Jotenkin tuntuu, että entiset vuosikymmenet oli enemmän täynnä tunteita, kun nyt taas ollaan sieluttomia tietotyön raatajia. En ole itse elänyt kuin vasta 90-luvun alusta, mutta en oikein pidä tämän päivän tyylistä, jossa vanhemmat sukupolvet marmattavat meidän nuorten kehnosta kiinnostuksesta politiikkaan, vaikka kuulemani mukaan juuri 70-luvulla ihmiset olivat poliittisesti valveutuneempia kuin nyt.
Monet tuskailevat myös sen kanssa, kuinka Suomen käy kun tulevaisuus on meidän nuorten käsissä. Samoin itsekin tuskailen sen kanssa, kun lukemani mukaan yhteiskunnan tietokoneistuminen ja teknistyminen lisäävät työttömyyttä palvelualojen työllistäessä kohta 99% meistä. Yritysten ahneus on jo tärvelemessä työntekijöiden jaksamista, samoin kuin lisääntyvä byrokratia. Sen sijaan että ihminen tekisi ruumiillista työtä eikä hänen sen jälkeen tarvitsisi sitä ajatella, ovat työhön liittyvät asiat nyt koko ajan kimpussa.
Kaikki tunteellisuus elämisestä häviää myös sen myötä, kun ihmiset haluavat seurustelukulttuurin vapautuessa sekä individualismin lisääntyessä olla toisistaan yhä riippumattomampia. Kukaan ei kymmenien vuosien päästä enää rakasta ketään, tai sitten tilalla on surullisen kuuluisia seksisuhteita vailla luottamusta sekä itsepäistä nautinnon tavoittelua. Näin myös syntyvyys laskee ja Suomen kansa kuolee kansainvälistymisen puristuksissa. Taidan olla ainut 16-vuotias täällä, joka haluaa pitää kiinni isänmaallisesta kulttuuriperinnöstämme.
Ja jos teillä muilla ei ole kiinnostusta huoltaa kieltämme, niin onko se sitten tapanne osoittaa kiitollisuutta sille uhraukselle, jonka isoisämme tekivät taatakseen sen että olemme nyt tässä!? Heitättekö surutta hukkaan sen sotilaallisen työn ja suuren kärsimyksen, jonka isoisämme ovat kohdanneet sen eteen että kulttuurimme on säilynyt näihin päiviin saakka!!? Mihin katoaa toisista välittäminen ja huolehtiminen!? Mihin katoavat poliisivoimat ja varuskunnat? Mihin häviää maamme hyvinvointi ja turvallisuus? Tuleeko tilalle vain jotain saatanan prostituutiota, tissiviihdettä, ylitse pursuavaa riitelyä, riistokapitalismia ja ympärivuorokautisia innovaattoreita, aivan kuin yhteiskuntamme tuhoaisi itsensä!!?
Ja jos joku porvariston yritystä hoitava raha-ahmatti lukee tätä, sanon hänelle, että ahneus kaatuu vielä hänen omaan nilkkaan: Voitteko te saatanan porhot kohta itsekään omalla rahallanne ostaa hyviä tuotteita, kun kaikki muutkin haluavat sysätä niiden tekoon mahdollisimman vähän, RAHAN perässä! Vai haluatteko vain lopulta uiskennella siinä rahassanne, kun teitä ympäröivä köyhälistö sekä te kuolette pian nälkään!?
Hyvät ihmiset, jos siis vastuullisuus teitä vähääkään kiinnostaa, lukekaa ja allekirjoittakaa tämä adressi!
http://www.adressit.com/yrityksiinvastuuta
Monet tuskailevat myös sen kanssa, kuinka Suomen käy kun tulevaisuus on meidän nuorten käsissä. Samoin itsekin tuskailen sen kanssa, kun lukemani mukaan yhteiskunnan tietokoneistuminen ja teknistyminen lisäävät työttömyyttä palvelualojen työllistäessä kohta 99% meistä. Yritysten ahneus on jo tärvelemessä työntekijöiden jaksamista, samoin kuin lisääntyvä byrokratia. Sen sijaan että ihminen tekisi ruumiillista työtä eikä hänen sen jälkeen tarvitsisi sitä ajatella, ovat työhön liittyvät asiat nyt koko ajan kimpussa.
Kaikki tunteellisuus elämisestä häviää myös sen myötä, kun ihmiset haluavat seurustelukulttuurin vapautuessa sekä individualismin lisääntyessä olla toisistaan yhä riippumattomampia. Kukaan ei kymmenien vuosien päästä enää rakasta ketään, tai sitten tilalla on surullisen kuuluisia seksisuhteita vailla luottamusta sekä itsepäistä nautinnon tavoittelua. Näin myös syntyvyys laskee ja Suomen kansa kuolee kansainvälistymisen puristuksissa. Taidan olla ainut 16-vuotias täällä, joka haluaa pitää kiinni isänmaallisesta kulttuuriperinnöstämme.
Ja jos teillä muilla ei ole kiinnostusta huoltaa kieltämme, niin onko se sitten tapanne osoittaa kiitollisuutta sille uhraukselle, jonka isoisämme tekivät taatakseen sen että olemme nyt tässä!? Heitättekö surutta hukkaan sen sotilaallisen työn ja suuren kärsimyksen, jonka isoisämme ovat kohdanneet sen eteen että kulttuurimme on säilynyt näihin päiviin saakka!!? Mihin katoaa toisista välittäminen ja huolehtiminen!? Mihin katoavat poliisivoimat ja varuskunnat? Mihin häviää maamme hyvinvointi ja turvallisuus? Tuleeko tilalle vain jotain saatanan prostituutiota, tissiviihdettä, ylitse pursuavaa riitelyä, riistokapitalismia ja ympärivuorokautisia innovaattoreita, aivan kuin yhteiskuntamme tuhoaisi itsensä!!?
Ja jos joku porvariston yritystä hoitava raha-ahmatti lukee tätä, sanon hänelle, että ahneus kaatuu vielä hänen omaan nilkkaan: Voitteko te saatanan porhot kohta itsekään omalla rahallanne ostaa hyviä tuotteita, kun kaikki muutkin haluavat sysätä niiden tekoon mahdollisimman vähän, RAHAN perässä! Vai haluatteko vain lopulta uiskennella siinä rahassanne, kun teitä ympäröivä köyhälistö sekä te kuolette pian nälkään!?
Hyvät ihmiset, jos siis vastuullisuus teitä vähääkään kiinnostaa, lukekaa ja allekirjoittakaa tämä adressi!
http://www.adressit.com/yrityksiinvastuuta
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mä oon päättäny vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin ihan vaan auttamalla muita eri tavoin.
En tiedä minne maamme on menossa mutta en murehtisi vielä.
Tilastot eivät ikinä kerro kaikkea.
Kyllä kaikki järjestyy.