Olemme mieheni kanssa kihloissa ja meillä on yhteinen tytär. Olemme alustavasti puhuneet häistäkin...jostain kumman syystä vanha teiniaikojeni ihastus tulvii mieleeni. Olen vuosien varrella ajatellut häntä lämpimästi mutta nykyään yhä useammin, ikävöin ja kaipaan häntä=( Kuitenkin rakastan kovasti miestäni enkä haluaisi ajatella ketään toista...mutta aina vain tämä sama entinen ihastus palaa mieleeni=(
Haluaisin unohtaa hänet ja keskittyä tulevaisuuteen...se ei vain tunnu onnistuvan...mitä minun oikein pitäisi tehdä?!?!
vanha suola janottaa?
30
3913
Vastaukset
- elämää vain tämä
Mitä sinä tarkemmin ottaen tässä teiniaikojen ihastuksessa kaipaat? Jospa se on jotain sellaista jota et tavoita nykyisessä elämässäsi? Ehkä arki on astunut kuvioihin ja haet alitajuisesti jotain jännitettä elämääsi, ja ehkä tunsit sitä tämän teinirakkauden kanssa. Elämän rakkaudet on erilaisia ja toiset niistä herättää vielä pitkienkin aikojen jälkeen suuria tunteita.
- eksynyt matkalla
se voi olla että arki on astunut kuvioihin ja osittain jännitystäkin kaipaan, se vain ihmetyttää että miksi se on juuri hän, joka on jäänyt mieleeni(on minulla ollut muitakin ihastuksia, mutta eivät he mielessäni pyöri)..
Jostain syystä(?) mietin häntä jatkuvasti ja haluaisin olla hänen kanssaan ja mietin kuinka ihanaa olisi suudella häntä!!Toisaalta tuntuu niin kurjalta oman mieheni puolesta kun tälläsiä mietin! Pitäisi saada nämä "tunteet" jollain lailla kuriin! - minä vain
eksynyt matkalla kirjoitti:
se voi olla että arki on astunut kuvioihin ja osittain jännitystäkin kaipaan, se vain ihmetyttää että miksi se on juuri hän, joka on jäänyt mieleeni(on minulla ollut muitakin ihastuksia, mutta eivät he mielessäni pyöri)..
Jostain syystä(?) mietin häntä jatkuvasti ja haluaisin olla hänen kanssaan ja mietin kuinka ihanaa olisi suudella häntä!!Toisaalta tuntuu niin kurjalta oman mieheni puolesta kun tälläsiä mietin! Pitäisi saada nämä "tunteet" jollain lailla kuriin!mikä siinä teiniajan exässä niin viehättää. Tapahtuiko silloin jotain sellaista, mitä haluaisit nykyänkin kokea? Mieti tarkkaan, johtuuko nämä tuntemukset siitä, että teillä oli vain hauskaa yhdessä ilman mitään kummosempia tulevaisuudensuunnitelmia. Silloin on paljon helpompaa keskittyä vain hauskanpitoon ilman velvollisuuksia. Kyllähän sama arki tulee vastaan kenen seurassa tahansa. Eihän hän välttämättä ole edes sama ihminen, johon aikanaan ihastuit. Hänkin on kasvanut aikuiseksi ja voi olla muuttunut noista huolettomista teiniajoista.
Jos kaipaat jännitystä ja seikkailua elämääsi, miksi et tee sitä miehsesi kanssa? Mieti, mitä hauskaa teit teini-ihastuksesi kanssa ja tee samaa miehesi kanssa=)
- ääh
Sama juttu! Tosin olen mies ja kihloissa myös. Teinivuosien ex-likkakaveri tulee mieleen aina silloin tällöin. Millaista se ois olla hänen kanssaa? Välissä tosi turhauttavaa ajatella asiaa. Kun varsinkin kihlattuni on mahtava nainen. Miten tosiaan nämä tunteen, ajatukset saa kuriin? Mutta tosiaan ihan samat fiilikset on sinulla, kuin minullakin..
- eksynyt matkalla
Ihanaa huomata että on tullut näinkin monta kommenttia ja sinullakin samansuuntainen tarina!
Tosi on se että ajatukset ja tunteet pitäisi saada kuriin! Minä olen yrittäny miettiä että johtuuko tämä vain jännityksen puuttesta ja siitä että nykyinen suhde on arkipäiväistynyt, mutta en osaa sanoa miten on!
Toisinaan minusta tuntuu että olikohan tämä minun nuoruuden ihastus se ainut oikea minullle ja nytkö pitäisi loppuelämä elää ilman häntä=(? Voi kumpa voisi lasipallosta katsoa millaista elämä nyt olisi jos elämänkaari olisi mennyt toisin! - ääh
eksynyt matkalla kirjoitti:
Ihanaa huomata että on tullut näinkin monta kommenttia ja sinullakin samansuuntainen tarina!
Tosi on se että ajatukset ja tunteet pitäisi saada kuriin! Minä olen yrittäny miettiä että johtuuko tämä vain jännityksen puuttesta ja siitä että nykyinen suhde on arkipäiväistynyt, mutta en osaa sanoa miten on!
Toisinaan minusta tuntuu että olikohan tämä minun nuoruuden ihastus se ainut oikea minullle ja nytkö pitäisi loppuelämä elää ilman häntä=(? Voi kumpa voisi lasipallosta katsoa millaista elämä nyt olisi jos elämänkaari olisi mennyt toisin!Niinpä niin...kumpa niitä palloja olisi lähikaupassa myynnissä, niin ehkä voisin ostaa sellaisen. =) En kyllä tiedä mitä tekis...antaisiko vaan ajatusten mennä ja jatkaa elämää,vai??? Voiko se teini rakkaus näin jälkeen päin vielä sykähyttää.. siis sitähän oli vielä ihan niin nuori vielä silloin.. Pitää sit ihmisen mieli olla näin monimutkainen=) Vai onko minulla nuoruudesta jäänyt joku kohta elämättä? Ja sitä tässä nyt haikaillaan...
Mutta aika ihme, et sinulla on ihan samanlaiset ajatukset.. en olekkaan yksin! =) - eksynyt matkalla
ääh kirjoitti:
Niinpä niin...kumpa niitä palloja olisi lähikaupassa myynnissä, niin ehkä voisin ostaa sellaisen. =) En kyllä tiedä mitä tekis...antaisiko vaan ajatusten mennä ja jatkaa elämää,vai??? Voiko se teini rakkaus näin jälkeen päin vielä sykähyttää.. siis sitähän oli vielä ihan niin nuori vielä silloin.. Pitää sit ihmisen mieli olla näin monimutkainen=) Vai onko minulla nuoruudesta jäänyt joku kohta elämättä? Ja sitä tässä nyt haikaillaan...
Mutta aika ihme, et sinulla on ihan samanlaiset ajatukset.. en olekkaan yksin! =)Oletko koskaan miettinyt että kertoisit tunteistasi/ajatuksistasi kyseiselle henkilölle?
- ääh
eksynyt matkalla kirjoitti:
Oletko koskaan miettinyt että kertoisit tunteistasi/ajatuksistasi kyseiselle henkilölle?
Joo..o. Aika monta kertaakin itseasiassa.. Mut enpä ole uskaltanut. Mitäs jos niistä sanois, ja vastapuoli ajattelis samoin, se ois huono juttu.. Sekottaisi pakkaa aika pahasti. Parempi ois jos vastaus olisi, et en ole ajatellut sua yhtään.. Vai mitä sinä olet mieltä?? Oletko sinä ottanut yhteyttä ex:ään?
- eksynyt matkalla
ääh kirjoitti:
Joo..o. Aika monta kertaakin itseasiassa.. Mut enpä ole uskaltanut. Mitäs jos niistä sanois, ja vastapuoli ajattelis samoin, se ois huono juttu.. Sekottaisi pakkaa aika pahasti. Parempi ois jos vastaus olisi, et en ole ajatellut sua yhtään.. Vai mitä sinä olet mieltä?? Oletko sinä ottanut yhteyttä ex:ään?
Kyllä mun on monesti tehnyt mieli sanoa ja kerran vuosi sitten viittasin asiaan(oli kesä ja oltiin samassa porukassa festareilla/humalassa).Sen jälkeen asiasta ei ole mitään puhuttu, tuskin hän edes muistaa mitä silloin sanoin.
Vaikka tekis mieli sanoa niin en taida enää palata asiaan... se on ihan totta että sitten vaan asiat mutkistuisi. Jos hän vastaisi samoin niin mitäs sitten pitäisi tehdä tai jos hän vastaisi ettei välitä niin siitäkin tulisi vaan paha mieli.. on tämä vaan niin vaikeaa! - muistan yhä
eksynyt matkalla kirjoitti:
Ihanaa huomata että on tullut näinkin monta kommenttia ja sinullakin samansuuntainen tarina!
Tosi on se että ajatukset ja tunteet pitäisi saada kuriin! Minä olen yrittäny miettiä että johtuuko tämä vain jännityksen puuttesta ja siitä että nykyinen suhde on arkipäiväistynyt, mutta en osaa sanoa miten on!
Toisinaan minusta tuntuu että olikohan tämä minun nuoruuden ihastus se ainut oikea minullle ja nytkö pitäisi loppuelämä elää ilman häntä=(? Voi kumpa voisi lasipallosta katsoa millaista elämä nyt olisi jos elämänkaari olisi mennyt toisin!Samantyyppisiä kokemuksia tuntuu olevan useammallakin =( Itsekin seurustellut jo useamman vuoden vuotta ja silti eräs teiniaikojen ihastus pyörii mielessä. Laskin juuri, että olen kohta kymmenen vuotta ajatellut häntä. Epätoivoistako, kyllä! Vielä kun välillämme ei koskaan ollut edes suudelmia tai vastaavaa.
Samoin olen miettinyt, kaipaanko nuoruutta (heh, ikää lasissa vasta reilu 20 =)) tai sitä sähköä välillämme, jonka ainakin minä tunsin (tai kuvittelin..). Oma mies tuntuu välillä jotenkin valjulta tämän mielikuvitusmiehen rinnalla. Tiedän, ettei suhteesta tämän ajatuksissani pyörivän miehen kanssa tulisi mitään monestakaan syystä, mutta ihmismieli on silti kumma: ajatukset palaavat häneen uudestaan ja uudestaan.
Sanotaan, että ihminen katuu kuolinvuoteellaan mielummin tekemättä jääneitä kuin tehtyjä asioita. Jostain syystä haluaisin kertoa hänelle tunteistani ja saada ympyrän sulkeutumaan.
- ikävä
Onneksi en ole ainut joka kamppailee samallaisten tunteiden kanssa. Olen seurustellut vuosia mieheni kanssa, lapsia meillä ei ole. Mieheni on minulle hyvä ja rakastaa minua kuin myös minä häntä. Silti ajattelen ensirakkauttani ihan liikaa ja kaipaan häntä. Ja kaiken lisäksi tapasin hänet nyt juhannuksena ja se pani todella pääni sekaisin... juteltiin, pidettiin kädestä kiinni, halattiin...Hän halusi suudella minua, mutta en antanut. Päässäni vain takoi ajatukset ristiin, kuinka väärin se olisi ja toisaalta kuinka paljon haluaisin. Hänellä on jo perhe, enkä tahdo olla mikään perheenrikkoja ja onhan minullakin mies jonka sydämen särkisin.
- eksynyt matkalla
tää on tosi helpottavaa että samanlaisia ajatuksia löytyy muiltakin! Kun olen näitä asioita itsekseni pähkäillyt, on tuntunut että tulen ihan hulluksi ja että olen ihan pöhkö ku tälläisiä "vanhoja juttuja" mietin ja vatvon enkä pääse millään yli.. mutta onneksi joku muukin miettii ja vatvoo... ehkä mä en sitten ihan hullu olekkaan=)
- erp
No sillä lailla,onpa kiva et meitä on täällä muitakin. Sitä en kyl osaa neuvoa, että mitä sun pitäs tehdä. En ehkä suosittele tekemään niin kuin mä tein: vuosien vatvomisen jälkeen kerroin tunteistani. Hän vastasi niihin. Ois sittenkin pitänyt tehdä lobotomia tai jotain. Oisin saanut asian pois mielestäni. Nyt kaikki on vaan entistä enemmän sekas, olen ihan rikki. Nyt on olosuhteet ihan mahdottomat, omat elämät toisaalla. Meistä ei vois tulla mitään ihan käytännön syistä, vaikka niin ehkä toivoisin. Sitähän mä toivon, enemmän kuin mitään. Ihmettelen vaan,et miksi en ole voinut laskea häntä menemään vaan olen miettinyt ja kaivannut kaikki nämä vuodet? Onko se vaan typeryyttä vai joku kohtalo?
- eksynyt matkalla
sen ku tietäis...sydän ei vaan aina toimi niin kuin järki haluais(ainakaan mulla)!
mä oon nyt päättänyt yrittää unohtaa! Toivon mukaan se onnistuis! Muutaman viikon päästä matkustan samalle paikkakunnalle missä hän asuu ja luultavasti törmäämme kerran jos toisenkin(meillä on paljon yhteisiä kavereita siellä)...voi olla melkoista tuskaa nähdä häntä=( - erp
eksynyt matkalla kirjoitti:
sen ku tietäis...sydän ei vaan aina toimi niin kuin järki haluais(ainakaan mulla)!
mä oon nyt päättänyt yrittää unohtaa! Toivon mukaan se onnistuis! Muutaman viikon päästä matkustan samalle paikkakunnalle missä hän asuu ja luultavasti törmäämme kerran jos toisenkin(meillä on paljon yhteisiä kavereita siellä)...voi olla melkoista tuskaa nähdä häntä=(nii tulehan täällä kertomaan miten meni kun näitte? Käyn katsomassa sit oletko kirjottanu mitä.
- eksynyt matkalla
erp kirjoitti:
nii tulehan täällä kertomaan miten meni kun näitte? Käyn katsomassa sit oletko kirjottanu mitä.
juu, mä voin kirjoittaa! tullaan takaisin vasta elokuun puolenvälin aikaan mutta kirjoitan silloin.
- täällä myös...
On todella jossain määrin lohduttaava, että löytyy muitakin samasta tilanteesta.
Vuosikausia olen jo ensirakkauteni perään huokaillut vaan mikään ei ole auttanut. On miehiä tullut ja mennyt.
Erityisen ahdistavalta tilanne tuntuu nyt kun biologinen kello tikittää ja menen elämässä eteenpäin nykyisen mieheni kanssa. Tuntuu ettei löydy loppua, ensirakkauteni vain on ikuisena kiusana ajatuksissa.
Nyt kun vaan löytyis viisas ihminen neuvomaan meitä onnettomia.- eksynyt matkalla
niimpä, ei ole vielä hyviä, toimivia neuvoja löytynyt=(
- eksynyt matkalla
No niin...kerroinkin täällä kuinka olin päättänyt yrittää unohtaa koko jutun mutta vaikeaksi se käy. Nyt kun olen yrittänyt olla ajattelematta häntä päivisin, hän tuleekin minun uniin! Viime yönä näin unta missä olimme mieheni kanssa eronneet ja hän tapaili erästä naista...se tuntui hieman pahalta, mutta heti seuraavassa hetkessä tapasin tämän miehen joka kummittelee mielessäni. Halasimme ja suutelimme kiihkeästi ja se tuntui aivan mielettömältä. Olin täysin onneni kukkuloilla!! ...että yritäppä tässä taas olla ajattelematta häntä=(
- erp
Vaikka ne on vaan unia niin pakkoko niitä on silti nähdä, mistä helkkarista ne oikein tulee? Ja sit ne vaivaa koko seuraavan päivän, kummittelee mielessä. Vaik kuinka oli ajattelut ettei ajattele, niin unet palauttaa sen ihmisen mieleen... Jaan ahdistuksesi, tiedän hyvin mistä puhut!
- Neuvoja kaipaavalle
Hei,
Sen vain ajattelin sanoa, että sen vanhan suhteen heikkoudet ei useikaan käy mielessä. Pitihän eroon olla syynsä, ei kai mikään suhde ilman syytä pääty. Itse olen joskus muistellut entistä heilaani ja huomannut kaipaavani niitä ominaisuuksia joita nykyisestä suhteesta puuttuu. Toisaalta olen taas punninnut nykyisen suhteeni ja todennut sen paljon merkittävämmäksi tuon vanhan suhteen rinnalla. Arkihan tulisi vastaan myös siinä haavesuhteessa... - bobi
olen itsekkin jo nelikymppinen ja vakiintunut, mutta joskus tulee mieleen nuoruuden ensirakkaus mieleen ,ja paha omatunto,että tuli loukattua toisen tunteita.voisiko joku kertoa mistä löytyisi joku sivusto mistä voisi tiedustella entisiä ihastuksia.nimimerkki:huono omatunto.
- .....
Jos tiedät mitä koulua hän on käynyt koulukaverit.com: sta vois löytyä jos on sinne kirjautunut
- #Jessica#
..... kirjoitti:
Jos tiedät mitä koulua hän on käynyt koulukaverit.com: sta vois löytyä jos on sinne kirjautunut
Mä seurustelin teiniaikaisen rakkauteni kuusi vuotta sitten hetken aikaa. Poika oli silloin armeijassa ja laittoi yhtäkkiä mukavan suhteen poikki ilman mitään selitystä. Olin aikoinani todella hajalla pitkän aikaa. Asia sitten jäi, ja löysin miehen, johon rakastuin ja menimme naimisiinkin. Olimme olleet hetken naimisissa, kun eräänä syksyisenä iltapäivänä tajusin miten suuren virheen olin elämässäni tehnyt, olin täysin väärän miehen kanssa naimisissa. Exäni alkoi pyöriä mielessä, vaikka emme olleet missään tekemisissä. Oma avioliittoni osoittautui todella vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Yritin pelastaa sitä monta vuotta, vaikka mietinkin exääni koko ajan. Välillä olimme vähän tekemisissä, vaihtelimme viestejä. Kerran tapasimmekin. Ex-poikaystävä ei jättänyt ajatuksen tasolla rauhaan, mutta oma tilanteeni oli vaikea, enkä halunnut sekoittaa vaikeaa liittoani sen enempää.
Lopulta avioliittoni päättyi, erosin keväällä. Jostain kumman syystä aloimme pitämään nuoruuden rakkauteni kanssa yhteyttä, ja tutustuimme uudestaan. Molemmat olimme muuttuneet vuosien varrella paljon, niin paljon että piti tutustua uudestaan, uusina ihmisinä. Jotain vanhaa oli kuitenkin jäänyt teiniajoista, tuntui kuin olisi vanhan tutun kanssa tekemisissä, ja niin olinkin. Tutustuimme hiljalleen toisiimme, ja kas kummaa, rakastuimme jälleen. Ensirakkauteni ei ollut miettinyt minua näinä vuosina juurikaan, mutta nykyään hän on täysin myyty mies.
Olemme todella rakastuneita toisiimme, ja haluamme kehittää tästä jotain vakaata ja pysyvää.. Molemmat olemme täysin tosissamme ja vakavissamme toistemme suhteen. Jos on saanut elämässä uuden mahdollisuuden, sitä ei halua enää hukata.
Halusin kertoa tarinani teille, jotka mietitte entisiä rakkaitanne. Elämässä voi saada uusia mahdollisuuksia, ne kannattaa silloin hyödyntää! Joskus se voi maksaa hetkellisesti paljon, mutta minun kokemukseni mukaan korvauksen saa korkoineen takaisin :) - e.a
Totta tosiaan janottaa, vieläkin!!!
Unia näen tämän tuosta, unet ovat ihania, joidenkin jälkeen ikävä voi olla valtava.
Olen miettinyt uskaltaisinko ottaa yhteyttä, miehen kun löytää niin helposti jos tietää paikkakunnan. Jossain solutasolla mietin, että hänkin miettii minua, tai ehkä se on toive.
Seurustelumme päättymisestä on pian 20 vuotta!!!! ja silloin päättäminen oli vaikeaa, siihen se loppui kun muutin pois paikkakunnalta ja välimatka kasvoi liian suureksi.
Ehkä syynä tähän unien näkemiseen on juuri se, että emme kunnolla lopettaneet suhdettamme, vaan lopettamisen jälkeenkin vietimme aikaa yhdessä, kunnes muutin pois ja vielä sittenkin soittelimme. Voi VM miten sinua joskus kaipaan, onneksi vierailet edes unissani ;) - surkimus
e.a kirjoitti:
Totta tosiaan janottaa, vieläkin!!!
Unia näen tämän tuosta, unet ovat ihania, joidenkin jälkeen ikävä voi olla valtava.
Olen miettinyt uskaltaisinko ottaa yhteyttä, miehen kun löytää niin helposti jos tietää paikkakunnan. Jossain solutasolla mietin, että hänkin miettii minua, tai ehkä se on toive.
Seurustelumme päättymisestä on pian 20 vuotta!!!! ja silloin päättäminen oli vaikeaa, siihen se loppui kun muutin pois paikkakunnalta ja välimatka kasvoi liian suureksi.
Ehkä syynä tähän unien näkemiseen on juuri se, että emme kunnolla lopettaneet suhdettamme, vaan lopettamisen jälkeenkin vietimme aikaa yhdessä, kunnes muutin pois ja vielä sittenkin soittelimme. Voi VM miten sinua joskus kaipaan, onneksi vierailet edes unissani ;)Samantapainen tarina itsellänikin. Erosta kohta 20 vuotta, eron syy jäi epäselväksi, mutta minäkin muutin toiselle paikkakunnalle. Unet ovat toisaalta lohduttavia toisaalta niiden jälkeen ikävä on kova. Minä tein vähän aikaa sitten päätöksen ja lähetin hänelle postia. Vastausta ei ole ainakaan vielä kuulunut. Jos mitään ei kuulu, en tiedä mitä teen?
- marika-matleena
..... kirjoitti:
Jos tiedät mitä koulua hän on käynyt koulukaverit.com: sta vois löytyä jos on sinne kirjautunut
Koulukaverit.com sivustoa. Ensirakkauteni löysi yhteystietoni sieltä. 25 vuotta oli kulunut kun tapasin hänet jälleen. Olen onnen tyttö, kun sain tälläisen mahdollisuuden, koska olin itsekkin ajatellut häntä vuosien varrella. Edelleen pidetään yhteyttä...
- eksynyt matkalla
Hei taas pitkästä aikaa!!
Oli puhetta siitä että mitä tapahtuu kun lähden lomailemaan kotikaupunkiini, jossa tämä "vanha suolakin" asustaa!
Lomailu oli suuri helpotus! Tapasin tämän miehen ihan sattumalta baari-illan jälkeen kotimatkalla. Hän oli melkolailla humalassa eikä huomioinut minua juuri ollenkaan. Siinä jotenkin tajusin, että mitä ihmettä minä olen oikein kuvitellut! Ei hän ole kiinnostunut minusta ollenkaan, enkä minäkään hänestä. Ei me olla enää samoja ihmisiä kuin ennen. Sen illan jälkeen hän ei ole edes käynyt mielessäni ennekuin nyt kun tänne kirjoitan!! Onneksi tapasin hänet ja huomasin että ajatuksillani ja totuudella ei ole mitään yhteistä. Nyt on huomattavasti helpompaa jatkaa omaa elämää!!- erp
Kiva ku tulit kertomaan miten tapaaminen meni! Puhuitteko te siis mitään ees? Hyvä jos kaikki on nyt hyvin ja pääset jatkamaan omaa elämääs!
- eksynyt matkalla
erp kirjoitti:
Kiva ku tulit kertomaan miten tapaaminen meni! Puhuitteko te siis mitään ees? Hyvä jos kaikki on nyt hyvin ja pääset jatkamaan omaa elämääs!
No ei me oikeestaan ees kunnolla puhuttu, ihan muutama sana vain(siinä oli joku ihme tilanne päällä), mutta jotenkin se meidän "yhteys" mitä olin itsekseni kuvitellut olikin aika kylmä, eikä siinä kipinät sinkoillu niin ku mun kuvitelmissa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan
Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam3541411- 741385
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten3101150Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin
Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀461077Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin
Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆231894Aika pieni se on
Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht31892vinkki miehille
Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli163868Kiitos siitä
Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak40835Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa
Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso20807Pelekäätkönä mua?
Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te42804