tiiätkö sen nimisestä taiteilijasta kun aletta ranttila.on inarin saamelaisia(joo voi olla että oisin voinut laittaa tään saamelaisten palstallekin mutta kysyn nyt tässä),olet saattanut nähä rantamarissa,mitä pidät hänen taiteestaan ,ihmisenä varmaan ihan JEES,sitten vielä näätkö mitään yhteistä saamelaisten ja romanien kulttuurissa,muuta kun sen että monet ovat pieniä tummia ja kiukkusia(no se oli vaan heitto): )
mirkulta
kysysin
20967
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
on hyvinkin tuttu, monta kertaa ollaan törmätty Inarin Ranta-Marissa. On hieno taiteilija, vaikka en kaikista hänen töistään tykkääkkään. Esim. nämä pirunkuvat, joissa hän on maalannut piruja pois omasta sielustaan, eivät kolahda. Mutta sitten hänellä on näitä Saamenkuvia, jotka ovat tosi kauniita. Meillä on niitä lasten huoneiden seinilläkin, ja niitähän on postikorteissa ja muissa sellaisissa...alkuperäisiä meillä ei ole.
Mutta Merja Aletta on fantastinen ihminen, sielunsisko, tykkään hänestä kovasti. Aika villi, niin olen itsekin. Hyvin tumma. Ja kaljaanmenevä.
Arvostan häntä taiteilijana ja ihmisenä kovasti.
Ei ole helppoa olla omaperäinen taitelija Lapissa, kirkko ja paikalliset uskovaisethan kävivät hänen kimppuunsa näiden "pirunkuvien" vuoksi, vaikka nehän on taidetta, ja hänen oman sielunsa patoutumia.
t. Mirkku
että pidät hänestä,tuli mieleen nuista omaperäsistä taiteilijoista timo .k.mukka mikä tavallaan kans joutu ihmisten ahdasmielisyyden uhriksi,ei tainnut olla kyllä saamelaisia.tuossa alussa jo laitoin että onko sun mielestä meiän kultturissa samoja piirteitä vaan lapissa ne oli enemmän noituutta ja semmosta vähän niinkuin alkuperäiskansojen juttuja esim. intiaanit,no kuten huomaat en osaa hienosti keskustella asioista mutta ei kait se ookaa pääasia,ei tarvii vastata mietin vaan näitä juttuja omaksikin ajan vietteeksi
hyvä,kun kysytään kuka oot siitähän ne taitaa kaikki tietää sitten
juuri siinä, että Lapissa luonnonhenget ja shamanismi (noituus) ovat pinnalla kaiken aikaa. Se avaruus ja luonnon läsnäolo vaikuttaa mieleen, vaikka olisi tullutkin täältä Etelästä. Siellä alkaa uskomaan kaikenlaisiin juttuihin, jotka täällä vaikuttaisivat ihan ufoilta, esim. maahisiin. Minulla on hyvä saamelaiskaveri,eräs nainen, samanikäinen, siis keski-ikäinen, joka kertoo leikkineensä lapsena maahisten lasten kanssa... Jos ymmärrät, niin ei sitä voi kiistää, se kaikki on heille ihan arkipäivää.
Itsekin, jos olen joulua Lapissa viettämässä, laitan oven ulkopuolelle lasin hyvää konjakkia ja kertakäyttölautaselle ruokaa..että maahiset antaisivat olla rauhassa eikä häiritsisi talon rauhaa.
t. Mirkku
kaikki maahiset ole pahoja,luonto on niille tosi tärkeä asia ja sen kunnioitus suorastaan pyhää ja kyllähän sen äärellä itku pääsee,se sun kaveri ei varmaan leikkinyt pahojen maahisten kanssa,ne on taas eri asia mikä suomalaisilla on tontut,mutta sen sanon tonttuja oon nähnyt ja paljon
Enimmäkseen ne on hyväntahtoista väkeä. Ainoastaan silloin, kun ihminen tekee asumuksensa niiden päälle suoraan, ne saattavat aiheuttaa kaikenlaista vahinkoa ja olla harmina.
Mutta siitä ne antavat hyvissä ajoin merkkiä, joten ihminen saattaa siirtää asumuksensa muualle. Muuten maahiset ovat hyvin ihmisystävällisiä ja suopeita: eivät kiellä porokarjojaan tai hopeitaan, jos ihminen osaa heittää leukun tai muun metallikappaleen niiden omaisuuden yli.
t. Mirkku
on saamelaisten juttu
Lapissa elää vahva usko maahisiin eli kufittariin. Uskotaan myös siihen, että maahiset voivat vaihtaa ihmislapsen omaansa saadakseen uutta vertaa joukkoonsa. Tällainen kufitarten vaihdokas on aina outo omassa sakissaan. Ne ovat hyvin kauniita, mutta outoja.
Minua on saamelaiset kiusanneet usein "kufitarten vaihdokkaaksi" siinä mielessä, että olen niin hinkuna kaiken saamelaisen perään, ja meillä synkkaa loistavasti. Ja olen outo kaaleitten sekä suomalaisten piirissä. Että lieneekö tuossa perää? Joku on käynyt vaihtamassa..
t. Mirkku
perää,mistä sen tietää jäin muuten oikeen miettiin tuota eli jossain ois sitten se maahisten lapsi keneen sut on vaihettu,voi olla että sekin tuntee olonsa vähä vieraaksi joissain piireissä,no joo leikki leikkinä,muuten muistan että joskus keväällä luin täältä että kävit jossain pääsykokeissa,onko kuulunut mitään pääsitkö läpi,vai oliko joku työhaastatelu sulla kun kerroit siitä,en nyt muista tarkkaan
jonka siis sain läpi,ja olin onnellinen siitä paperista. Kyllä se töitä teettikin. Nyt odottelen syksyä ja opintojen jatkamista. Pääsin sellaiseen uuteen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriohjelmaan, tosi kiinnostavaa. Gradun teen kuitenkin venäläisestä kirjallisuudesta. Ehkä sitten kuuskymppisenä haen maisterin paperit, mitäköhän kysyntää niillä siinä vaiheessa on? Ei mitään, mutta tieto itsessään on tärkeää ja tärkeintä on pysyä jatkuvasti liikekannalla, ettei sammaloidu.
t. Mirkku
kun sitten syksyllä jatkat ja kun tykkäät että kiinnostavaa on niin sitten jaksaakin,kaikkea hyvää muutenkin sinulle ja perhelesi sinne mankkaalle ja pidähän lippu korkealla ja muista olla oma itsesi
Kyllä taas elämä maistuu kun saa mennä tunkkaiseen luentosaliin kärvistelemään niillä "kirkonpenkeillä", joista saa ristiselän kipeäksi. Mutta se, että meikäläinen melkein mummoikäinen tallustaa nuorten joukossa tasavertaisena, se pitää nuorekkaana ja virkeänä. Mutta en ole ainoa: on siellä vielä vanhempiakin.
Ja uuden tiedon saanti on kuin joisi virkistävää vettä keskellä autiomaata. Yliopisto on siitä kiva paikka, että siellä voi lukea mitä huvittaa, vaikka swahilin kieltä. Eikä siellä KUKAAN katso kieroon, kun opiskelijoiden joukossa on niin monen väristä ja erilaista tossunkuluttajaa.
Saamen kirjallisuuttakin aion jatkaa Hansin johdolla, hän on niin lutunen ja ihana opettaja. Kun vaan malttaa tulla taas sieltä Inarista pois lukukauden alettua...joskus ei ole ihan malttanut.
Hyvää Kesää ja Jumalan Siunausta Sinullekin ja perheellesi!
terkuin
Mirkku
että ei ole mitään yhtäläisyyttä saamelaisten ja romanien kulttuurissa, paitsi sukulaisuuden ja perheyhteyden korostaminen: saamelaiset myös aina kysyvät: kenen poika tai tyttö, ja siihen vastataan: Àilun Jounin Ellen tyttö tai poika. Se on ainoa yhtäläisyys, jonka olen havainnut.
t. Mirkku
mikä on tosi vaikeaa meikäläiselle: saamelaisilla ei ole omassa kielessään sanaa "te". Eli esim. minulla on saamen kielen opettajana vanhempi mies, jota kuuluisi ehdottomasti teititellä, mutta kun ei ole sanaa "te", ja saamelaiset ottavat pottuiluna, jos joku alkaa teitittelemään...se on vaikea paikka, kun pitää vanhempaa miestä sinutella. Mutta se on heidän tapansa, eikä meikäläisen kuulu sitä arvostella. Minulle se vain on vaikeaa..siksi käytänkin "kolmatta personaa", sanon esim. "Eikö Hans olekin tätä mieltä.." tai onko "Hans tällä kannalla..".
Että näitä kulttuurieroavuuksia tulee kahden vähemmistönkin kesken.
t. Mirkku
onkin jännä juttu miten eri kultturit poikkeaa,mikä toisessa on lakina on toisessa loukkaus sen mitä eri ihmisten kanssa oon ollut tekemisissä niin kyllä ne siellä mielellään puhuvat näistä ja tulee vain esiin se mitä ollaan opittu eli kunnioitusta molemin puolin,ja kun ollaan eri lähtökohista niin se kun otetaan huomioon fiksu ihminen osaa sen kyllä nähä niinkun sinäkin ratkaset asiat
just tässä tapauksessa ei ole helppoa...kaajeitten vanhemmat kyllä hyväksyy teitittelyn, vaan ei saamelaiset.. Ne ottaa sen ihan pottuiluna, mutta minkäs teet: minun kieli ei kääntymään vanhojen miesten kohdalla, että sanoisin "sinä". No, sitten täytyy vaan käyttää sitä kolmatta persoonaa. Olen kyllä yrittänyt selittää saamelaisille, mikä mättää..vaan ei se mene perille.
t. Mirkku
jos olet saamelaisaten joukossa niin voit käyttää niitten sanoja,jos loukkaantuu niin voi kertoa että on erilaisesta niin se nauraTTAA NIITÄ
ymmärtävät kyllä kun selität
nukkuun?
ja niitä naurattaa, että kahden vähemmistön välillä voi tulla kulttuurieroavuuksia. Olen tälle Hansillekin selittänyt, kun hän opettaa saamen kirjallisuutta, että minun on vaikea sanoa hänelle "sinä". No Hans nauroi ja sanoi, että ei Lapissa kukaan teitittele...
Vaan kun se on selkäytimessä, että vanhempaa miestä ei sinutella, mutta kun hän vaati, niin totta kai noudatin vanhemman miehen tahtoa.
t. Mirkku