Heippa!
Meillä eka icsi-hoito meneillään. Tänään lekurissa todettiin, että munarakkulatilanne täysin kypsä keskiviikkoista punktiota ajatellen, molemmilla puolilla n. 10 rakkulaa, isoimmat rakkulat 18-20mm. Kohta pitäis pistää pregnyl-irrotuspiikki... ja siis keskiviikkoaamuna punktio.
Nyt olen hieman peloissani, että mihinköhän tämä olotila kehkeytyy.. Pelkään hyperiä, vaikka lekuri sanoi, että ei pitäis olla suurta vaaraa. Onko kuitenkin pieni vaara olemassa? siitä lekuri ei maininnut mitään. Tiedän, että varmasti ei voida ennustaa, varsinkaan kun on eka hoito kyseessä ja kaikki on niin yksilöllistä. Mutta, epäilys iskee nyt voimakkaasti sen takia, että on painon tunnetta ja välillä voimakastakin kipua munasarjoissa. Mietinkin, että onko se kenties merkki siitä että hyperstimulaatio on kehittymässä ...kun nyt on jo kuitenkin näin paljon tuntemuksia.
Kertokaapa hoidon kokeneet, onko normaalia, että välillä on voimakastakin juilimista muniksissa ennen punktiota? Vai onko kenties se merkki jostakin vakavammasta?
Nim. Pelokas
Meillä eka icsi-hoito meneillään. Tänään lekurissa todettiin, että munarakkulatilanne täysin kypsä keskiviikkoista punktiota ajatellen, molemmilla puolilla n. 10 rakkulaa, isoimmat rakkulat 18-20mm. Kohta pitäis pistää pregnyl-irrotuspiikki... ja siis keskiviikkoaamuna punktio.
Nyt olen hieman peloissani, että mihinköhän tämä olotila kehkeytyy.. Pelkään hyperiä, vaikka lekuri sanoi, että ei pitäis olla suurta vaaraa. Onko kuitenkin pieni vaara olemassa? siitä lekuri ei maininnut mitään. Tiedän, että varmasti ei voida ennustaa, varsinkaan kun on eka hoito kyseessä ja kaikki on niin yksilöllistä. Mutta, epäilys iskee nyt voimakkaasti sen takia, että on painon tunnetta ja välillä voimakastakin kipua munasarjoissa. Mietinkin, että onko se kenties merkki siitä että hyperstimulaatio on kehittymässä ...kun nyt on jo kuitenkin näin paljon tuntemuksia.
Kertokaapa hoidon kokeneet, onko normaalia, että välillä on voimakastakin juilimista muniksissa ennen punktiota? Vai onko kenties se merkki jostakin vakavammasta?
Nim. Pelokas
Vastaukset 24
Vanhimmat
..että loppuvaiheessa hoitoa tuntuu kipuja, ja itse asiassa ne vaan pahenee pregnylin jälkeen, eli huomenna voit varautua olemaan tosi kipee.. Mä olin ainakin .. Kuuluu asiaan, koska onhan munasarjat ihan täynnä munia, mikä ei sinänsä luonnollista. Sulla ei ole paljon rakkuloita, mulla oli 25 jolloin hyperin vaara oli suuri. Mitään ei kuitenkaan tullu. Se mikä tätä ehkäisee on RUNSAS vedenjuonti. join ite päivässä ennen ja jälkeen punktion n. 3L vettä. Auttaa myös noihin kipuihin, todela suosittelen! tsemppiä punktioon... Ikävä kyllä kivut ei mulla ainakaa siihe loppunu, vaan vasta nyt viikko punktion jälkeen olo alkaa olla normaali. mutta tuokin on tietty yksilöllistä, tsemppiä punktioon!!!
ja kommenteista!
Just pistin sen pregnylin, hui! Ukko lähti pelaan futista ja yksin täällä kotona tuon piikin kans pelkäsin. Mutta kaikki sujui onneksi ohjeiden mukaan. Lekuri sanoi, että pregnylin jälkeen ei pitäisi olon muuttua tästä kummemmaksi, mitä muuten tässä loppuvaiheessa. Taitaa olla sitten sekin yksilöllistä, jos sinulla oli kipein päivä pregnylin jälkeen. IKävä sinänsä kuulla, tämäkin päivä on ollut tarpeeksi kivulias.
Sanoit, että minulla ei paljon rakkuloita kun yht. noin 20. Oliko sinulla siis 25 yhteensä vai kenties molemmilla puolilla? Jos sulla oli yhteensä 25, niin nuohan on (20 ja 25) aika lähellä toisiaan. vai mitä?
Lekuri sanoi että tuo yhteismäärä minulla on "sopiva tai pikkusen yläkanttiin". Täytyy nyt vain toivoa, että sitä hyperiä ei tästä kehkeydy. Tai ainakaan mitään sietämätöntä, joka sitten ehkä keskeyttäisi hoidon.
Kiitos sulle vielä vastauksesta ja plussaonnea!!! :)
Olisin vielä kysynyt sinulta, millainen oli punktiokokemuksesi?
Oliko se siedettävä? :)
Periaatteessa tää on hölmöä kysellä tässä vaiheessa kun on fifti-fifti, että saa kuulla huonoja/hyviä uutisia. ;)
Kiitos kuitenkin, jos viitsit vastata.
En tietysti odota punktiolta mitään miellyttävää, mutta toivon myös samalla, ettei se ole erityisen kivulias toimenpide.
nim. toivossa on hyvä elää :)
..sattui mulle, luin että sulla yhteensä 10rakkulaa.. Mutta 20 rakkulaa onkin jo lähellä mun saalista.. Eli juo ihmeessä sitä vettä. Mä pelkäsin kans ihan hirveesti sitä hyperiä ja olin ihan varma (varsinkin punktion jälkeen) että saan sen kun olin niin kipeä mutta ei onneksi.. Alkionsiirrossa lääkäri katsoi ettei ollut juuri yhtään nestettä munasarjoissa saati vatsaontelossa. Jännä miten noi jutut vaihtelee hoitopaikoittain/lääkärin mukaan.. koska mua nimenomaan varoitettiin että viimenen päivä Pregnylin jälkeen on pahin kun munarakkulat tekevät työtä hulluna saadakseen loputkin solut kypsymään. Ja lääkäri jopa sano että sillon voi olla vaikea kävelläkin ja että se on ihan normaalia eikä siitä kannata hermostua.. Ja näin se sitten mulla ainakin olikin. Lääkärini on yksi parhaita Suomessa alallaan joten luotan häneen kuin kallioon :)
Punktio sitten.. Sanotaan näin että se oli helpompi mitä luulin (pelkäsin sitä etukäteen ihan hulluna!), kipulääkkeet ja rauhottavat mitä saat suoraan suoneen on tosi hyviä ja se rauhottava sai mutkin vihdoin relaamaan .. Miellyttävää se ei missään nimessä ollut, mutta ei juuri sattunutkaan, paitsi loppuvaiheessa, kun rakkuloita oli niin paljon ja osa vähän hankalassa paikassa. toimenpiteen kestää kyllä ihan hyvin ! älä jännitä sitä. Mulla pahinta oli tosiaan olo sen jälkeen, heti kun suonensisänen kipulääke kaikkosi niin tuli tosi kovat kivut tilalle, olin kaks päivää ihan sänkypotilaana ennen ku helpotti. tääkin on hirveen yksilöllistä, oon kuullu monelta kaverilta ettei heillä oo ollu mitään kipuja jälkikäteen !!
Hei vaan, ja tsemppiä huomiseen punktioon!
Turhaan etukäteen murehdit ja pelkäät hyperiä, se tulee jos on tullakseen. Se voi tulla vaikka muniksia olisi vain muutama, mutta kai se niin on, että riski kasvaa, jos muniksia on enemmän. Sitä on aika vaikea ennustaa, että onko tulossa hyperi vai ei. Jos punktiossa näkyy nestettä vatsaontelossa, se tarkoittaa kai lievää hyperiä, ellei nestettä ole, ei kai ole hyperiäkään tulossa.
Mulla on 3 punktiota takana, viimeisessä saatiin kerättyä 39 munasolua ja silloin tuli lievä hyperi. Tosin myös raskaus sai silloin alkunsa ja raskaus yleensä pahentaa hyperiä.
Mä olen ollut tosi kipeä aina punktiopäivän aamuna. Munasarjat on olleet niin kipeät, että just ja just olen päässyt kävelemään klinikalle autosta. Se onneksi helpottaa sitten, kun munarakkulat tyhjennetään :)
Punktion jälkeen olen ollut kipeä niinä kertoina, kun vatsalaukussa on ollut nestettä. Keskimmäisellä kerralla vatsalaukussa ei ollut yhtään nestettä enkä tullut yhtään kipeäksikään.
Mutta tosiaan se lievä hyperi, jonka sain 39 muniksen seurauksena ei ollut mikään kamala kokemus. Turvotus oli vain valtava. Se meni ohi ihan vain kotona lepäämällä ja nesteitä nauttimalla. Ei mikään kamala kokemus. Tietty se turvotus teki olon aika tukalaksi, mutta mistään sen kummemmasta ei ollut kyse. Voi tietysti olla, että ellen olisi malttanut levätä, olisi se voinut mennä pahemmaksi.
Joka tapauksessa se mitä haluan sanoa on, että hyperiä on monen asteista ja sen pahan hyperin saaminen on kyllä tosi harvinaista. Aika usein ne menee ohi ihan vaan lepäämällä ja nesteitä nauttimalla.
Enkä usko että nuo olot mitä kuvaat, ennen punktiota, ennustavat yhtään hyperin tuloa. Sun olo johtuu vaan siitä, että munasarjat on täynnä isoja munarakkuloita ja niillä on ahdasta siellä. Kuten tuossa toinenkin kirjoittaja neuvoi, juominen helpottaa oloa! Ja estää hyperiä ;)
Ja itse punktio - no, se kokemus vaihtelee jokaisella. Toisilla se on kivuliaampi, toisilla vähemmän kivulias. Sekin vaikuttaa, kuinka kipuherkkä on ja miten kokee kivun. Itselläni punktiot on olleet aivan siedettäviä tapahtumia. Ei jäänyt mitään traumoja vaikka en kyllä kertaakaan varsinaisesti nauttinutkaan tilanteesta. Itse asennoiduin niin, että punktio ei mitenkään voi olla edes verrattavissa synnytykseen, joka tietysti on edessä, jos hoito tuo toivotun tuloksen ...
Voisi sanoa, että inhottavin vaihe on ollut joka kerta tipan laittaminen kämmenselkään.
Tsemppiä huomiseen, toivottavasti tulee hyvä saalis!
vastauksista, tsempeistä ja kokemusten jakamisestsa!
Täällä odotellaan jo huomista hieman malttamattomana. Oon juonut nestettä ja ravannut vessassa koko päivän. Lisäksi tietysti levännyt vaan...meinaa jo pikkuhiljaa pitkästyttää. Ja tieto siitä, että seuraavat kaksi päivää vähintään levätään vieläkin tunnollisemmin, saa mielen erittäinki malttamattomaksi...Tää nainen ei oo tottunut vain makaamaan ja passuuttamaan toisia. Se pitää ilmeisesti sitten opetella :)
No, tämä on pian ohi kaikkinensa, joten pitää kestää!
Tällä hetkellä olo on jopa pelottavan hyvä, kun malttaa levätä. Eilen pregnylin jälkeen ilta oli ihan kamala...kivut oli lähes sietämättömät. Mietinkin, tapahtuiko jotakin hurjaa ..kun yön yli nukuttuani olo parani niin ratkaisevasti. Hyvä niin, mikäli kaikki on ennallaan..eli munikset ei ole alkaneet itsestään puhjeta tuolla..
Kaikkea sitä tässä ehtii pelätä...parempi kun hetkeksi unohtaa koko asian.
Tuun sitten tänne kertomaan kokemuksia huomisen jälkeen.
Kiitos vielä kaikille, jotka paransitte oloani :)
vain kohti huomista! tule tosiaan kertomaan miten punktio sun kohdalla meni! Tsemppiä ja iloisia ajatuksia! ps. tiedän ton tunteen kun ei osaa olla paikallaan !! Mä oonkin nyt suhannu tänään ja eilen joka paikassa koko viime vkon edestä !! meinasin tulla oikeesti mökkihöperöks..mut nyt ei enää mitään tuntemuksia eikä kipuja, onneksi ! Lycka till!
Heippa kaikki!
Punktio toimitettu ja kotona ollaan makuuasennossa. Olo on kohtuullinen, välillä juilii mutta tässä vaiheessa ei kovin paha olla. Keräyssaalis oli 8 munasolua, eli kohtuullisen hyvä. Hieman jännitimme klinikalla simppatulosta. Kun mies oli antanut eka näytteen, alustavien nollatulosten vuoksi hoitaja tuli pyytämään toista näytettä. Sen jälkeen labrasta ilmoittivat, että siittiöitä on riittävästi eikä tarvita pakasteiden sulatusta. Huojennus.
Mutta itse punktiosta. Kaiken kaikkiaan siedettävä kokemus. Jännitin niin paljon, ettei tarvinnut erikseen pyytää kunnon tujauksia rauhoittavaa ja kipulääkkeitä. Ne tuli automaattisesti. Kanyylin laittoon olin varautunut, että se tuntuu ikävältä ja niinhän se tuntui. Onneksi sen laitto ei kestä hetkeä kauempaa. Samoin puudutteiden laitto emättimeen tuntui hyvin ikävältä niin kauan kuin sitä kesti. Puudutteiden teho oli kuitenkin niin loistava, että punktioneulaa en enää tuntenut. Hoitsu ja lekuri molemmat hämmästelivät ääneen että johan osuivat oikeaan paikkaan puudutukset. Hyvä niin!
Kysyin toimenpiteen aikana nesteestä vatsaontelossa, että onko sitä. Lääkäri sanoi, että pikkuisen on. Joku täällä sanoi, että mikäli nestettä on vatsaontelossa, mahd lievä hyperi on tulossa. Onko se automaattisesti niin? TÄllä hetkellä tuntuu, että ei semmoista voi tulla mulle kun kaikki on mennyt tähän asti hyvin, mutta ilmeisesti se on myöhemminkin mahdollista joten täytyy nyt vain tunnollisesti levätä ja juua nesteitä.
Saa nyt sitten nähdä, miten meiän solut tykkää ensitapaamisista ja alkaa reagoida ja kehittyä...mahdollisiksi alkioiksi. Nyt pidetään peukkuja ja käsiä ristissä. Lopulta kaikki menee niin kuin on tarkoitettu meneväksi. Siinä mielessä on aivan turvallinen fiilis.
"Nähdäämpä" piakkoin! Tuun kertomaan kuulumisia tästäkin eteenpäin.. Tehkää te muutkin niin..jotka olette samassa vaiheessa tai saman kokeneita! Aurinkoa itse kunkin kesäpäivään! :)
..että kaikki meni kohdallasi hyvin ! Nyt vaan juot paljon ja L-E-P-Ä-Ä-T! Vähän sitä nestettä kertyy kai kaikilla mutta sitten jos sitä on paljon niin sitten on hyperin vaara. mutta sen kyllä sitten kuulemma tietää (eli tuut yhtäkkiä TOSI kipeeks). Älä siitä huoli, uskon että paranet tosi hyvin ja nopeesti !
Mulla täällä piinapäivä 5 vasta menossa, aika kuluu niin hitaasti odotellessa! tulehan kertomaan hedelmöítys /jakautumiskuulumiset kun sellaisia saat! se onkin jännää odottaa.. mua varmaan eniten pelotti just se että kuinka niiden käy.. tsemppiä ja pikaista paranemista!
T.Mallu (oon toi ensimmäinen sulle vastannu!)
.. että ihanaa että sait tollasen alapääpuudutuksen! ei mulle mitään sellasta laitettu, ainoastaan se kanyyli..... missä oot hoidossa jos saa udella? mä itse yksityisellä hkissä. t.Mallu
Me ollaan kans yksityisellä Helsingissä :) -Väestöliitossa.
Tähän asti ollut tosi lämminhenkistä palvelua ja sinne on ollut jopa mukava mennä. Yleensä lääkärit on ollu mulle pelottavia paikkoja.
Tosiaan, jännät päivät on menossa nyt....hui oikein rupesin vielä enemmän jännäilemään kun puhuit omasta jännityksestä..
mut kerrotaanpa taas kuulumisia!
Vielä yks juttu...
En tiedä onko monilla näin, mutta mulla ei ole oikeastaan MINKÄÄNLAISTA turvotusta. Se on tietysti hyvä kun ei ole, ei sinänsä valittamista, mutta hiukan ihmetyttää. Olen ilmeisesti juonut niin tehokkaasti, että turvotusta ei sen vuoksi ole päässyt kertymään. Vai vieläkö sekin on ovella tässä? :)
ettei sulla oo turvotusta.. Mulla se alkoi jo ennen punktiota ja jatkuu edelleen. ehkä vähä alkaa laskemaan toi mahan seutu. Järkyttävää kun oon normaalisti tosi hoikka ja yhtäkkiä on kauhee pötsi! just kesällä vielä.. :) ei ihan bikinikunnossa ole tämä mamma ! -Mallu-
Täällä yksi jo nyt pitkästynyt toipuja kyselee taas... :)
Pitääkö mun todellakin vielä huominenkin olla vuoteen vankina täydellisesti? :) Kuinka pitkään te muut ootte VAIN levänneet?
En kestä tätä makoilemista. :( byääh.
NO, vielä tämä on ihan ok, kun en oo kipiä. Toivottavasti en tuukkaan.
Ei tietystikään tarvi maata sängyn pohjalla jos ei siltä tunnu... se on ihan omasta olosta kiinni! näin sanoi lääkäri mulle. Ensimmäisen vkon aikana pitää kuitenkin välttää RASKASTA liikuntaa, kuten aerobicia tms. mutta muuten voit olla ihan normisti (esim kävelyllä), jo vaikka tänään, jos olo sen sallii! Mä olin niin perh*nan kipee ettei vaan tullu mieleenkään ees nousta sängystä, hyvä että vessaan asti pääsin kävelee! Siksi mulla meni pari pvää sängyssä ku ei muuta pystyny. mut ota iisisti, ei liikaa rasitusta niin kaikki muu onkin itestä kiinni. tMallu :)
Moi taas täältä sängynpohjalta!
Olo ei oo kovinkaan hääppönen. Kivut pitää sängynpohjalla tiukasti tämän naisen. Kyllä oon monta kertaa ihmetellyt itsekseni, miten te ihmiset jaksatte useita hoitoja. Nyt on semmonen olo, että jos tästä hoidosta ei tuu toivottua tulosta, tässä talossa ei pitkään aikaan mietitäkkään hoitoasioita. Niin koville tämä ottaa.
Jos koettelee fyysisesti niin mulle tämä on ottanut jo psyykenkin päälle vaikken ole edes nega-pettymystä kokenut.(eka icsi)
Tämän tuli selväksi kahden viimeisen yön aikana, jolloin olen JOUTUNUT toteamaan, että myös minulla (kuten muillakin sisaruksillani) on jonkin sortin paniikkihäiriö. (Se saattaa puhjeta juurikin isojen elämänmuutosten tai kriisien alla/aikana.) Molempina viime öinä paniikkikohtausta on edeltänyt pelkotila (tyypillistä paniikkihäiriössä). Edellisenä yönä iski pelko, miten punktio menee ja viime yönä kun heräsin kohtuu kovaan kipuun, iski hyperin pelko. Molempina öinä kohtauksen aikana on tullut todella huono olo, huimannut, sydän on hakannut tuhatta ja sataa, ja pelko on saanut hirvittävän epätodelliset mittasuhteet. Edellisenä yönä selvisin kohtuudella, mieheni rauhotteli ja kohtauksen jälkeen aloin ihan normaalisti nukkumaan. Viime yönä kun heräsin kipuun, tunsin vessahätää ja menin vessaan. Siellä istuin normaalisti pöntölle ja huomasin, että paniikki alkoi nousta. (vaikka rauhoittelin itseäni, että ei tää oo välttämättä hyperiä, kovaa kipua voi olla muutenkin toimenpiteen jälkeen). Alkoi kamalasti hikoiluttaa, tuli jälleen todella huono olo koko kroppaan ja tuli semmonen olo, että tulen hulluksi (sekin tyypillistä paniikkihäiriölle). Rauhoittelin jälleen itseäni ja ajattelin että nyt nousen ylös ja menen nukkumaan. KUNNES. Ehdin vain katsoa itseäni peilistä ja todeta että olen valkoinen kuin lakana. Saman tien pyörryin vessan lattialle. Kuulin kops ja silmissä pimeni. Melko nopeasti nousin kuitenkin itse ylös ja lähdin vauhdilla miehen luo sänkyyn. Huomasin kuitenkin vessan ovella että mulla jäi vesihana auki...palasin laittamaan sen kiinni. Menin kertomaan miehelleni, että pyörryin...Hän oli kuullut kovaa kolinaa vessasta mutta ajatteli että kompuroin vain kun kerran hanakin on auki...
No, siinä sitten säikähdin että mikä kamala sairaus minulla on kun tuolla tavalla kaatuilen. Rauhoituin kuitenkin jälleen mieheni tuella nukkumaan yllättävän nopeasti. Aamulla luin paniikkihäiriöstä netistä, että siinä saattaa tulla ns. hyperventilaatio, kun kohtauksen aikana hengittää "liikaa". Tämän takia voi myös pyörtyä, jos ei tajua istua alas kun huimaa. Näin taisi minulle käydä. :( Eli pelkäsin hyperstimulaatiota ja sain hyperventilaatiokohtauksen. EI OLE HELPPOA tämä näköjään. Ottaa todella koville. Vaikka olen kuinka koko hoidon ajan ajatellut olla stressaamatta ja kuormittamatta itseäni...ja ajatellut että otan vaiheen kerrallaan..ja kun mihinkään en voi itse vaikuttaa, turha murehtia. Nyt kuitenkin huomaan jälleen sen, että olen sitä tyyppiä että alitajunta työstää näitä kovia elämänmuutoksia...Ja vaikka ei niin kävisikään, että hoito onnistuisi ja tulisi tosiaan se iso elämänmuutos..niin kuitenkin jo se että kahdeksan vuoden lapsettomuuden jälkeen on päättänyt hakeutua hoitoon, on kohtuu iso elämänmuutos. ´Juuri nyt tuntuu siltä, että minun kohdalleni nämä hoidot eivät sovi ja ne saavat jäädä tähän. Saa nähdä miten näistä kaikista kokemuksista ajan kanssa toipuu.
Tämmöisiä väliaikatuntemisia täältä.
Tällä hetkellä mietityttää, onkohan meiän solut lähteneet jakautumaan ja että saadaanko huomenna siirrettävää...jääkö kenties jotakin pakasteeseen..
Eilen ei ollut hoitajien kanssa mitään puhetta siitä, soittaako ne tänään, mikäli solut eivät lähde jakautumaan ja perjantaina ei olisi sitten mitään siirrettävää..
Miten teillä muilla on ollut? Onko välipäivänä informoitu soluista vai tiedetäänkö se vasta huomenna klinikalle mennessä? Nyt jännittääää...:/
Nyt jatkan tätä iänikuisen tylsää lepäämistä...
Kirjoitelkaahan mulle piristykseksi! :)
ei varmasti ole helppoa paniikkihäiriöiselle tällainen.. tuntuu että tämä on vaikeaa näin muutenkin .. toivottavasti paranet pian :)
meillä oli niin että sain soittaa klinikalle 2vrk jälkeen punktiosta ja kysyä miten "meiän pikkaset" jaksaa, siirto tehtii siis vasta 3vrk päästä. Silloin sai vähä osviittaa miten ne on lähteny jakautuu ym. vaikkakin meillä kävi niin ikävästi sitten että sillo 2vrk päästä kaikki 12solua oli jakautunu, mutta siirtopäivänä enää 2 oli hengissä :( eli meille oli tosi hyvä että tekivät 3vrk viljelyn jotta nähtiin mitkä niistä jatkoivat eloaan . kandee varmaan soittaa sunkin sinne klinikalle/labraan jos haluut tietää. Jos siirrettävää ei ole niin sitten kyllä soittavat sulle päin.
tsemppiä sinne vuoteen pohjalle!!!!!
Tänään oli sitten alkionsiirto. Klinikalle mentyämme lääkäri kertoi ensin hoidon tähänastisesta tuloksesta, mikä ei ollut kokonaisuutena mitään erityisen mukavaa kuultavaa.
Kuten aiemmin kerroin, punktiossa saatiin kerättyä kokonaista 8 munasolua. Tästä porukasta yksi ei ollutkaan solu, joten jäljelle jäi seitsemän solua. Näistä 4 oli epäkypsiä, eli näin jäljelle jää vain kolme munasolua. Näistä yksi "hajosi" lääkärin sanojen mukaan. Lopputulema oli siis kaksi munasolua, jotka saatiin hedelmöitettyä alkioiksi. Yksi alkio siirrettiin tänään, toinen meni pakkaseen.
Toiveet ovat aika minimaaliset tämän hoidon onnistumisen suhteen.
Mies sanoi, että 2 on parempi kuin 0. Näinhän se tietysti on, mutta todennäköisyys jokatapauksessa onnistumiselle on pieni. :(
Tämä oli sitten ensimmäinen icsi-hoito meillä. Kokonaisuudessaan voin kuvata tätä hoitoa rankaksi sekä henkisesti että fyysisesti. Sanottepa te sitten, että (mikäli nega tulee) suurimmat henkiset pahoinvoinnit ovat vielä edessäpäin. Nyt pitää kuitenkin jaksaa uskoa, vaikka toiveet ovatkin hyvin pienet.
Muuten olo on jo parempi kuin kahtena edellisenä PIINAPÄIVÄNÄ (kirjaimellisesti). Kivut ovat olleet ennen tätä päivää just ja just siedettävät. Onneksi tänään näytti siltä, että nestettä ei ole elimistössä ja näin ollen nestetasapainohäiriö ei ole enää kovin todennäköinen.
Tämmöisiä tänne. Ompahan tämäkin nyt käyty läpi, jota on monta vuotta suunniteltu. :) Niinku oon jo monta kertaa sanonut...tää oli ehkä rankempi prosessi kuin olin kuvitellut...Sanoinkin tänään miehelleni, että aletaanko kirjotteleen adoptiopapereita. ;)
Kaikille jännittäjille tsemppiä ja plussaonnea!!
Nyt alan oikeasti lomailemaan. Onneksi olen ope, ja mulla on vielä lomaa jäljellä puolet. Eka puolisko meni tähän hoitorumbaan.
t.Senni, pp1?
Hyvä Senni, aina on syytä olla iloinen kun saadaan jotain siirrettävää! Vaikka tiedän kyllä pettymyksen, koska teillähän kävi sitten vähän niinku meillä, että vain kaksi lopulta jäi. Meillä siirsivät vaan molemmat kaksi kerralla eikä pakkaseen jäänyt mitään. Tiedätkö monisoluisia alkiot olivat ?
Nautihan nyt lomastasi,eli leppoisia piinapäiviä! ne lasketaan niin että tänään, siirtopäivänä sulla on pp 0 ja sitten tasan 2vkon päästä (pp14) saa testata.
T. Mallu pp 7 :)
Moikka taas..:)
Lääkäri ei puhunut mitään, moniko soluisia alkiot ovat..Enkä siinä kaikessa tohinassa hoksannut itse edes asiaa kysyä. Eli tuo jäi nyt kyllä epäselväksi..:/
Toisaalta, eipä tarvitse ainakaan pohtia kauheasti etukäteen, miten paljon solujen jakautumisella on vaikutusta onnistumiseen, kenties..
Unohdin äskettäin kertoa tästä prosessista vielä sen, että lääkäri ihmetteli todella isoon ääneen, miten munasolujen keräyksen anti oli niin huono kertyneisiin rakkuloihin nähden. Reilut 20 rakkulaa, joista suurimmat erittäin hyvän kokoisia. Kuitenkin solut saatiin kerättyä pienemmistä rakkuloista, jonka vuoksi neljä rakkulaa olivat epäkypsiä. Lääkäri ei osannut sanoa, mikä tähän juttuun on syynä. Ihmetteli vaan kovasti. Me mieheni kanssa pohdittiin, voisiko olla niin, että osa isommissa rakkuloissa olleista munasoluista olisi lähtenyt irrotuspistoksen ansiosta varkain liikkeelle. Voikohan tällainen karkailu olla mahdollista? Lääkäri sanoi jo maanantaina nimittäin, että tilanne on erittäin kypsä. Olis siis voitu tehdä keräys jo maanantaina periaatteessa..Irrotuspiikin takia punktio oli kuitenkin vasta ke:na.
Että tämmöisiä pohdiskeluja.
Kommentoikaa. :)
T. Senni, pp0 ;)
jos ei tiedä soluista sen enempää. Luultavasti ovat olleet sulla tosi hyviä kun eivät ole molempia siirtäneet kerrallaan. Näinhän yleensä tehdään. Yksi tosi hyvä tai kaksi vähän huonompaa siirretään :)
Kyllä se kuulemma voi olla mahdollista että karkailevat jo ennen aikojaan. Oli kai sulla kuitenkin jarrupiikit (Orgalutran tms) käytössä ettei näin pääsisi käymään? Mä otin vielä su jaruupiikin ja samana iltana pregnylin ja ti oli punktio. Kaikki oli tallella.. Harmillista tollanen kyllä!!
Hetkonen. En ole kuullutkaan mistään jarrupiikeistä. Koko prosessin aikana on puhuttu vain jarrutushoidosta eli Synarelaa oon sumutellut..
Sen jälkeen tuli Puregonit ja sitten toi Pregnyl-pistos.
Onko kenties mun kohalla jotain unohtunut?
Vaikea uskoa...vai mitä olette mieltä?
-Senni
nyt en muuten tiedäkään, miten toi pitkän kaavan hoidossa menee.. Mulla oli lyhyt kaava, jossa ei sumuja ollut ollenkaan. Ainoastaan siis puregonia pistelin kierron päivinä 3-10 ja kp7 tuli mukaan nuo jarrupiikit Puregonin rinnalle. Näissä taitaakin olla eroja hoitomuodon mukaan ? Mallu
Ei syytä paniikkiin! Ei lääkäri ole sinun AP tapauksessasi unohtanut mitään :)
Pitkässä kaavassa ei käytetä Orgalutrania eli tätä "jarrupiikkiä".
Pitkässä kaavassahan oma hormonitoiminta "ajetaan alas" sillä sumutteella eikä munasolujen "karkaamisen" kyllä pitäis silloin olla mahdollista.