Perheemme tarvitsee kipeästi apua koskien 8kk uros Mastiffi-Vanha Englanning buldoggi sekoitus asiassa.
Ongelma liittyy perheen toisen koiran kanssa "leikkimiseen", mielestäni niskasta pitäminen ja painiminen on normaalia tälläiselle rodulle ja siitä ei tarvitse olla huolissaan. Mutta kun kuulemma meillä on taistelukoira!! Johon minä taas en usko että meidän koira kykenesi tappamaan toisen koiran (siis perheen toisen koiran)mutta näin kuulemma muutama on sanonut että tulee tapahtumaan.
Pentumme ei ole ikinä purrut meitä tai vahingoittanut narttua. Joskus leikin tiimellyksessä saattaa narttu hermostua kun pentu ottaa kiinni lujemmin.
Ruokaa annettaessa todella suojelevainen omaa annostaan kohtaan, muuten ei ole ongelmaa.
Jos ottavat nartun kanssa yhteen riittää karjaisu ja se loppuu siihen. Onko tämä normaalia käyttäytymistä?
Koiralla on kuitenkin tilaa olla ja elää asumme keskellä metsää ja saa olla vapaasti irti ja ei lähde pihasta mihinkään. Eli touhua riittää.
Ei ole vieraille vihainen, nostelee karvoja ja ilmoittaa vieraan saapumisesta ennen kuin minä tai mieheni ottaa kontaktin vieraaseen, sen jälkeen paras kaveri.
Meille on tulossa perheenlisäystä syksyllä ja mieheni pelkää että koira on uhka vauvalle. Kovasti kävin molemmista roduista lukemassa, mutta taistelukoiratietoa ei löytynyt mistään, koskien kahta edellä mainittua rotua.
Wikipedian sivulta löytyi info että vanha englannin buldoggi olisi luokiteltu taistelukoiriin. mutta ei mitään enempää infoa.
Mieheni on koiran lopettamisen kannalla, pelkää narttumme puolesta ja lapsen. Ja koirankouluttaja(yksi siis) oli ollut samaa mieltä ettei normaalia.
Itse antaisin koiralle mahdollisuuden ja katsottaisiin mitä tapahtuu kun se kasvaa. Voitaisiin mennä tottikseen ja käyttäytymiskoulutukseen syksyllä ja seurata tilannetta.
Kuonokoppaa koiralla pidämme kun olemme poissa, johtuen hänen "vimmastaan" syödä kaikkea mikä on ulkonevaa seinästä, ja auta armias jos pääsee irtotavaraan käsiksi. Näin ei siis joka kerta ole käynyt mutta kyllä muutaman kerran kun on tullut kotiin on saanut hengitellä syvään useaan otteeseen ja ei ole mieli tehnyt mennä sisään. :D Mutta näitä mielestäni on koiralla kuin koiralla ei liity rotuun vaan eroahdistukseen.
Apua kaivataan kipeästi ja kokemuksia asiasta. Ja jos jollain tietoa mistä voisi kysellä enemmän.
Ongelma liittyy perheen toisen koiran kanssa "leikkimiseen", mielestäni niskasta pitäminen ja painiminen on normaalia tälläiselle rodulle ja siitä ei tarvitse olla huolissaan. Mutta kun kuulemma meillä on taistelukoira!! Johon minä taas en usko että meidän koira kykenesi tappamaan toisen koiran (siis perheen toisen koiran)mutta näin kuulemma muutama on sanonut että tulee tapahtumaan.
Pentumme ei ole ikinä purrut meitä tai vahingoittanut narttua. Joskus leikin tiimellyksessä saattaa narttu hermostua kun pentu ottaa kiinni lujemmin.
Ruokaa annettaessa todella suojelevainen omaa annostaan kohtaan, muuten ei ole ongelmaa.
Jos ottavat nartun kanssa yhteen riittää karjaisu ja se loppuu siihen. Onko tämä normaalia käyttäytymistä?
Koiralla on kuitenkin tilaa olla ja elää asumme keskellä metsää ja saa olla vapaasti irti ja ei lähde pihasta mihinkään. Eli touhua riittää.
Ei ole vieraille vihainen, nostelee karvoja ja ilmoittaa vieraan saapumisesta ennen kuin minä tai mieheni ottaa kontaktin vieraaseen, sen jälkeen paras kaveri.
Meille on tulossa perheenlisäystä syksyllä ja mieheni pelkää että koira on uhka vauvalle. Kovasti kävin molemmista roduista lukemassa, mutta taistelukoiratietoa ei löytynyt mistään, koskien kahta edellä mainittua rotua.
Wikipedian sivulta löytyi info että vanha englannin buldoggi olisi luokiteltu taistelukoiriin. mutta ei mitään enempää infoa.
Mieheni on koiran lopettamisen kannalla, pelkää narttumme puolesta ja lapsen. Ja koirankouluttaja(yksi siis) oli ollut samaa mieltä ettei normaalia.
Itse antaisin koiralle mahdollisuuden ja katsottaisiin mitä tapahtuu kun se kasvaa. Voitaisiin mennä tottikseen ja käyttäytymiskoulutukseen syksyllä ja seurata tilannetta.
Kuonokoppaa koiralla pidämme kun olemme poissa, johtuen hänen "vimmastaan" syödä kaikkea mikä on ulkonevaa seinästä, ja auta armias jos pääsee irtotavaraan käsiksi. Näin ei siis joka kerta ole käynyt mutta kyllä muutaman kerran kun on tullut kotiin on saanut hengitellä syvään useaan otteeseen ja ei ole mieli tehnyt mennä sisään. :D Mutta näitä mielestäni on koiralla kuin koiralla ei liity rotuun vaan eroahdistukseen.
Apua kaivataan kipeästi ja kokemuksia asiasta. Ja jos jollain tietoa mistä voisi kysellä enemmän.
Vastaukset 16
Vanhimmat
se lopettaa pitäs vaikka taistelukoira oiski?
sehä on vaa koiran ammatti ja tarkottaa toisten koirien kanssa tappelua.. ja jos siitä ei mitää ongelmaa tuu nii miksi ei.. tiiämpä tytön millä on 5v pitbull uros ja lapsi.. ei mittää ongelmaa. ja pitbullkin on taistelukoira..
sehä riippuu nii koirasta ja sen kasvatuksesta millanen se on ja miten käyttäytyy..
turhaa ressiä siitä ei kannata etukäteen ottaa.. aika näyttää tulleeko lapsen kans toimeen. ja opeettaa pittää seki mite lasten kans ollaan :)
Ei siis pidä lopettaa sen vuoksi että olisi taistelukoirarotu.. Eikä niin haluta, mutta muutama on ollut sitä mieltä että ei ole normaalia käyttäytymistä tuo toisen koiran kaulassa roikkuminen ja kaulasta pureminen.... Itse olen kanssasi samaa mieltä että rotu kuin rotu jos ei vikaa päässä ole niin kyllä se vika on hihnan taluttajan päässä. :D
ainaki meijän koirat leikkiessään reppii kurkusta (pennut varsinki).. mutta vanhemmiten yleensä vaa jyrsivät "kirputtavat" kurkkua ja tarraavat ennemminkin niskaan :)
mutta normaalilta tuo minusta aiankin kuulostaa.. ja kun seuraa pentujen leikkiä nii semmostahan se on, revitään korvista, hännästä, jalasta, kurkusta.. mistä ny kiinni keritään saaha :D
vanhan englanninbulldokin hankintaa ja mitä tietoa olen siitä saannut niin ovat olleet hyvin positiivisia.
rotu on hyvin rauhallinen eikä mikään taisteluhaluinen.
Taistelu vietti on saatu rodulta laskemaan ja yleensä se kohdistuu toisia koiria kohtaan eikä ihmisiin ja teidän koirat kun kasvavat yhdessä niin mitään ongelmia ei pitäisi ilmetä.
Samoin itselläni on mastiffi ja lasten kanssa koirani ei ollut missään tekemisissä ennen kuin vauvamme ongelmia ei tullut.
koirienne leikkiminen kuulostaa minusta aivan normaalilta leikiltä.
Voitte vahvistaa nartun asemaa antamalla ruuan nartulle ensin ym..
Hyvät jatkot teille ja onnea tulevan vauvan johdosta.
p.s älkää missään nimessä lopettako koiraanne!!!
Hyvin raskaasti yleistäen molossityyppiset koirat ovat nimenomaan lapsiturvallisempia korkean kipukynnyksensä ja lojaalin luonteensa ansiosta. On ehdottoman tärkeää, että oma asema on pennulle täysin selvä, myös vauvaan nähden - tässä asiassa kannattaa kysyä kokeneemmilta molossi-ihmisiltä neuvoja. Mitä tulee tuohon leikkimiseen, niin jos toinen koira ei selkeästi pidä pennun tavasta riehua, sen voi siltä kieltää tai sitä pitää ainakin rajoittaa. Kannattaa myös opettaa pentu purkamaan painimisentarpeensa vaikka rättiin tai patukkaan, mikä on AINOA asia, mitä saa koskaan repiä.
En missään nimessä suosittele lopettamista, jos koira ei ole tässä vaiheessa ongelmainen. Ennakkoluulot ovat toisinaan erittäin virheellisiä.
lopettamassa koiraa, emmekä halua. Olen vain kiinnostunut näistä roduista ja niiden käyttäytymisestä yleisesti. Varsinkin vanha englannin bulldoggi on niin "uusi" rotu ja siitä on vaikea löytää tietoa netistä. Ja tosiaan kun ihmisten/(joidenkin) koirankouluttajien uskomus on että on ongelma koira ja on ongelmallinen rotu jne. Omasta mielestäni meidän pentu on energinen ja hieman sellainen ettei ihan voimiaan hallitse. Ja tuo tieto mastiffista pudotti kiven sydämmeltä, että tulee lasten kanssa toimeen. ;D Itselläni ei ole tälläistä näin kookasta koiraa ollut vielä. Tällä hetkellä elopainoa n.30kg. Kiitos infoista, ja mukavaa kesän jatkoa sinnekkin!
Tuo taistelukoira moska on jotain sellaista, jonka itse ainakin ohitan huvittuneella naurahduksella. Ei sillä, etteikö näitä rotuja olisi aikanaan käytetty taisteluun, mutta koko termi on äärimmäisen harhaanjohtava.
Eli jos väkisin haluaa käyttää nimitystä taistelukoira, niin kannattaa miettiä mitä sen termin takana on. Ensinnäkin, "taistelukoirat" eivät "taistele" ihmisiä vastaan, vaan toisia eläimiä. Ja koska näiden koirien käsittely on pitänyt olla mahdollista, vaikka koiraa sattuisi tai se olisi vihainenkin, on jalostus luonteen pohjalta aika vankalla pohjalla, ainakin ihmisen näkökannalta. Ennen vanhaa ihmisagressiiviset yksilöt yksinkertaisesta ammuttiin hengiltä, ja nykypäivänä yksikään kunniallinen kasvattaja tuskin jatkaa sukua ihmisagressiivisella koiralla. Tämä tekee, kuten tuolla aikaisemminkin todettiin, näistä koirista yleensä erittäin pitkäpinnaisia ihmisiä kohtaan ja hyviä koiria lasten kanssa, kun eivät pikku hännästä kiskomisesta tai sormella tökkimisestä juuri hätkähdä. Muutenkin luonteen puolesta jalostettu työkoira (vaikka kuuluisikin näihin ns. taistelukoiriin) on ainakin omien kokemuksien mukaan huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä tervepäinen, kun kymmeniä vuosia pelkän ulkonäön puolesta jalostettu haukkuva näyttelykapine.
On myös erittäin tärkeää muistaa, että ihmis ja eläinagressio ovat kaksi täysin eri asiaa. Näillä roduilla voi olla toisia koiria kohtaan hieman nyrpeä luonne, mikä ei missään nimessä tarkoita, että kaikki rodun edustajat jakaisivat saman piirteen.
Jos koiranne tulevat keskenään hyvin toimeen, en näe mitään syytä hötkyilyyn. Tunnen monia näitä ns. taistelukoirarotujen edustajia, joista osa ei siedä toisia koiria ja se tulee selväksi varmasti ihan muutamassa minuutissa. Osa rotujen edustajista ovat puolestaan sitten itse lempeys, eivätkä osaa olla agressiivia yhtään mitään kohtaan. Koskaan en ole tavannut vanhaa englantilaista, jolla olisi huono luonne tai ongelmia aikuisten tai lasten kanssa, päin vastoin, kaikki ovat olleet uskomattoman lempeitä ja avoimia koiria.
Koko taistelukoira termi olisi mielestäni parhaiten tulkittavissa roduksi, jolla on hyvät edellytykset fysiikkansa ja luonteensa puolesta pitämään pintansa kovassakin tappelussa. Se ei suinkaan tarkoita, että näiden koirien luonteeseen väistämättä kuuluisi minkään sorttinen agressio. Koko termi sattuu vaan olemaan sen verran mediaseksikäs, että sitä tuupataan ihmisille jotka sitten kuvittelevat iltasanomien pohjalta tietävänsä kaiken aiheesta, vaikka eivät tosiasiassa ole koskaan olleet kyseisten koirien kanssa missään tekemisissä. Moiseen panetteluun törmää aina silloin tällöin, eikä siinä auta kuin koettaa valistaa aiheesta.
Toki ison ja vahvan koiran kanssa täytyy aina pitää järki kädessä.
Kiito kaikille vastauksista. Itseni puolesta voin sanoa että jatkan yhteiseloa meidän "mörskärin" kanssa ja vien koulutukseen syksyllä kun taas alkavat. Luulen että asiat sumpliutuu ajallaan.. turha hätäily ei áuta mitään. Ja sellainenkin asia huomattiin että tämä meidän pentu oikein masentui kun toinen koira on nyt tämän viikon poissa. Suuria huokauksia ja nokalla tökintää koko ajan. :) Mukavaa kesää kaikille!
Oletko käynyt lukemassa sathyn sivuilta vebeistä? Siellä on keskustelupalstakin jossa saisit varmana arvokasta tietoa koiranne kanssa elämään.
http://www.sathy.fi/ Tuossa linkkiä sinne sathyn sivuille, jos et tuolla ole jo aiemmin vieraillut.
Ja olderanchin sivuilla on ihania tarinoita vebbien omistajilta, joilla myöskin lapsia.:)
Moikka.
Meillä on Vanhaenglanninbulldoggi ja on meillä kaksi lastakin. Rakastaa lapsia yli kaiken ja muutenkin kiltti.
Koira ei ole missään tilanteessa agressiivinen varsinkaan perhettään kohtaan, toisenkoirankassa voi ottaa yhteen mutta lopettaa toisen alistuessa, sen jälkeen ne ei yhteen otakkaan ainakaan VEB in toimesta. Mutta muistakaa että koira on vahti ja suojeluviettinen ja täysin peloton ja periksiantamaton. Sillä pitää olla johtaja. mutta jos koira tekee jotain ei toivottua se ei ole aina vika päässä vaan sillon on omistajan oikastava koiraa lopettamaan.
Mutta sitä pelkoa ei ole että tulette kotiin ja toinen on hengiltä raadeltuna.
Koira luokitellaan taistelukoiriin sen ominaisuuksien takia yksikään koira ei siihen synny. Veb on todella nopea (mitä ei uskoisi) ja omistaa mielettömän puruvoiman, koiralla on todella korkea kipukynnys ja luonteeltaan periksiantamaton ja peloton jos noi edellämainitut asiat täyttää on sulla taistelukoiraksi mahdollisesti soveltuva koira joidenkinmielestä. ns taistelukoirat yleensä sopivat lapsiperheeseen kaikista parhaiten niillä on korkea kipukynnys joten ei pelkoa että koira näykkäsee jos sitä sattuu, sen on päästettävä taistelutilanteessakin ihmisen puuttuman kesken kaiken väliin ilman että vahingoittaa ihmistä. ne koirat joita luultavasti olet koirataisteluissa nähnyt ovat siihen koulutettu kuten karhukoiran jahtaamaan karhua
Meillä on toinen koira 70kg uros Rottweiler
ja VEB on myös uros, joskus ottavat yhteen kun leikit menevät rajuiksi mutta lopettavat sen ja ilman että kummallekaan on mitään käynyt. niinkin hullua kun on niin puolet pienempi ja puolet nuorempi Veb pitää johtajanpaikkaa.
Mutta älkää ihmeessä lopettako tehkää vaan sen paikka selväksi se on koira ja se tulee olla perheen alin hierarkiassa..
Olisko pitänyt ottaa roduista selvää pikkasen enemmän ennenkuin lähti koiraa hankkimaan??
Piikille vaan jos tuntuu että ette pärjää.
Tuollaisia idioottimunanjatkemagneetti sekoituksia ei pitäis ylipäänsä tehdä!! Eikä varsinkaan laittaa kiertoon!
Noikin seropipennut kun on tarkoituksella rahankiilto silmissä tehty... Ja koska edellisillä oli niin kova kysyntä niin uusia TAAS puskee.......
ei tullut mieleen tutustua koirassa oleviin rotuihin ennen kuin se perheeseen hankittiin? kieltämättä, voi olla melkoinen yhdistelmä tuo suhteessa muihin eläimiin, VEB kun häräntappajaksi on jalostettu, mutta ihmisiin kohdistuvaa hyökkäävyyttä ei pitäisi kummankaan rodun puolelta tulla. Pennun ja aikuisen koiran tulisi itse selvittää välisensä hierarkia ja vasta äärimmäisessä tilanteessa tulisi ihmisen mennä siihen väliin, mutta kyllä tuo mittely kuulostaa vielä melko normaalilta. Lapsiin tai ylipäänsä oman perheen jäseniin kohdistuva hyökkäävyys on vakavaa, oli sitten kyseessä kääpiövillakoira tai VEB...Menestystä vaavin kanssa!
hei. voitko ottaa yhteyttä jos pentusi on elvis costello..
pennun myyjä voisi auttaa.
terveisin tipija tiina
Hei
Itselläni samanlainen serobi kahden muun kaverina.
Ystävällinen, tottelevainen ja ereittäin älykäs. Leikit ovat rajumman puoleisia, mutta noon monilla muillakin roduilla.
Koiralle selkeästi osoitetta asema perheessä ja kunnon koulutus niin uskon, että saatte mitä ihanimman perheenjäsenen joka suojelee henkeen asti perheen uusinta tulokasta.
Kisu ja karvakuonot
sun koirasi on raaka tappaja
ks. yllä trolli joka nostelee vanhoja ketjuja.