Joo, meille sijoitettiin 14 vuotias murkkuikäinen joka on kiertänyt sijaisperheitä jo kolmevuotiaasta asti (päihdeongelma vanhemmilla) ja koekotiutettiin kuukaudeksi isukille ja sieltä sitten meille. Nuorella on ollut hieman sopeutumishankaluuksia kun ehti kuukauden maistella vapautta eli sai tehdä mitä halusi. Nyt on kulunut puolisen vuotta aikaa ja alkaa mennä ihan mukavasti, mutta kyllä sitä vaan ihmettelee, kun tullaan nyt sitten syyttelemään lapsen omimisesta (isä) ym. No kuka tästä lapsesta huolehtii jos ei me sijaisperheenä. Ei jotenkin kalahda vanhemmalla kaaliin, että seuraava sijoituspaikka tällä nuorella on laitos ja laitos on ihan eri asia kuin tavallinen koti. Mutta minkäs teet...
Ps. Joku tuolla vielä sitä ihmetteli, että miten se sijaislapsi sellaista kieltä käyttää niin kyllä meillä on tutuksi tullut esim. vitun lehmä, huora, kusipää, mulkku....etc, mutta kun jaksaa olla aikuisena nuoren tukena ja asettaa silti rajat niin kyllä se siitä sitten rauhoittuu, uskoisin.
Ps. Joku tuolla vielä sitä ihmetteli, että miten se sijaislapsi sellaista kieltä käyttää niin kyllä meillä on tutuksi tullut esim. vitun lehmä, huora, kusipää, mulkku....etc, mutta kun jaksaa olla aikuisena nuoren tukena ja asettaa silti rajat niin kyllä se siitä sitten rauhoittuu, uskoisin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
upeaa, että olet ottanut murkun ja sitoutunut kestämään lopuun asti, eli sinne täysi-ikäisyyteen ja ehkä sen ylikin!
jos minua jokin sijoitustoiminnassa vihastuttaa, niin nämä kiertopakinnoiksi päätyneet lapsiraukat, joita sysitään "hankalina" ja "toivottomina" paikasta toiseen.
ei siinä sijaisperhe/pienkoti/bioperhe paljoa ajattele, jos lapsi joutuu yhtenään vaihtamaan kotia.
jaksamista Sinulle, koeta rakastaa sitä kiroilevaa ja loukkaavaa nuorta. rajoja hän vain hakee ja käytöksellään kysyy: kestätkö sinä, jaksatko sinä, onko sinusta minulle tueksi ja malliksi.
tv. reservi, jonka biomurkut ovat jo seestymisvaiheessa (toivottavasti) ja sijoitetut vasta aloittamassa murkkuilua
ovat pahinta mitä lapselle voi sattua.Yksi missä lapseni oli oli otettu jo 4 lasta pois,ja lisää annettiin.
ämmä oli pähkähullu sen soskukin monen vuoden kuluttua ja valehteluita ja kieroutta seurattuaan ja se kaikki on LAPSEN PARASTA vihaksi pistää.
Kuntienhan on kilpailutettava suuret hankinnat, kuten esimerkiksi palvelujen ostaminen. Näin on vauvojen ja vaarien hoitokin kilpailutettava. Vielä toistaiseksi perhehoito on kilpailutuksien ulkopuolella. Mutta, jos sekin sen piiriin tulee, miten käy hoidettavien? Lähtevätkö kiertoon kolmen vuoden välein? Idea kilpailutuksessa on, että saadaan hoitopaikat mahdollisimman halvalla.
mitään,vaan ei taida olla adoptoitavia kun Afrikasta ja suomalaiset eivät oikein halua.
tulee maksamaan maltaita. Ennen adoptioon ryhtymistä useilla vielä kalliit lapsettomuushoidot. Lapsiperhe, myös adoptioperhe saa normaalit lapsiperheiden tuet; vanhempainlomat, lapsilisät ym., jotka kustannetaan verovaroista. Ilmaisia asioita ei ole.