kirkon suvaitsevuuteen homoja kohtaan, niin tehokkain tapa olisi se että kaikki homot, lesbot ja bi-seksuaalit eroaisivat kirkosta, sillä kun tarpeeks alkaa porukkaa erota niin kirkon on pakko ruveta suvaitsemaan ja kosiskelemaan porukkaa takasi.
Onhan se nähty, sillonki ku suomessa pohdittiin naispappeutta niin se hyväksyttiin sitte ku alko naisia mielen osoituksellisesti erota kirkosta.
Ja sen vielä haluan sanoa että eihän kirkkoa tarvita oman henkilökohtaisen uskon harjoittamiseen, rukouksenhan pitäis olla suora yhteys jumalaan.
Itse olen kirkosta eronnut bi-seksuaali ateisti, mutta kirjoitin tämän koska toivon että ajatte omia oikeuksianne!
Onhan se nähty, sillonki ku suomessa pohdittiin naispappeutta niin se hyväksyttiin sitte ku alko naisia mielen osoituksellisesti erota kirkosta.
Ja sen vielä haluan sanoa että eihän kirkkoa tarvita oman henkilökohtaisen uskon harjoittamiseen, rukouksenhan pitäis olla suora yhteys jumalaan.
Itse olen kirkosta eronnut bi-seksuaali ateisti, mutta kirjoitin tämän koska toivon että ajatte omia oikeuksianne!
Vastaukset 5
Vanhimmat
että se auttaisi mitään. Kannattaa muistaa, että meitä uskovaisia homo- ja biseksuaaleja on kirkon jäsenistä prosentuaalisesti varmastikin aivan häviävän pieni osa. Tosiasiassa kirkon sisältä löytyy monenlaista näkökulmaa "homokysymykseen", hyvin suvaitsevaisesta täysin vastustavaan. Virallista kantaansa kirkko ei ole antanut oikeastaan mihinkään homoseksuaalisuutta koskevaan kysymykseen. Kirkolliskokous ottaa esille rekisteröidyn parisuhteen siunaamisen mahdollisuuden muistaakseni joko syksyllä 2009 tai seuraavana keväänä. Kirkon pehetyöhön on kuulemma osallistunut jo useita sateenkaariperheitä, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Olen tosin kuullut tämän vain yhdeltä kirkon työntekijältä, joka ei antanut mitään konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sateenkaariperheet huomioidaa kirkon työssä ja vaikkapa esimerkiksi pyhäkouluissa. Joka tapauksessa tältä kulmalta näyttäisi, että tilanne on menossa meidän kannaltamme parempaan suuntaan. Mutta on olemassa se toinenkin puoli, jonka vaikutusvallan suuruutta on vaikea arvioida. On myös muistettava, että on olemassa joukko kirkon aktiivijäseniä, jotka ovat koko ajan luisumassa herätyskristillisten liikkeiden ja kirkkojen puolelle. Nämäkään eivät kuitenkaan muodosta enemmistöä kirkon jäsenistä, vaan kuten tiedämme, sen muodostavat maallistuneet taviskansalaiset. Nämä ihmiset ovat nyt tällä hetkellä kirkon todellinen ongelma, koska kirkko ei selvästikään kohtaa heidän tarpeitaan. Monille heistäselvä siirtymä konservatiivisempaan suuntaan saattaisi olla ratkaiseva tekijä lopullisessa kirkosta vieraantumisessa. Toisaalta taas fundamentalistit edustavat suurinta ryhmää aktiiviseurakuntalaisissa, joiden elämässä kirkon tiominta näkyy säännöllisesti. Kirkolla on tässä dilemma, mutta voimme vain rukoilla, että ratkaisu tulee olemaan oikea.
kansalaisiamme,on kai hyvä että edes jonkinlaista rakkaiuttakin on olemassa viellä? Ei ketään tyttöä voi pakottaa seurustelemaan esim.viinalle ja kakelle haisevan huumemiehen kanssa? Taas muut ei juuri kelpaa.Tietenkin roistot ja valehtelijat sekä ulkolaiset koko porukan tähtenä.Täytyy siis olla jotain erikoista tavannomaisuudesta poikkeavaa,ennenkuin kelpaa. Rakkaus siirtyy myös epäterveisiin suhteisiin.Kirkko ei ole kateellinen,kyllä rakkautta papeilla riittää ja Kirkko kuoro laulaa vain heleämmin.Miehet saavat taas yksinkertaisesti rääppeet kaikenkokeneilta naisilta.Se on tässä maassa sitäNais asialiikettä ja feministiä ja tasa-arvoa.Ellet sitä noudata joudut linnaan tai saat ainakin sakot? Raamatussa lukee että kunnioita esivaltaa,ja Sitä Kirkko kunnioitaa ja antaa rakkauden liidellä missä vain.
Enpä usko. Siitähän kirkon fundispiirit vaan ilahtuisivat. Parempi tapa vaikuttaa kirkon asioihin, on vaikuttaa sen sisältä. Itse en kirkkoon kuulu, mutta en kehota ketään siitä eroamaan, jos kirkko jollain tapaa kuitenkin tuntuu omalta paikalta ja siihen haluaa kuulua.
Kiitos vaan hyvästä aloituksesta, mutta olen kanssasi täysin eri mieltä!
Meidän homojen ja lesbojen tulee aivan erityisesti integroitua kirkkoon (kirkkoihin), jos haluamme jotakin muutosta yhteiskunnassa, että meidät suvaittaisiin. Olen itse aktiivi-seurakuntalainen ja tunnen, että olemassaolo srk:ssa helpottuisi entisestään, jos meikäläiset osallistuisivat aktiivisesti toimintaan. Turha sitä on passiivisesti kitistä, että kirkko ei tykkää homoista, jos asian eteen ei tee mitään, pitää kertoa, että olen tässä ja haluan toimia seurakunnassa ja osallistua sen toimintaan ilman, että minua kivitetään seksuaalisen suuntautumiseni vuoksi, vaan että minä olen ihminen, seurakuntalainen kuten muutkin, ja seksuaalisuuteni on yksi osa minua, mutta onhan täällä heterojakin??? Ja kohta kaikki on ok. Jos homot ja lesbot lähtisivät yhtenä rintamana liikkeelle seurakunnissa, tämä homofobisuus olisi kohta taltutettu. Samalla asioita voitaisiin viedä laillisessa järjestyksessä kirkolliskokoukselle jne.
Kirkostaeroamisella aiheutetaan vain lisää erimielisyyksiä ja kärjistymistä molemmin puolin. Emmekä pääse ikinä yhteisymmärrykseen.
Sitten me ei enää voida vaikuttaa kirkon asioihin, ja annetaan voimaa todella homovihamielisille uskonnollisille ryhmittymille. :0
Kyllä minä ainakin pysyn kirkossa ja äänestän kaikissa kirkollisvaaleissa, ja ehkäpä nykäisen kirkkoherraakin hihansuusta joskus kaupungilla tai kirjoitan seurakuntalehteen.