Voiko käyttää eristeharkkoa vai käytetäänkö eristämätöntä siellä maan alla ja laitetaan ulkopuolelle eristeet? Mitenkäs ne kastepisteet?
Rinnetalon maanalainen
osa...
91799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
rätillä pyyhkimällä ja homepilkut raaputtamalla.
kuvat ja kellarin rakenne on tavallista 340mm harkkoa. Viisi ylintä (=maanpäälliset harkkokerrat) on 'halkaistu' eli toteutettu tavallisilla 15-senttisillä ja välissä 40mm eristelevy. Sisäseinässä on vetonit-tasoite maali ja ulkopuolella slammaus/rappaus sekä maanalaisella osalla patolevy. Mitään ongelmia ei ole kastepisteistä tai ouruvesistä ilmennyt ja oli helppo toteuttaa.
Noudata rakennesuunnittelijasi ohjeita.
Valu-eristeharkolla voi tehdä maanpaineseinää, kevytsora-eristeharkolla ei. Kevytsoraharkon tapauksessa tulee siis erikseen eriste ulkopuolelle.
Maanpaineseinä kuivuu aina sisään päin (koska maaperän suhteellinen kosteus on 100% joka tapauksessa, sinne ei mikään kuivu).
Mielestäni maanpaineseinään ei ikinä saisi ulkopuolisen vesieristyksen sisäpuolelle muodostua kastepistettä (muuta kuin enintään hetkellisesti jossain erikoistilanteessa, hetkellisesti niin, että tiivistyvä kosteus pian kuivuu takaisin sisäilmaan). Rakenteen pitää siis olla semmoinen, että kastepistettä ei muodostu. Ja lisäksi tietysti semmoinen, että ulkopuolelta ei pääse vettä sisään.
Olen aika pitkälle sitä mieltä, että maanpaineseinän kanssa ei kannata pihtailla, ei edes semmoisessa tapauksessa että "normaalisti" ei pitäisi ongelmia tulla jos vähän säästää. Salaojat pitää tehdä kunnolla, ja vesieristys sillä periaatteella että vaikka salaojitus tukkiutuisi, seinä ei ala vuotaa vettä sisään. Ja bitumit ja mielellään myös mahdolliset ulkopuoliset styroksit (esim. patolevyllä) suojattuna niin että niihin ei tule vaurioita esim. maatäytön yhteydessä.
Mitenköhän pitäisi suhtautua ko. tapauksessa kylpyhuonen vesieristykseen. Onkohan järkevää tehdä vesieristys suoraan ko. seinään?
maanpääliset eristeharkoista ja maanalaiset valueristeharkoista. Saatiin näin laitettu myös pystyraudoitus kellarin maanpaineseiniin. Ulkopuolelle bitumi patolevy sepeli. Moduulimitta on kuitenkin näillä harkoilla erilainen, joka aiheutti turhaa harkkojen sahailua.
Koko seinä on anturasta ylöspäin Lammin eristettyä valuharkkoa. Mielestäni paras ratkaisu. Ainoa ero rakenteessa on se että maanpaineseiniin laitetaan vähän enemmän rautaa. Ei tarvi tekovaiheessa edes arvailla että missä se lopullinnen maan pinta tulee olemaan.
Patolevy mahdollistaa kuivumisen myös ulospäin. Salaojat ja täytöt tulee tehdä kunnolla. Meillä talo on niin kuivassa paikassa että sadevesiviemäreissä ei ole kosteutta muulloin kuin kevällä kondensoitumisen vuoksi.
Jos sisäilman lämpö on 23 astetta ja kosteus 30%RH, niin kastepiste on 4,5 astetta, eli käytännössä maanalaisen seinän ulkopuolella...
Mihinkähän se vesihöyry siitä kellarin seinästä sitten kulkeutuu, kun edessä on ulkopuolella kermi höyrynsulkuna. Ettei vain jäisi harkkoon ja kosteuden riittävästi harkossa noustessa siirtyisi takaisin sisälle.
Eiköhän höyrynsulku kuuluisi lämpimämmälle puolelle.
Meidän rinnetalon sokkelit eristettiin CT-300 vedeneristyslaastilla. Ei tarvitse käyttää patolevyjä eikä kermejä... anturan päältä sokkelin yläreunaan asti laasti 2 kertaan vedettynä ja sokkelin maan yläpuolinen osa tuli samalla pinnoitettua. Idea on siinä ,että rakenteen sisäpuolinen kosteus pääsee poistumaan mutta itse rakenteeseen ei mene vettä. Meillä ko ratkaisu toiminut 5vuotta eikä mitään ongelmia...
Bitumikermiä ei laiteta koko seinän korkeudelta muuta kuin rakennevirhetapauksissa ja sukellusveneissä.
Eli vain anturaan sitä laitetaan ja siitä ylöspäin patolevyä. Patolevyn ja soran väliin voi laittaa styroksia.