Miksei voitaisi muuttaa koko tämän keskusteluryhmän nimeksi Todelliset vanhemmat.
Lapseni on huostattu. Silti en tunne itseäni mitenkään pelkäksi biovanhemmaksi, vaan Äidiksi. Ei hoitava taho laitoksessa pysty äidin paikkaa ottamaan. Hoitavan tahon henkilöstö pysyy laitoksessa vain lyhyen ajan ja sitten tulee taas uusi äiti. Näitä äitejä lapsellani on ollut jo neljä tai viisi. Lapsi on tämän kautta varmaan oppinut, että kuka on se pysyvä, rakastava ja tärkein äiti - se on se ihka oma äiti.
Lakikin kirjoittaa biologisista vanhemmista. Noissa lain toteutusasiakirjoissa(huostaanoton käsikirja): Toisaalta se korostaa, että yhteyttä biologiseen vanhempaan pitää pitää yllä. Toisaalla se määrittelee, että oman äidin pitää antaa lapsensa kiintyä hoitavan tahon henkilöstöön. Sen kun kiintyy, mutta se on edesvastuutonta, että kun palkka lakkaa juoksemasta, tämä kiintymyksen kohde häippäsee lopullisesti lapsen elämästä.
Näin todellinen äiti ei tee.
Eihän minulla ole äidin oikeuksia. En saa päättää kaikista asioista. Se on pientä, minulla on kuitenkin rakas lapseni. Hoitavan tahon henkilöstö on lapseni lastenhoitajia, eivät vanhempia. Toki lastenhoitajasta saa tykätä, jos hän on lapsen mielestä mukava.
Lapseni on huostattu. Silti en tunne itseäni mitenkään pelkäksi biovanhemmaksi, vaan Äidiksi. Ei hoitava taho laitoksessa pysty äidin paikkaa ottamaan. Hoitavan tahon henkilöstö pysyy laitoksessa vain lyhyen ajan ja sitten tulee taas uusi äiti. Näitä äitejä lapsellani on ollut jo neljä tai viisi. Lapsi on tämän kautta varmaan oppinut, että kuka on se pysyvä, rakastava ja tärkein äiti - se on se ihka oma äiti.
Lakikin kirjoittaa biologisista vanhemmista. Noissa lain toteutusasiakirjoissa(huostaanoton käsikirja): Toisaalta se korostaa, että yhteyttä biologiseen vanhempaan pitää pitää yllä. Toisaalla se määrittelee, että oman äidin pitää antaa lapsensa kiintyä hoitavan tahon henkilöstöön. Sen kun kiintyy, mutta se on edesvastuutonta, että kun palkka lakkaa juoksemasta, tämä kiintymyksen kohde häippäsee lopullisesti lapsen elämästä.
Näin todellinen äiti ei tee.
Eihän minulla ole äidin oikeuksia. En saa päättää kaikista asioista. Se on pientä, minulla on kuitenkin rakas lapseni. Hoitavan tahon henkilöstö on lapseni lastenhoitajia, eivät vanhempia. Toki lastenhoitajasta saa tykätä, jos hän on lapsen mielestä mukava.
Vastaukset 21
Vanhimmat
viera ja pysyy.
Kysyvä ei tieltä eksy, siksi kysyn, miksi todellinen vanhempi, kun hän se kerran on, ei aina pysty laittamaan lastensa tarpeita esim. oman päihderiippuvuutensa edelle? Olen itse päihteistä toipuva, eikä minulta ole juridista (todellista?) vanhemmuutta viemässä kukaan, vaikka lapseni nyt asuvatkin sijaisperheessä. Äiti olen edelleen myös lasteni puheessa. Mielestäni sinä kirjoituksissasi kikkailet ja saivartelet, sen sijaan, että yrittäisit ratkoa todellisia ongelmia ja niitä ongelmia, joiden ratkaisujen avaimeyt ovat omassa taskussasi. Minäkin mielelläni muuttaisin lakeja ja yhteiskunnan toimintatapoja monilta osin, mutta nyt tärkein tehtäväni on muuttaa omaa elämääni.
tajusit muuttaa omaa elämääsi, kun lapset ovat sijoitettuna,
halusitko vain loisia yhteiskunnan varoilla ja laitoit lapsesi muiden elätettäväksi ? On sinulla ajattelutapa, kittasit kaljaa silloin kun oli lapsia, olisit silloin ollut juomatta, miksi oma suu ja perse on tärkeintä , miksi et ajatellut lastesi etua,,,, vai olitko niin huono äiti että lastesi etu oli ja on olla muualla.
Kun ei milloinkaan.
en ole juonut7v.syytä huostaan ei ole muttei puretakkaan,koska soskujohtajan kanssa napit vastakkain.Hänsairaslomalla ensivuoden puoleen(mielenterveys=
kannaltasi. Eikö hänen tilalleen ole saatu sijaista?
ilmeisesti aivan lainmukaisin syin huostassa.
Mutta entä monet muut?
Entä hoidollisten huostaanottojen lapset, joita ei ikinä olisi hyvästä kodista ja vanhemmistaan pitänyt erottaakaan?
Asiathan olisivat hyvällä mallilla, jos lastensuojelu täyttäisi tehtävänsä, että huostataan vain todellisessa sijoituksen tarpeessa olevat lapset! Mutta kun niin ei ole, vaan osa terveydenhoidosta ja koulujen erityisopetuksesta on mm. korvattu huostaanotoilla.
Ilmeisesti kohdallanne on myös lakia noudatettu muutenkin kiitettävästi, mutta niin ei käy kaikkien aiheestakin tehtyjen huostaanottojen kohdalla. Eivät asiat ole ollenkaan niin yksioikoisia kuin näytät kuvittelevan.
Onnea joka tapauksessa omalle kuntoutumisellesi!
Oli päihde mikätahansa, se vaatii veronsa.
Sinulla lapset toisaalla, koska olet tunnustanut oman haavoittavuutesi.
Paljon on niitä Vanhempa jotka eivät kykene myöntämään omaa heikkoutaan vaan pitävätlasta väenvängällä kiinni siinä epäsopivassa ympyrässä.
Äiti olet aina!
Sitä kukaan ei Sinulta vie!
Voimia kuntoutumiseen;
Kaikki tapahtuu askel kerrallaan.
sosiaaliasioista kunnassanne ja sitten kun saat vastauksen niin asioimaan hänen kanssaan.
Tai jos vastaus on ettei ole ketään (?) hoitamassa sosiaaliasioita ja lastensuojelun asioita
(kuka esimerkiksi kunnasta valvoo sijoitettujen lasten asioita tai tekee tällä hetkellä lastensuojelutyötä jne)
niin lääniin yhteys ja eduskunnan oikeusasiamieheen (lasten asioiden valvoja viranomaisten suhteen).
Mielellään tietenkin hankit asianajaja sekä itsellesi ja lapsille (tarkista kustannukset), mutta vähintäänkin sosiaaliasiamies avuksenne.
Onnea päihdeongelmastasi toipuseen! Lapseni oli huonossa kunnossa, kun huosta tapahtui.
Ei johtunut päihteistä. Vasta nyt alkaa selviämään, että hänen huono kuntonsa johtuui fyysisestä sairaudesta. En ole ikinä laiminlyönyt lastani, kuten huosta-asiakirjoissa väitetään.
Saivarra päihdeongelmastasi, älä minun ongelmistani, joista et tiedä.
Onnea suullesi ja perseellesi!
Kaikkien asiat ei ole niin huonosti, kuin sinun.
tarkoittaa, saisiko suomennosta:
"Paljon on niitä Vanhempa jotka eivät kykene myöntämään omaa heikkoutaan vaan pitävätlasta väenvängällä kiinni siinä epäsopivassa ympyrässä. "
Ettei olisi sama kirjoittaja kuin tuolla alun insesti-tarinassa on?
Kerro, MITEN VANHEMPI PITÄÄ LASTA VÄENVÄNGÄLLÄ kiinni yhtään missään? Päihdevanhemmatko sen itse nykyisin huostaanoton päättävät? Käppas vain, en ollut moista kuullutkaan...
Olen työssä lastensuojelulaitoksessa ja oikeasti teemme töitä sen eteen, että lapset saataisiin palautettua bioille. Emme ole lapsikaappareita, vaan yhteistyökumppaneita, ainakin siinä paikassa, jossa olen töissä.
Minusta nimitys biovanhemmat on halventava.
biologista vanhempaa, mitä halventavaa siinä on? Pidätkö halventavan myös nimityksiä sijaisvanhemmat tai adoptiovanhemmat?
Mielestäni se tuo mieleen bakteerit ja laboratorion. Nimitys biovanhemmat halventaa sekä äitiä ja isää että myös ennen kaikkea heidän lastaan. Ikään kuin hän olisi jokin medikalismin tulos.
Mielestäni ainakin julkisessa keskustelussa ja viranomaisen taholta, tulee pitäytyä siinä, että puhutaan simppelisti aina isästä ja äidistä kun on kyse alkuperäisistä vanhemmista ja sijareille voidaan kehitellä näitä erilaisia etuliitteitä ihan miten mieli tekee. Näin säilyisi arvojärjestys sellaisena kun luonto sen on tarkoittanut.
Adoptiot on sit erikseen.
soskujen leikkiä lasten elämillä.Monesta hyvästä rakastavasta kodista otetaan pois ellei matele sossujen edessä.Mikäli teeskestelet,mielistelet,istut hiekkalaatikolla puhumassa täyttä paskaa toisten samanlaisten kanssa ei syytä huoleen.
Minä olen sekä biologisesti, että henkisesti, että fyysisesti, että kaikilta mahdollisilta puoliltani ÄITI, joka solultani äiti. Ainut poikkeus on, etten ole oikeudellisesti äiti. Olisiko parempi nimeämä: Äiti, jolta Suomen laki on poistanut oikeudet. Tai Oikeudeton äiti. Tai äiti vailla ihmisoikeuksia. Tai OIKEA ÄITI. Tai...
Sekin oikeus ja laki on asiantuntemattomien ihmisten kirjoittama, täysi fiasko. Lapsen etu siinä laissa (417/2008) on tautologiaa. Mitä on lapsen etu, olisivat sen määritelleet, nyt se on pelkkä hokema.
Hokemaa kun selvittää kolme tanttamaisista tanttamaisimpaa sossutanttaa, siinä nuoren miehenalun on vaikea sanoa mitään. Varsinkin kun kaksi näistä tantoista on rangaissut lasta niin, että hän ei uskalla mielipidettä sanoa.
Olen äiti, eikä sosiaalitantat. Minulle saa sanoa vastaan, pystyn sen hyväksymään. Ainoat asiat, mitä en hyväksy, ovat lapsen terveyttä koskevat negatiiviset asiat. Lapsen tulevaisuus on välillä keskustelun alla, olemme eri mieltä, mutta näistä asioista pystymme keskustelemaan.
Ei sossut ymmärrä, mitä on äidinrakkaus. Oli tässä neuvottelu, milloin lapseni pääsee kotiin. Yritimme lapseni kanssa kaikkemme.
Ensikis niillä oli 6 riviä asiassuunnitelmia ja hoito- ja kasvatussuunnitelmi. Minulla oli n. 20 sivua. Eikö se ole lainvastaista, että joudun tekemään sossun työt?
Otin puheenjohtajan roolin. Sanoin noin kymmenen epäkohtaa, jotka itse olin havainnut lapseni kasvatuksessa. Esimerkkin hammaslääkärin hoitokertomus kaikilta vuosilta. Lapsella oli yksi päällyspaikka 7 vuoden ajalta. Sitten ilman tapaamisoikeuden rajoitusta ei ainuttakaan. Huostassa olon aikana, kun tapaamisoikeuden rajoitus ei ole päällä: 12 päällyspaikka, kariesriski suuri, ientulehtuksia, vakavia. Kysyn, kuka lyö laimin lastani? Myös muita juttuaja on, monenlaista.
Nyt on mustaa valkoisella ihan jaoston kokouksesta: lapsi ei saa harrastaa kuvataiteita, se on "synti". Äiti on paha, kun se antaa lapselle kalliita piirustusvälineita. Lapsen ei tule harrastaa muuta kuin telkkaria, silloin hän on yhtä normaali kuin hoitava taho.
Sitten sossu kieltäytyi tapaamasta lastani kahden kesken. Oli paremp kuulla häntä kolmen "hyeenamaisesti" käyttäytyvän aikuisen kuullen. Lapsi oli hämillään kaikesta, eikä sanonut mitään mielipiteitään, hänet on opetettu, että vastaan ei sanota.
Kiitin kesken kokouksen, en enää jatka, koska saan kyllä puhua, mutta sillä ei ole mitään merkitystä: Mitä tahansa ehdotan, se torpedoitaan.
Käyttäydyin priimakorrekstisti. Kokouksen jälkeen yksi "hyeena" tuli onnittelemaan minua merkkipäivän johdosta. Sanoin "kiitos, mutta en ota vastaan onnitteluja teiltä". Sitten oli neljä tuntia kivaa touhua lapsen kanssa.
Kyllä iski sen jälkeen masennus: tämä ei voi olla totta.
Kirjoitit todella faktaa ja asiaa, kylmät väreet vain menevät. Tekstisi todella lämmitti sydäntä. Kiitos siitä.