen on kuitenkin niin toisenlaista ja aikamoisen vaativaa puuhaa. Silloin opettajan täytyy olla sinut opettamansa oppiaineen kanssa, että siinä puuhassa ei menetä hermojaan.
nim. luokanope -> erityisluokanope - töissä yläkoulussa
Ei luokanopejen yläasteikäisiä kuulu opettaa (poikkeuksena ELO). Yleensä yhtenäiskouluissakin on semmonen juttu (toisin kuin luullaan) että luokanopet opettaa pelkästään alakoulun puolella ja aineenopet pelkästään yläkoulun puolella. Opiskele siis kaksi suppeaa sivuainetta.
Johan narahti! Olen työskennellyt (opiskeluaikana) alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa, jossa nyt "pätevänä" työskentelen kuudetta vuotta matematiikan opettajana ja se väite, että luokanopettajan aineenhallintaidot olisivat vaikkapa matematiikassa poikkeuksetta huonot ei minun kokemukseni perusteella pidä paikkaansa. LO usein paremmalla pedagogisilla taidoillaan ja ryhmänhallinta kyvyillään saa parempia oppimistuloksia aikaiseksi kuin aineenopettaja. Meille tulee oppilaita useasta yläkoulusta ja eri oppilaiden/koulujen erot ovat selvästi havaittavissa. Se, miksi meidän aineenopettajien järjestöt luokanopettajia mollaavat, johtuvat siitä että haluamme opetustunteja alakoulun puolelta ja ennen kaikkea 5.-6.luokilta. Kyse on palkkapolitiikasta ei pedagogista tai aineenhallintataidoista.
olen ollut 20 v. luokanopena.
8 tuttua opiskellut vuosien saatossa tuon hienon kaksoispätevyyden: liikunta, matikka, englanti ja äidinkieli.
YKSI heistä työskentelee tällä hetkellä liikunnan opena yläkoulussa.
Muilla
- ei riitä rahkeet ts. ei uskalla edes hakea
- pelkkä eng./matikka/ äikkä ope ei
yläkouluun pääse nykyään
Palkassa pärjää jonkun verran, mutta onko ero riittävä?
Fakta kuitenkin opetusalalla nykyään on ylikouluttaminen, mutta ei tule kyselyjä palkan perään ja pysyy miehet pois alalta.
Manipulointia tuo kaksoispätevyys, koska paikkoja ei ole, eikä tule ja onhan se hienoa olla kaksoispätevä ope, vaikka olisi pelkkä luokaope (loppuelämänsä).
hih ihihhi ihiii... kyllä kalpenee muut opettajainhuoneessa kun aineenope hiljentää tiedoissa ja taidoissa luokanopet.
Mitäköhän mahdat selittää? Siis ei todellakaan tolla kaksoispätevyyden aineella pyritä minnekään yläasteelle, vaan tarkoituksena on se että luokanope voi yhtenäiskoulussa antaa kelpoisuuden omaavassa aineessa opetusta myös 7-9 luokille.
Useissa yhtenäiskouluissa kaksoiskelpoisuuden omaavat luokanopettajat voivat pelastaa paljon.
?? kuinka paljon.
Muista vielä vielä Pisa !!
Olet tosi hyvä ope !!
ihmeessä haluat opettamaan yläkoulun oppilaita cumulla? Kuka siitä hyötyy? Eivät ainakaan oppilaat. Ja miksi rehtori valitsisi sinut sellaisen ihmisen ohi, jolla on ollut vaikkapa se historia pääaineena? Historian opettajien työtilanne ei ole kehuttava, joten kilpailua kyllä riittää työnhakutilanteessa siinä ja monessa muussakin aineessa. Ja paikat ilman muuta kuuluvat niille pätevimmille.
Kuten joku jo sanoikin, valitse sellainen sivuaine, josta on omassa työssäsi LUOKANopettajana hyötyä eniten. Oppilaiden kannalta olisi oleellista, että osaat tärkeimpiä aineita kuten äikkää ja matikkaa. On aika järkyttävää, millaisella "asiantuntemuksella" näitä aineita saatetaan opettaa ne koulutien tärkeät ensimmäiset kuusi vuotta!
Nuo ala-asteen jutut ovat kyllä niin helppoa kauraa, että saa kyllä olla aika tyhmä, jos ei osaa joitakin juttuja sieltä.
Itse olin TET:ssä ysillä ala-asteella ja opettajan sairastuttua jouduin pitämään kutos ja vitosluokille tunteja. Pidin ainakin neljä tuntia, jotka olivat äidinkieltä, matikkaa kaks tuntia ja sitten vielä bilsaa. Kyllähän tuo oli jo tuon ikäisenä helppoa kauraa.
palkkaa, kuin tavallinen luokanopettaja. Vuodessa tuo tekee yhden kaukoloman verran ekstraa, että ilman muuta kannattaa tehdä se, vaikka ei koskaan sen aineen opettajan töihin hakeutuisikaan.
Sehän on nimenomaan pätevyyslisä, joka ei edellytä kyseisen aineen opettamista, vaan sen saa joka tapauksessa.
Ja toiseksi, kyllä kaksoispätevä voi vallan mainiosti hakea yläasteelle töihin opettamaan ainettaan.
Hassua, että kaikki unohtavat sen, että aineenopettajilla (esim englanti ja ranska) on yleensä ranskasta se cumu tehtynä, eli saman verran kuin kaksoispätevällä, eikä kukaan kyseenalaista, että oletkos PÄÄaineenasi opiskellut tätä ranskaa tai kemiaa. :P
Ihan samassa tilanteessa siis, mutta ollaan vaan hys hys.
Luokanopettajilla on monesti lähemmäs 200 opintoviikkoa, on tehny vaikka kuinkaa montaa sivuainetta, opetukseen liittyvää ja yleispätevää, esim naistutkimusta tms.
Järkevämpäähän se olisi niin, että tekisi siitä yhdestä sivuaineesta pitkän, ja eihän mikään estä tekemään niitä approja tai cumuja lisää.
Itse olen valmistumassa CLIL-opettajaksi ja englannin aineenopettajaksi, ja koen englanninlaitoksen opinnot huomattavasti helpommiksi kuin OKL:n. Nämä tietenkin makuasioita, mutta omaa tulevaa opettajuuttani tukee varmasti OKL:n englantiohjelman opetukset kuin enkunlaitoksen kurssit, joista ei ainakaan tähän asti ole ollut mitään hyöytä.
Onhan esim sanojen ja lauseiden kielioppikysyksien miettiminen yms miettiminen mukavaa, mutta ei siitä opettaessa ole apua, eikä oikein mihinkään muuhunkaan.
pysyköön suutari lestissään. Eikö vain ??
Oletko ihan tosissasi? Tämä oli kyllä ihan paras läppä:) Tahtoisinpa tavata ne oppilaat, joita olisi opetettu ysiluokkalaisen pätevyydellä kuusi vuotta.
Kukaan älykäs ihminen ei voi kyllä tosissaan uskoa, että jos osaa itse jotain, sen opettaminen muille olisi sillä selvä. Opettajan on aina tiedettävä huomattavasti enemmän kuin opetettavat asiat, jotta hän ymmärtää asioiden suhteet ja tärkeysjärjestykset ja jo vuosia ennen jonkin asian opettamista petailla sitä oppilaille. Lisäksi on tietysti oltava pedagogista ja didaktista asiantuntemusta. Katso ihmeessä sanakirjasta, jos et ymmärrä termejä.
Omien lasten opintietä seuratessani olen kyllä monesti joutunut havaitsemaan luokanopettajan tietojen ja taitojen rajallisuuden monissa aineissa. Saatetaan opettaa ihan väärin tai keskittyä epäolennaiseen. Kukaanhan ei voi olla kaikkien aineiden asiantutija - valitettavasti.
Jollen muuten väärin arvaa, se sairastunut opettaja toimitti sinulle valmiit tuntisuunnitelmat noiksi neljäksi (vau!) tunniksi. Hän tietenkin valitsi sellaiset hommat, jotka olivat sinulle ja oppilaille helppoja. Tuskinpa lähdit mitään uutta asiaa opettamaan. Mutta täytyy kyllä olla aika tyhmä, jos neljä tuntia toisen töitä valmiilla ohjeilla tehtyään kehtaa asiantuntevasti sitä arvioida helpoksi kauraksi.
Oletko sinä tosiaan aineenope? Ei tosiaan uskoisi. Kerropa meille kaikille mitä ainetta/aineita sitten oikein opetat? Veikkaanpa, että kaikki luokanopet ovat kaikissa aineissa parempia opettajia kuin sinä, paitsi siinä mitä sinä opetat (vaikka jotkut saattavat olla siinäkin parempia).
Tiedoksi vaan, että sama opettaja ei todellakaan opeta koko kuutta vuotta alakoulussa, vaan opettaja tulee vaihtumaan vähintään kerran, toisinaan jopa 2-3 kertaa. Ja uskallan väittää, että ysiluokkalaisenkin tiedoilla (oletetaan että olisi käynyt vaikka OKL:n, mutta olisi vain ysiluokkalaisen "tiedot") pärjäisi ihan hyvin alakoulussa.
Väität tosiaan, että luokanopet eivät osaisi opettamiaan aineita huomattavasti enempää kuin tarvitsee opettaakaan? Salli minun nauraa. Tuliko mieleen, että luokanopet ovat itsekin opiskelleet kyseisiä aineita ja kaiken lisäksi 12 vuotta.
Aineenopettajat ovat aineenhallinan mestareita ja luokanopettajat pedagogiikan mestareita. Mutta pedagogiikkahan se yleensä tärkeämpi juttu on opettaessa. Kyllä monilla luokanopettajilakin on aineenhallinta sitä luokkaa, että voisi opettaa melkein kaikkia aineita yläasteellakin.
No, tämä oli kyllä ihan tolloa tekstiä.
Aika paksua väittää, että luokanopettaja olisi monitaituri, joka hallitsisi kaikkien opetettamisensa aineiden sisällöt aineenopettajia paremmin. Viittaaminen luokanopettajien 12 vuotisiin aineopintoihin on naurettavaa. Saman verranhan niitä on opiskelleet kaikki lukion suorittaneet - myös aineenopet.
Ja valitettavasti se sama luokanopettaja voi olla oppilaan kiusana koko kuuden vuoden ajan. Kahdella lapsellani oli juuri näin ja kummankin kohdalla se oli äärimmäisen huono ratkaisu.
nim. luokanope, joka pysyy lestissään eikä väitä olevansa aineenopeja parempi aineenhallinnassa - luokanopettajana kuitenkin olen erittäin hyvä.
Voisitko kertoa, että millä perusteella kaikki (todellako:) luokanopettajat ovat minua parempia opettamaan mitä tahansa ainetta? Jo tämä älytön heitto tuntemattomalle ihmiselle, jonka tiedoista ja taidoista et tiedä mitään, vie kaiken uskottavuutesi.
Se, että olen sitä mieltä, että useissa aineissa pitäisi siirtyä aineenopettajasysteemiin nykyistä aiemmin, ei ollut mikään henkilökohtainen hyökkäys luokanopettajia kohtaan. Kuten sanoin, ei kukaan voi hallita kaikkia aineita. Pedagogiikka on tosiaan tärkeää, mutta miten voi sanoa, että se olisi aineenhallintaa tärkeämpää? Ilman asiasisältöjä ei ole koulua eikä oppitunteja! Ja ainakin omat pedogogiset ja didaktiset ratkaisuni ovat erottamaton osa sitä visiota, joka minulla on oman oppiaineeni sisällöistä ja merkityksestä.
Asiantuntijoita - olipa ala sitten mikä hyvänsä -yhdistää yleensä tietty nöyryys alaansa liittyvän valtavan tietomäärän äärellä. Tärkeimpiä läksyjä, jonka itse yliopistossa opin, oli se, että alani on huikean laaja ja siinä riittäisi opittavaa loppuelämäksi ja paljon ylikin. Jokainen tiedonmurunen lisää kykyjäni opettajana, vaikka se ei sellaisenaan sisältyisi oppimäärään.
Vain täydellinen diletantti saattaa uskoa tietävänsä kaiken, mitä tarvitsee. Tällainen ihminen on kehityksessään pysähtynyt. Itse toivon omille lapsille sellaisia luokan- ja aineenopettajia, jotka tietävät rajallisuutensa ja ovat näin ollen avoimia kysymään neuvoa ja hankkimaan lisää tietoa ja uskovat tiedon merkitykseen. Kuka tiedon tärkeyteen enää uskoo, ellei opettaja?! Toivottavasti he eivät kohtaa sinun kaltaistasi "superopea", joka ilman mitään opintoja (ai niin, se lukio ja peruskoulu...) katsoo olevansa loistava opettamaan mitä vain. Itse en voisi kuvitellakaan olevani pätevä opettamaan mitään muuta kuin sitä, mihin olen koulutuksen saanut. Jos joskus kuitenkin moiseen tilanteeseen joutuisin, uskoisinpa silti selviytyväni paremmin kuin tyyppi, joka pitää itseään jo täysin valmiina.
olla käsityöt, liikunta tai vaikka biologia, muttei matematiikka.
On surkuhupaisaa, kun cumun lukeneet opet yrittää tietää matematiikasta. Vapaaehtoisen cl-oppimäärän kurssit on niin irrallisa ja helppoja ettei niillä saa oikein kuvaa mistään. Mutta toki parempi kuin ei mitään ja ainakin ala-asteella on kiva opettaa matematiikkaa.
musiikkihan on hyvä. Samoin kuvaamataito. Voit hyödyttää vaikka itsenäisenä yrittäjänä myöhemmin. Opisekele sellaista mistä pidät.