Äit pruukkas laitta lihapulli ain sipula ja mää häpesi – sipula!
Kui sää tommottis sanot.
Oli sil muitki sanoi ja päähänpinttymi.
Suola oli ain kaapis pienes lasipurkis (entine hillopurk) ja pikkane lusikka sojotti siin valmiin pystös.
Äitil oli vähä isommas lasipurkis karkijoi vehnäjauhoi (ettei soossi tul klimppei) ja siin taas puolestas sojotti isompi lusikka, josa oli katkastu vars, korkeintas semmone kaks sentti pitkä.
Äit kävi paserul ja meni sen jälkke soffal maate. Kauppa lähtiessäs se otti veska mukka ja ryyppäs tietty paljo kaffet.
Sit äit kuali. Syöpä vei yhreksäs kuukaudes, yht pitk aika siis ko tänne tulles. Äit oli tehny pakkasse hillopulla. Paino sormellas pulla kolo ja täytti sen hillol. Niit sit syötti pakkasest äiti kualema jälkke. Pulla tarttus kurkkusse kiinni, mut mää niäli vaa väkisi! Viimeset äiti tekemät pullat.
Siihe loppus mun kiittämättömä kakaran kapina. Ei ollu enä kettä jota vasta tarttis kinnata kaike aikaa.
Mitäs luulet?
Onk mul karkkijoi jauhoi kaapissan? Onk niis iso lusikka?
Luuleks, et laitanks mää lihapulli sipula?
Misä mun sualani on?
Ei kai vaa vähä pienemmäs lasipurkis?
Mää häppe ittetän – niin pal vaikkia flikka. Virheitäs ei enä saa korjattu, mut enä mää en häppe suomen kaunist kielt! Muut saava sanno mitä vaa, mut mitä vanhemmaks mää tule, sitä varmemmi mää puhu sitä kielt, jota mää olen kakarasta ast kuulustellu. Toise ymmärtävä ja toise ei, mut onk silläkä sit loppuje lopuks nii suurt merkityst?
Kui sää tommottis sanot.
Oli sil muitki sanoi ja päähänpinttymi.
Suola oli ain kaapis pienes lasipurkis (entine hillopurk) ja pikkane lusikka sojotti siin valmiin pystös.
Äitil oli vähä isommas lasipurkis karkijoi vehnäjauhoi (ettei soossi tul klimppei) ja siin taas puolestas sojotti isompi lusikka, josa oli katkastu vars, korkeintas semmone kaks sentti pitkä.
Äit kävi paserul ja meni sen jälkke soffal maate. Kauppa lähtiessäs se otti veska mukka ja ryyppäs tietty paljo kaffet.
Sit äit kuali. Syöpä vei yhreksäs kuukaudes, yht pitk aika siis ko tänne tulles. Äit oli tehny pakkasse hillopulla. Paino sormellas pulla kolo ja täytti sen hillol. Niit sit syötti pakkasest äiti kualema jälkke. Pulla tarttus kurkkusse kiinni, mut mää niäli vaa väkisi! Viimeset äiti tekemät pullat.
Siihe loppus mun kiittämättömä kakaran kapina. Ei ollu enä kettä jota vasta tarttis kinnata kaike aikaa.
Mitäs luulet?
Onk mul karkkijoi jauhoi kaapissan? Onk niis iso lusikka?
Luuleks, et laitanks mää lihapulli sipula?
Misä mun sualani on?
Ei kai vaa vähä pienemmäs lasipurkis?
Mää häppe ittetän – niin pal vaikkia flikka. Virheitäs ei enä saa korjattu, mut enä mää en häppe suomen kaunist kielt! Muut saava sanno mitä vaa, mut mitä vanhemmaks mää tule, sitä varmemmi mää puhu sitä kielt, jota mää olen kakarasta ast kuulustellu. Toise ymmärtävä ja toise ei, mut onk silläkä sit loppuje lopuks nii suurt merkityst?
Vastaukset 4
Vanhimmat
...
ainakin minä ymmärsin(senkin mitä tuolla kirjotuksella ajoit takaa)mutta mitä tarkoittaa kun kävi paserul
Paseraaminen tarkotta suameks kävelemist. Mieluite toise ihmise kanssa sille, et piretä käsitaipeest kii. Jos ei seuraa ol voi paserata yksinäski. Paseramine ei ol liikuntta, se o semmos hiljast meno. Kattella näyteikkunoi ja semmottis.
meni ihan pieleen kun aattelin että onkohan se saunomista tai peseytymistä ,se kun olis sopinut sen puolesta että kävi sitten sohvalle maate,onko tämä rauman murretta tai sinne suuntaan se seutu on kyllä ihan outoa mulle ,en oo koskaan ees käynyt