me ihmiset olemme, kaikessa tärkeydessämme. Emme edes tiedä, mitä kaikkia aisteja eläimillä on. Ne kokevat maailman täysin erilaisena. Miksi siis meidän kolmiulotteinen maailmankäsitys olisi se ainoa oikea?
Vain siksikö, että pidämme itseämme älykkäinä, vaikka tuhoamme elinympäristömme? Onko se jotenkin älykkyyden huipentuma?
Vain siksikö, että pidämme itseämme älykkäinä, vaikka tuhoamme elinympäristömme? Onko se jotenkin älykkyyden huipentuma?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joskus tuli dokumentti kirjekyyhkyistä ja siitä miten ne suunnistaa. Siinä mainittiin että linnut näkisivät magneettikentän eli osaisivat lentää oikeaan ilmansuuntaan; näkevätkö suunnat joten visuaalisesti viivoina tms. en tiedä.
Näkevät linnut ufot? On se kai mahdollista.
Kyllä eläimien aistit ovat kehittyneet: ne osaa aavistaa esim. tsunamin tai muun katastrofin. Koira pystyy haistamaan syövän (ainakin prismadokkarin mukaan) ja koulutettuina voisivat olla hyvä apu lääketieteelle.
Kilpikonnat osaavat ennakoida nousuveden jne.
Koira osaa havaita/aavistaa jos joku tuttu kuollut vaikkapa ihan eri paikkakunnalla, tämän olen itse todistanut kerran. Koira alkoi omituisesti ulvomaan keskellä yötä juuri samaan aikaan kun mummo kuoli toisella paikkakunnalla sairaalassa.
Esimerkkejä on lukuisia, eläinten aistit peittoaa ihmisen varmaan 100-0. Pitäisi tehdä "hybridi" jossa yhdistettynä esimerkiksi ihminen, kirjekyyhky, koira ja kissa. Voisi olla aika erikoinen ja viisas otus. :-)
Ei aistejen suurella määrällä tai tarkkuudella ole mitään korreelaatiota "viisauden" kanssa. Uskon kyllä että ihmisetkin pystyvät aistimaan luonnonkatastrofeja, ja tietäekseni jotkut alkuperäisasukkaat juuri näin tuon tsunamin kohdalla aavistivat ja eivätkä menneet rannalle.
Eikä ihmisen aistit nyt niin huonot ole mitä ehkä annetaan ymmärtää, oikeastaan parhaat maholliset ja sopivimmat lajillemme. Näköaistimme on huippuluokkaa, näemme värit parhaiten eläinkunnassa ja pystymme havannoimaan etäisyyksiä ja yksityiskohtia todella hyvin. Tietenkin näkömme ei ole yhtä tarkka kuin esim. haukan kaukonäkö, mutta ei tuollaiselle ominaisuukselle olisi meille edes käyttöä.
Pointti on se että meille ei ole mitään hyötyä ylibuustatuista aisteista, niinkuin vihikoiran hajuaistista tai lepakon kaikuluotain systeemistä. Eikä eläimilläkään ole aisitit mitenkään yliluonnollisia, joka päivä metsästäjät yllättävät huippuunsa varuillaan olevia riistaeläimiä.
Ja biologisessa mielessä tuollainen "hybridi" olisi aivan järjetön ja tuskin se olisi mitenkään viisaampi otus, enemminkin ehkä tyhmempi, kun aivot joutuisivat joka hetki keskittymään vain aistejen tuomaan valtavaan datamäärään.
Elinympäristöään?
Oman kirjoituksen loppu oli vähän vasemmalla kädellä kirjoitettu. Älykkyyden ja aistien vertailu vaikeaa. Varmaan kyse on juuri siitä mistä joku taisi sanoakin että sopeudutaan vallitseviin olosuhteisiin: ihmisen aistit ovat juuri passelit ihmiselle. Onko tämä sitä evoluutiota?
Erään luokittelun mukaan älykkyys jaetaan 8:aan osaan:
1. loogis-rationaalinen (ajattelu matemaattista)
2. kinesteettinen (ajattelu kehon liikkeen kautta)
- liittyy tunto- ja tasapainoaistiin
3. visuaalinen (ajattelu kuvien kautta)
- liittyy näköaistiin
4. musikaalinen (ajattelu sävelkorkeuden kautta)
- liittyy kuuloaistiin
5. sosiaalinen (ajattelu vuorovaikutuksen kautta)
- liittyy moniin aisteihin
6. reflektoiva (ajattelu oman itsetuntemuksen kautta)
7. luonnontieteellinen (ajattelu tunnistamisen ja luokittelun kautta)
8. verbaalinen (argumentoiva, kuunteleva)
- liittyy kuuloaistiin
Luokittelu pohjautuu Howard Gardnerin jaotteluun, ja sitä on laajennettu. Käytössä nykyään mm. NLP-kursseilla. Kaikki 8:n älykkyyttä ovat tarpeellisia ihmiselle. Voi olla että joku on hyvin älykäs verbaalisesti mutta muutoin täysin uuno. Tai matemaattinen lahjakkuus on huipussaan mutta sosiaalinen älykkyys on vähäistä.
Älykkyys näyttää olevan hyvin monitahoinen juttu. Kahdeksan älykkyyttä ei ehkä ole lopullinen lista.
.. ja Oulussa on yleisöpalstoilla ollut tapetilla "älykkyys ja uskonto" teoreema, mikä ei helppo asia ole sekään.