itkupilli etä

Mites on, olenko omituinen?
Tuore ero takana ja pirun herkässä on hanojen aukeaminen.
Ei tarvitse kuin vaikka lukea pojalle iltasaduksi joku vähän surullisempi tarina, niin johan saa purra hammasta yhteen ettei ala pillittämään.
Sama juttu, kun kuuntelee radiosta suomalaista musiikkia, jossa mies ruikuttaa yksinäisyyttään.
Tuollaisia on muuten melkein puolet biiseistä tai ainakin tuntuu siltä.
Muutenkin kun tuttavat kyselevät, että kuinkas nyt menee, niin tosissaan saa pidätellä itkua ja selittää hymyssäsuin että mitäs tässä.
Leijonakuningasta ei edes uskalla ajatella katsovansa, siinä eivät riittäisi mitkään nenäliinat :-)
Kieltämättä olen aina ollut vähän itkupilli.
Esim. leffassa ihmiset katsovat, kun iso karvainen mies vetistelee, mutta minkäs teet.
1299
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Tottakai se on tuollaista. Itsellä vastaavia kokemuksia. Nyt vain tapaat lastasi niin paljon kuin voit tai voisiko toinen vanhempi olla tapaaja????Erotuska on elettävä, mutta siinä usein äidit hankkivatkin "oikeuden" toimia jatkossakin lähivanhempana.

Ei kovin kannustavaa, mutta jos olet isä ja lapsi ei asu luonasi, niin valmistaudu siihen että ajattelet vain lapsen etua ja jos mahdollista koita saada lapsi asumaan luoksesi...tässä yhteiskunnassa, jos äiti vastustaa, se voi olla vaikeaa, mutta meitä kunnon isiä on kasvava joukko ja oikeuden täytyy alkaa toteutumaan.

Anna tunteille sijaa ja juttele joskus avoimestikin tilanteestasi ja tunteistasi. Yllättävän paljon ihmiset kuuntelevat ja se auttaa. Myös ilmaisia auttavia puhelimia yms. on paljonkin. On miesakkeja ja eropoppoita ym.

Muista, lapsi on vain vähän aikaa lapsi mutta sinä olet aina hänelle isä. Millainen, se riippuu sinusta: paljonko tapaat, miten jne.jne.

Tsemppiä!

T.Toistaiseksi etäisä

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yhyhyyyy kirjoitti:

Mites on, olenko omituinen?
Tuore ero takana ja pirun herkässä on hanojen aukeaminen.
Ei tarvitse kuin vaikka lukea pojalle iltasaduksi joku vähän surullisempi tarina, niin johan saa purra hammasta yhteen ettei ala pillittämään.
Sama juttu, kun kuuntelee radiosta suomalaista musiikkia, jossa mies ruikuttaa yksinäisyyttään.
Tuollaisia on muuten melkein puolet biiseistä tai ainakin tuntuu siltä.
Muutenkin kun tuttavat kyselevät, että kuinkas nyt menee, niin tosissaan saa pidätellä itkua ja selittää hymyssäsuin että mitäs tässä.
Leijonakuningasta ei edes uskalla ajatella katsovansa, siinä eivät riittäisi mitkään nenäliinat :-)
Kieltämättä olen aina ollut vähän itkupilli.
Esim. leffassa ihmiset katsovat, kun iso karvainen mies vetistelee, mutta minkäs teet.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu