missä biologiset vanhemmat

Joo, oikein paljon onnea etsintään myös minulta. On kuitenkin huomattava, että omia henkilötietoja koskevat adoptiopalvelut voivat tulevaisuudessa huonontua, jos tiettyjä, mahdollisesti huolimattomasti säädettyjä lakeja päästetään läpi. Adoptiotiedot ovat nimittäin väestötietojärjestelmän henkilötietoja ja niiden luovuttamista voidaan laeilla rajoittaa. Tällä hetkellä suuren potentiaalisen ongelman saattaa aiheuttaa hallintovaliokunnan käsittelyssä oleva HE 89/2008 vp. ja sen 38 §. Olen laittanut hallintovaliokunnan jäsenille ja varajäsenille siitä seuraavansisältöisen sähköpostin:

----------

Subject: HE 89/2008 vp. 38§, adoptiolapsen oikeudet

Arvoisat hallintovaliokunnan jäsenet ja varajäsenet,

Huomasin, että valiokuntaanne on lähetetty hallituksen esitys väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista HE 89/2008 vp, joka varmasti on tarpeellinen. Kiinnitin kuitenkin huomiota sen ehdotettuun 38 §:ään, joka kuuluu:

-----

38 §

Ottolapsisuhdetta koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset

Väestötietojärjestelmään talletettuja tietoja ottolapsisuhteesta ja siitä kuka on ottolapsen biologinen vanhempi, voidaan luovuttaa vain:

1) ottolapselle, jos hän on täysi-ikäinen;

2) ottolapselle ja ottovanhemmille yhteisesti, jos ottolapsi on täyttänyt viisitoista vuotta;

3) ottovanhemmille, jos ottolapsi on alle viisitoistavuotias, ja kysymys on ottolapsen terveyttä tai turvallisuutta välittömästi koskevasta tietotarpeesta;

4) sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu lain tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn edellä mainittujen
henkilöiden oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen;

5) virallisen tilaston laatimista varten;

6) historiallisen tai tieteellisen tutkimuksen tekemistä varten; sekä

7) muulle yksilöidyssä asiassa tietoja pyytävälle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle, joka ehdottomasti tarvitsee tiedot ottolapsen yksilöintiä taikka hänen henkilö- ja perheoikeudellisen asemansa tai toimintakelpoisuutensa selvittämistä varten.

-----

En kuitenkaan pidä sen 1)-3) kohtia oikein asianmukaisina, koska ne rajaavat ottolapsen oikeutta tietää biologisesta alkuperästään, samoin kuin lapsen oikeutta tietää yleisesti, onko adoptoitu vai ei. Monia adoptoituja
kiinnostavat tällaiset tiedot jo ennen 18. ikävuottaankin, koska asiaan liittyy myös omaa identiteettiä, alkuperäistä sukunimeä ja mahdollisia biologisia sisaruksia koskettavia kysymyksiä. Lisäksi kansainvälisissä adoptioissa on usein sekä ottolapsen, että hänen ottovanhempiensa intresseissä vahvistaa lapsen tietämystä alkuperämaastaan, sen kulttuurista ja alkuperästään siellä.

Ehdotan, että kyseisiä kohtia ei hyväksyttäisi sellaisenaan, vaan esimerkiksi muodossa (suluissa lukee aiempi kohdan numero):

-----

1) ottolapselle (poist.) ;

2) (Poist.)

2) (3) ottovanhemmille, jos (poist.) kysymys on ottolapsen terveyttä tai
turvallisuutta välittömästi koskevasta tietotarpeesta _ja ottolapsi on
ikänsä tai terveydentilansa vuoksi estynyt ilmaisemasta tahtoaan_;

...

(muiden kohtien numerot siirtyisivät yhdellä taaksepäin)

-----

Jos ikärajoihin halutaan tukeutua, niin 18 vuoden eli täysi-ikäisyyden sijasta voitaisiin mielestäni harkita 12 vuoden ikärajaa tälle tiedonsaantioikeudelle, sillä sen ikäiseltä lapselta kysytään normaalistikin suostumusta adoptio- ja huoltajuuspäätöksissä. Adoptio on myös eri asia kuin hedelmöityshoito luovutetuilla sukusoluilla, sillä adoptiossa lapsi on saattanut jo olla alkuperäisten biologisten vanhempiensa hoidettavana ja muistaa heistä enemmän tai vähemmän.

----------

Mainittakoon, että kaksi hallintovaliokunnan kansanedustajaa, yksi kokoomuksesta ja yksi sosiaalidemokraateista on vastannut minulle, ja molemmat ovat pitäneet huomioitani oikeina ja hämmästelleet näitä hallituksen esityksen pykäliä. On olemassa mahdollisuus, että adoptiotietojen salaushanke alle 18-vuotiailta adoptiolapsilta hylättäisiin tai ainakin, että siitä jätettäisiin vastalause.

mikko_n_75 kirjoitti:

Joo, oikein paljon onnea etsintään myös minulta. On kuitenkin huomattava, että omia henkilötietoja koskevat adoptiopalvelut voivat tulevaisuudessa huonontua, jos tiettyjä, mahdollisesti huolimattomasti säädettyjä lakeja päästetään läpi. Adoptiotiedot ovat nimittäin väestötietojärjestelmän henkilötietoja ja niiden luovuttamista voidaan laeilla rajoittaa. Tällä hetkellä suuren potentiaalisen ongelman saattaa aiheuttaa hallintovaliokunnan käsittelyssä oleva HE 89/2008 vp. ja sen 38 §. Olen laittanut hallintovaliokunnan jäsenille ja varajäsenille siitä seuraavansisältöisen sähköpostin:

----------

Subject: HE 89/2008 vp. 38§, adoptiolapsen oikeudet

Arvoisat hallintovaliokunnan jäsenet ja varajäsenet,

Huomasin, että valiokuntaanne on lähetetty hallituksen esitys väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista HE 89/2008 vp, joka varmasti on tarpeellinen. Kiinnitin kuitenkin huomiota sen ehdotettuun 38 §:ään, joka kuuluu:

-----

38 §

Ottolapsisuhdetta koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset

Väestötietojärjestelmään talletettuja tietoja ottolapsisuhteesta ja siitä kuka on ottolapsen biologinen vanhempi, voidaan luovuttaa vain:

1) ottolapselle, jos hän on täysi-ikäinen;

2) ottolapselle ja ottovanhemmille yhteisesti, jos ottolapsi on täyttänyt viisitoista vuotta;

3) ottovanhemmille, jos ottolapsi on alle viisitoistavuotias, ja kysymys on ottolapsen terveyttä tai turvallisuutta välittömästi koskevasta tietotarpeesta;

4) sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu lain tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn edellä mainittujen
henkilöiden oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen;

5) virallisen tilaston laatimista varten;

6) historiallisen tai tieteellisen tutkimuksen tekemistä varten; sekä

7) muulle yksilöidyssä asiassa tietoja pyytävälle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle, joka ehdottomasti tarvitsee tiedot ottolapsen yksilöintiä taikka hänen henkilö- ja perheoikeudellisen asemansa tai toimintakelpoisuutensa selvittämistä varten.

-----

En kuitenkaan pidä sen 1)-3) kohtia oikein asianmukaisina, koska ne rajaavat ottolapsen oikeutta tietää biologisesta alkuperästään, samoin kuin lapsen oikeutta tietää yleisesti, onko adoptoitu vai ei. Monia adoptoituja
kiinnostavat tällaiset tiedot jo ennen 18. ikävuottaankin, koska asiaan liittyy myös omaa identiteettiä, alkuperäistä sukunimeä ja mahdollisia biologisia sisaruksia koskettavia kysymyksiä. Lisäksi kansainvälisissä adoptioissa on usein sekä ottolapsen, että hänen ottovanhempiensa intresseissä vahvistaa lapsen tietämystä alkuperämaastaan, sen kulttuurista ja alkuperästään siellä.

Ehdotan, että kyseisiä kohtia ei hyväksyttäisi sellaisenaan, vaan esimerkiksi muodossa (suluissa lukee aiempi kohdan numero):

-----

1) ottolapselle (poist.) ;

2) (Poist.)

2) (3) ottovanhemmille, jos (poist.) kysymys on ottolapsen terveyttä tai
turvallisuutta välittömästi koskevasta tietotarpeesta _ja ottolapsi on
ikänsä tai terveydentilansa vuoksi estynyt ilmaisemasta tahtoaan_;

...

(muiden kohtien numerot siirtyisivät yhdellä taaksepäin)

-----

Jos ikärajoihin halutaan tukeutua, niin 18 vuoden eli täysi-ikäisyyden sijasta voitaisiin mielestäni harkita 12 vuoden ikärajaa tälle tiedonsaantioikeudelle, sillä sen ikäiseltä lapselta kysytään normaalistikin suostumusta adoptio- ja huoltajuuspäätöksissä. Adoptio on myös eri asia kuin hedelmöityshoito luovutetuilla sukusoluilla, sillä adoptiossa lapsi on saattanut jo olla alkuperäisten biologisten vanhempiensa hoidettavana ja muistaa heistä enemmän tai vähemmän.

----------

Mainittakoon, että kaksi hallintovaliokunnan kansanedustajaa, yksi kokoomuksesta ja yksi sosiaalidemokraateista on vastannut minulle, ja molemmat ovat pitäneet huomioitani oikeina ja hämmästelleet näitä hallituksen esityksen pykäliä. On olemassa mahdollisuus, että adoptiotietojen salaushanke alle 18-vuotiailta adoptiolapsilta hylättäisiin tai ainakin, että siitä jätettäisiin vastalause.

Lue lisää

Apua, että 12 vuotiaalle oikeus saada yksin tietää biologisista vanhemmistaan.

12 vuotias on vasta LAPSI, ei lähellekään kykeneväinen ymmärtämään adoptiota, sen syitä ja seurauksia.

Lisäksi 12 vuotiaan täytyy SAADA olla VIELÄ lapsi, hänen ei pidä joutua kohtaamaan asiota joihin hänen käsitys- ja käsittelykykynsä ei riitä.

Miksi tässä(kään) asiassa lapsen ei anneta olla lapsi vaan lapselle yritetään ujuttaa aikuisen maailmaa !!!

Lapsi on lapsi kirjoitti:

Apua, että 12 vuotiaalle oikeus saada yksin tietää biologisista vanhemmistaan.

12 vuotias on vasta LAPSI, ei lähellekään kykeneväinen ymmärtämään adoptiota, sen syitä ja seurauksia.

Lisäksi 12 vuotiaan täytyy SAADA olla VIELÄ lapsi, hänen ei pidä joutua kohtaamaan asiota joihin hänen käsitys- ja käsittelykykynsä ei riitä.

Miksi tässä(kään) asiassa lapsen ei anneta olla lapsi vaan lapselle yritetään ujuttaa aikuisen maailmaa !!!

Lue lisää

Tällä hetkellä alaikäisten adoptoitujen on mahdollisuus selvittää adoptiotaustansa ja biologiset vanhempansa esim. täydellistä virkatodistusta pyytämällä. Täällä käytyjen keskustelujen perusteella jotkut ovat käyttäneetkin tällaista oikeutta, sillä he eivät välttämättä halua puhua asiasta adoptiovanhempiensa kanssa. Onhan mahdollista, että nämä esimerkiksi suhtautuisivat tiedonhakuun kielteisesti.

On myös muistettava, että alaikäisille on turvattu mahdollisuus puhua myös muista henkilökohtaisesti tärkeistä asioista ilman vanhempiensa tai adoptiovanhempiensa puuttumista väliin tai tiedonsaantia, esimerkiksi ehkäisyasioista lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa.

Hallituksen esityksen muoto on nähtävissä yksiselitteisesti lapsen ja alaikäisen nuoren oikeuksien kaventamisena, ja siksi ei pidä yllättyä siitä, jos se saa valiokuntakäsittelyssä osakseen paljonkin kritiikkiä.

En ottanut jäljempää asiaa vetoomuksessani esiin, mutta kuten aiemmin totesin, en voi pitää täysin sattumana sitä, että lakiesitys ajallisesti kytkeytyy niin lähelle homoadoptiohanketta. Ovathan molemmat Tuija Braxin (vihr) hallinnoiman oikeusministeriön masinoimia.

mikko_n_75 kirjoitti:

Joo, oikein paljon onnea etsintään myös minulta. On kuitenkin huomattava, että omia henkilötietoja koskevat adoptiopalvelut voivat tulevaisuudessa huonontua, jos tiettyjä, mahdollisesti huolimattomasti säädettyjä lakeja päästetään läpi. Adoptiotiedot ovat nimittäin väestötietojärjestelmän henkilötietoja ja niiden luovuttamista voidaan laeilla rajoittaa. Tällä hetkellä suuren potentiaalisen ongelman saattaa aiheuttaa hallintovaliokunnan käsittelyssä oleva HE 89/2008 vp. ja sen 38 §. Olen laittanut hallintovaliokunnan jäsenille ja varajäsenille siitä seuraavansisältöisen sähköpostin:

----------

Subject: HE 89/2008 vp. 38§, adoptiolapsen oikeudet

Arvoisat hallintovaliokunnan jäsenet ja varajäsenet,

Huomasin, että valiokuntaanne on lähetetty hallituksen esitys väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista HE 89/2008 vp, joka varmasti on tarpeellinen. Kiinnitin kuitenkin huomiota sen ehdotettuun 38 §:ään, joka kuuluu:

-----

38 §

Ottolapsisuhdetta koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset

Väestötietojärjestelmään talletettuja tietoja ottolapsisuhteesta ja siitä kuka on ottolapsen biologinen vanhempi, voidaan luovuttaa vain:

1) ottolapselle, jos hän on täysi-ikäinen;

2) ottolapselle ja ottovanhemmille yhteisesti, jos ottolapsi on täyttänyt viisitoista vuotta;

3) ottovanhemmille, jos ottolapsi on alle viisitoistavuotias, ja kysymys on ottolapsen terveyttä tai turvallisuutta välittömästi koskevasta tietotarpeesta;

4) sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu lain tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn edellä mainittujen
henkilöiden oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän, toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen;

5) virallisen tilaston laatimista varten;

6) historiallisen tai tieteellisen tutkimuksen tekemistä varten; sekä

7) muulle yksilöidyssä asiassa tietoja pyytävälle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle, joka ehdottomasti tarvitsee tiedot ottolapsen yksilöintiä taikka hänen henkilö- ja perheoikeudellisen asemansa tai toimintakelpoisuutensa selvittämistä varten.

-----

En kuitenkaan pidä sen 1)-3) kohtia oikein asianmukaisina, koska ne rajaavat ottolapsen oikeutta tietää biologisesta alkuperästään, samoin kuin lapsen oikeutta tietää yleisesti, onko adoptoitu vai ei. Monia adoptoituja
kiinnostavat tällaiset tiedot jo ennen 18. ikävuottaankin, koska asiaan liittyy myös omaa identiteettiä, alkuperäistä sukunimeä ja mahdollisia biologisia sisaruksia koskettavia kysymyksiä. Lisäksi kansainvälisissä adoptioissa on usein sekä ottolapsen, että hänen ottovanhempiensa intresseissä vahvistaa lapsen tietämystä alkuperämaastaan, sen kulttuurista ja alkuperästään siellä.

Ehdotan, että kyseisiä kohtia ei hyväksyttäisi sellaisenaan, vaan esimerkiksi muodossa (suluissa lukee aiempi kohdan numero):

-----

1) ottolapselle (poist.) ;

2) (Poist.)

2) (3) ottovanhemmille, jos (poist.) kysymys on ottolapsen terveyttä tai
turvallisuutta välittömästi koskevasta tietotarpeesta _ja ottolapsi on
ikänsä tai terveydentilansa vuoksi estynyt ilmaisemasta tahtoaan_;

...

(muiden kohtien numerot siirtyisivät yhdellä taaksepäin)

-----

Jos ikärajoihin halutaan tukeutua, niin 18 vuoden eli täysi-ikäisyyden sijasta voitaisiin mielestäni harkita 12 vuoden ikärajaa tälle tiedonsaantioikeudelle, sillä sen ikäiseltä lapselta kysytään normaalistikin suostumusta adoptio- ja huoltajuuspäätöksissä. Adoptio on myös eri asia kuin hedelmöityshoito luovutetuilla sukusoluilla, sillä adoptiossa lapsi on saattanut jo olla alkuperäisten biologisten vanhempiensa hoidettavana ja muistaa heistä enemmän tai vähemmän.

----------

Mainittakoon, että kaksi hallintovaliokunnan kansanedustajaa, yksi kokoomuksesta ja yksi sosiaalidemokraateista on vastannut minulle, ja molemmat ovat pitäneet huomioitani oikeina ja hämmästelleet näitä hallituksen esityksen pykäliä. On olemassa mahdollisuus, että adoptiotietojen salaushanke alle 18-vuotiailta adoptiolapsilta hylättäisiin tai ainakin, että siitä jätettäisiin vastalause.

Lue lisää

asian sinulle jo kertaalleen selvittänyt sinä keskustelussa, jonka aloitit aiheesta. Mutta et selvästikään ymmärtänyt (etkä edes näy tietävän mitä adoptiotiedot ovat kun väität niden olevan väestreksterijärjestelmän henkilötietoja), joten väännän vielä kertaalleen rautalangasta:

Laki lapseksi ottamisesta määrää adoptioasiakirjat ja -tiedot säilytettäväksi 100 vuoden ajan. Samainen laki määrää adoption jälkipalvelun antamaan adoptiota koskevia tietoja sen osapuolille tai adoptoidun jälkeläisille niiltä osin, kun tiedot koskevat kysyjää itseään. Adoptoitu saa tietää biologisten vanhempiensa henkilötietojen lisäksi myös adoptioon johtaneet syyt, sosiaalityöntekijän mahdollisesti kirjaaman luonnekuvauksen, tiedot ulkonäöstä, jne. Tietoihin talletettuna on myös joskus kirjeitä biologiselta vanhemmalta lapselle. Adoption jälkipalvelun järjestää aina adoption hoitanut taho. Laki painottaa myös sitä, että tietojen antamista kontrolloidaan siten että niistä ei ole haittaa kysyjän (fyysiselle, psyykkiselle tai sosiaaliselle) terveydelle. Tämä asia toteutuu siten, että jälkipalvelun yhteydessä on mahdollisuus saada mm. ulkopuolista keskusteluapua asioiden käsittelyssä. Alaikäisen kohdalla hänen huoltajansa on vastuussa lapsen terveydestä. Niinpä adoption jälkipalvelua alaikäinen saa ainoastaan vanhempiensa kera, jolloin vanhemmat pystyvät tukemaan lastaan asian käsittelyssä. Täysi-ikäinen saa jälkipalvelua itsenäisesti, mutta hänellekin tarjotaan tietysti yhtä lailla tukea ja keskusteluapua asioiden läpikäymiseen. Tämä järjestelmä on olut voimassa reilusti yli 20 vuotta, eikä tuo uusi lakiehdotus todellakaan MITENKÄÄN koske tätä adoptiolain säätelemää systeemiä.

Ne adoptiotiedot, joiden väität olevan osa väestörekisterijärjestelmää (ja jossain aiemmassa tekstissäsi väitit että nämä tiedot luovutettaisiin väestörekisteriin ;) ovat mm. seuraavanlaisia:

*Biologisen/-sten vanhemman henkilötiedot
*Biologisen vanhemman kuvaus olosuhteistaan, terveydentilastaan, selvitys adoptioon johtaneista syistä
*Sosiaalitoimen lausunto biologisen vanhemman olosuhteista sekä jäljennös sosiaalitoimen reksiteristä.
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto biologisesta vanhemmasta keskustelujen aikana tehtyjen muistiinpanojen pohjalta
*Mahdollisesti jäljennöksiä biologisen vanhemman sairauskertomuksesta
*Mahdollisesti biologisen vanhemman kirjoittamia kirjeitä, valokuvia, tms.
*Biologisen vanhemman allekirjoittama suostumus lapsen antamisesta adoptioon
*Adoptiovanhempien lääkärinlausunnot ja mahdollisesti myös jäljennökset sairauskertomuksista
*Adoptiovanhempien selvitykset veloistaan ja varallisuudestaan
*Sosiaalitoimen lausunto adoption hakijoiden olosuhteista ja kopio sosiaalitoimen rekisteristä
*Ote adoptiovanhempien rikosrekisteristä
*Adoptiovanhempien neuvonnan aikana antamat kirjalliset kuvaukset lapsuudestaan, parisuhteestaan, kasvatusidoelogioistaan, taustatiedoistaan, menetyksistään,motiiveistaan adoptioon, jne
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto keskustelujen aikana tehtyjen muistiinpanojen pohjalta
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto hakijoiden soveltuvuudesta adoptiovanhemmiksi
*Adoptoidun lapsen syntymä- ja terveystiedot adoptioon asti
*Kuvauksia lapsesta (kasvu, kehitys, vointi, valokuvia) sijaishuollon osalta
*Jäljennös käräjäoikeuden päätöksestä

Yllämainitut tiedot julistetaan käräjäoikeuden päätöksellä salaisiksi ja niihin on pääsy vain adoption osapuolilla niiltä osin, kuin ne koskevat häntä itseään. Sekä sosiaaliviranomaisilla, jos he hoitavat asiaan liittyvää tehtävää (esim. jälkipalvelu)


Oletko yhä Mikko sitä mieltä, että adoptiotiedot = väestörekisteritiedot? Oletko yhä sitä mieltä, että nämä (salaisiksi julistetut) tiedot liitetään väestörekisteriin? Sillä sellaista tietoa sinä täällä keskusteluissa ihmisille jaat.

Väestörekisterin tehtävänä on nimensä mukaan rakisteröidä väestön tietoja. Nykyiselläänn kuka tahansa voi saada selville esim. biologisten vanhempien henkilötiedot, jos vain osaa kysyä. Ja ne kun ovat toisaalla salaisiksi julistettuja. Samoin adoptoitu saa alaikäisenä tietää biologisen vanhemman henkilötiedot (mikä sotii adoptiolain mukaisesti järjestettyä adoption jälkipalvelua vastaan). Ja toisin kuin sinun, minun mielestäni 12- vuotias ja vielä 16- vuotiaskin on aivan liian nuori jäämään yksin tämän asian kanssa. Väestörekisteristä hän saa vain nimen ja asuinpaikan. Ei apua asian käsittelyyn, selvittämiseen, tietoa adoptioon johtaneista syistä, jne. Kukaan ei pysty "päältä katsomaan" miten hän selviää asian kanssa. Niin kuin olisi, jos asia olisi hoidettu jälkipalvelun kautta (niin kuin laki sen on tarkoittanut).

Nykyisessä lakiehdotuksessa on tarkoituksena tukkia tämä porsaanreikä nimeltä väestörekisteri (ja kirkkoherranviraston virkatodistus). Ja muuttaa käytäntö yhtenäiseksi adoptiolain ja jälkipalvelun kanssa (alle 18v saa tietoja vain huoltajan kanssa). Samoin pyritään rajoittamaan sitä, kenellä on pääsy biologisen vanhemman henkilötietoihin. Eikö ole ihan järkevää, että nuo oikeuden salaisiksi luokitellut tiedot olisivat saatavissa vain perustellusta syystä???

Siis vielä kerran Mikko, adoptiotiedoilla EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ väestörekisterin kanssa. Se, että väestörekisterin tiedonsaantioikeutta rajoitettaisiin, ei vaikuta mitenkään adoptiotietojen saamisiin. Koska niillä EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ TOISTENSA KANSSA. Kyse on kahdesta täysin eri systeemistä, eri lakien alla olevasta järjestelmästä, joiden käytäntöjä pyritään yhtenäistämään.

mikko_n_75 kirjoitti:

Tällä hetkellä alaikäisten adoptoitujen on mahdollisuus selvittää adoptiotaustansa ja biologiset vanhempansa esim. täydellistä virkatodistusta pyytämällä. Täällä käytyjen keskustelujen perusteella jotkut ovat käyttäneetkin tällaista oikeutta, sillä he eivät välttämättä halua puhua asiasta adoptiovanhempiensa kanssa. Onhan mahdollista, että nämä esimerkiksi suhtautuisivat tiedonhakuun kielteisesti.

On myös muistettava, että alaikäisille on turvattu mahdollisuus puhua myös muista henkilökohtaisesti tärkeistä asioista ilman vanhempiensa tai adoptiovanhempiensa puuttumista väliin tai tiedonsaantia, esimerkiksi ehkäisyasioista lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa.

Hallituksen esityksen muoto on nähtävissä yksiselitteisesti lapsen ja alaikäisen nuoren oikeuksien kaventamisena, ja siksi ei pidä yllättyä siitä, jos se saa valiokuntakäsittelyssä osakseen paljonkin kritiikkiä.

En ottanut jäljempää asiaa vetoomuksessani esiin, mutta kuten aiemmin totesin, en voi pitää täysin sattumana sitä, että lakiesitys ajallisesti kytkeytyy niin lähelle homoadoptiohanketta. Ovathan molemmat Tuija Braxin (vihr) hallinnoiman oikeusministeriön masinoimia.

Lue lisää

"En ottanut jäljempää asiaa vetoomuksessani esiin, mutta kuten aiemmin totesin, en voi pitää täysin sattumana sitä, että lakiesitys ajallisesti kytkeytyy niin lähelle homoadoptiohanketta. Ovathan molemmat Tuija Braxin (vihr) hallinnoiman oikeusministeriön masinoimia."

Miten nämä asiat liittyvät toisiinsa?

olen tämän kirjoitti:

asian sinulle jo kertaalleen selvittänyt sinä keskustelussa, jonka aloitit aiheesta. Mutta et selvästikään ymmärtänyt (etkä edes näy tietävän mitä adoptiotiedot ovat kun väität niden olevan väestreksterijärjestelmän henkilötietoja), joten väännän vielä kertaalleen rautalangasta:

Laki lapseksi ottamisesta määrää adoptioasiakirjat ja -tiedot säilytettäväksi 100 vuoden ajan. Samainen laki määrää adoption jälkipalvelun antamaan adoptiota koskevia tietoja sen osapuolille tai adoptoidun jälkeläisille niiltä osin, kun tiedot koskevat kysyjää itseään. Adoptoitu saa tietää biologisten vanhempiensa henkilötietojen lisäksi myös adoptioon johtaneet syyt, sosiaalityöntekijän mahdollisesti kirjaaman luonnekuvauksen, tiedot ulkonäöstä, jne. Tietoihin talletettuna on myös joskus kirjeitä biologiselta vanhemmalta lapselle. Adoption jälkipalvelun järjestää aina adoption hoitanut taho. Laki painottaa myös sitä, että tietojen antamista kontrolloidaan siten että niistä ei ole haittaa kysyjän (fyysiselle, psyykkiselle tai sosiaaliselle) terveydelle. Tämä asia toteutuu siten, että jälkipalvelun yhteydessä on mahdollisuus saada mm. ulkopuolista keskusteluapua asioiden käsittelyssä. Alaikäisen kohdalla hänen huoltajansa on vastuussa lapsen terveydestä. Niinpä adoption jälkipalvelua alaikäinen saa ainoastaan vanhempiensa kera, jolloin vanhemmat pystyvät tukemaan lastaan asian käsittelyssä. Täysi-ikäinen saa jälkipalvelua itsenäisesti, mutta hänellekin tarjotaan tietysti yhtä lailla tukea ja keskusteluapua asioiden läpikäymiseen. Tämä järjestelmä on olut voimassa reilusti yli 20 vuotta, eikä tuo uusi lakiehdotus todellakaan MITENKÄÄN koske tätä adoptiolain säätelemää systeemiä.

Ne adoptiotiedot, joiden väität olevan osa väestörekisterijärjestelmää (ja jossain aiemmassa tekstissäsi väitit että nämä tiedot luovutettaisiin väestörekisteriin ;) ovat mm. seuraavanlaisia:

*Biologisen/-sten vanhemman henkilötiedot
*Biologisen vanhemman kuvaus olosuhteistaan, terveydentilastaan, selvitys adoptioon johtaneista syistä
*Sosiaalitoimen lausunto biologisen vanhemman olosuhteista sekä jäljennös sosiaalitoimen reksiteristä.
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto biologisesta vanhemmasta keskustelujen aikana tehtyjen muistiinpanojen pohjalta
*Mahdollisesti jäljennöksiä biologisen vanhemman sairauskertomuksesta
*Mahdollisesti biologisen vanhemman kirjoittamia kirjeitä, valokuvia, tms.
*Biologisen vanhemman allekirjoittama suostumus lapsen antamisesta adoptioon
*Adoptiovanhempien lääkärinlausunnot ja mahdollisesti myös jäljennökset sairauskertomuksista
*Adoptiovanhempien selvitykset veloistaan ja varallisuudestaan
*Sosiaalitoimen lausunto adoption hakijoiden olosuhteista ja kopio sosiaalitoimen rekisteristä
*Ote adoptiovanhempien rikosrekisteristä
*Adoptiovanhempien neuvonnan aikana antamat kirjalliset kuvaukset lapsuudestaan, parisuhteestaan, kasvatusidoelogioistaan, taustatiedoistaan, menetyksistään,motiiveistaan adoptioon, jne
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto keskustelujen aikana tehtyjen muistiinpanojen pohjalta
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto hakijoiden soveltuvuudesta adoptiovanhemmiksi
*Adoptoidun lapsen syntymä- ja terveystiedot adoptioon asti
*Kuvauksia lapsesta (kasvu, kehitys, vointi, valokuvia) sijaishuollon osalta
*Jäljennös käräjäoikeuden päätöksestä

Yllämainitut tiedot julistetaan käräjäoikeuden päätöksellä salaisiksi ja niihin on pääsy vain adoption osapuolilla niiltä osin, kuin ne koskevat häntä itseään. Sekä sosiaaliviranomaisilla, jos he hoitavat asiaan liittyvää tehtävää (esim. jälkipalvelu)


Oletko yhä Mikko sitä mieltä, että adoptiotiedot = väestörekisteritiedot? Oletko yhä sitä mieltä, että nämä (salaisiksi julistetut) tiedot liitetään väestörekisteriin? Sillä sellaista tietoa sinä täällä keskusteluissa ihmisille jaat.

Väestörekisterin tehtävänä on nimensä mukaan rakisteröidä väestön tietoja. Nykyiselläänn kuka tahansa voi saada selville esim. biologisten vanhempien henkilötiedot, jos vain osaa kysyä. Ja ne kun ovat toisaalla salaisiksi julistettuja. Samoin adoptoitu saa alaikäisenä tietää biologisen vanhemman henkilötiedot (mikä sotii adoptiolain mukaisesti järjestettyä adoption jälkipalvelua vastaan). Ja toisin kuin sinun, minun mielestäni 12- vuotias ja vielä 16- vuotiaskin on aivan liian nuori jäämään yksin tämän asian kanssa. Väestörekisteristä hän saa vain nimen ja asuinpaikan. Ei apua asian käsittelyyn, selvittämiseen, tietoa adoptioon johtaneista syistä, jne. Kukaan ei pysty "päältä katsomaan" miten hän selviää asian kanssa. Niin kuin olisi, jos asia olisi hoidettu jälkipalvelun kautta (niin kuin laki sen on tarkoittanut).

Nykyisessä lakiehdotuksessa on tarkoituksena tukkia tämä porsaanreikä nimeltä väestörekisteri (ja kirkkoherranviraston virkatodistus). Ja muuttaa käytäntö yhtenäiseksi adoptiolain ja jälkipalvelun kanssa (alle 18v saa tietoja vain huoltajan kanssa). Samoin pyritään rajoittamaan sitä, kenellä on pääsy biologisen vanhemman henkilötietoihin. Eikö ole ihan järkevää, että nuo oikeuden salaisiksi luokitellut tiedot olisivat saatavissa vain perustellusta syystä???

Siis vielä kerran Mikko, adoptiotiedoilla EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ väestörekisterin kanssa. Se, että väestörekisterin tiedonsaantioikeutta rajoitettaisiin, ei vaikuta mitenkään adoptiotietojen saamisiin. Koska niillä EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ TOISTENSA KANSSA. Kyse on kahdesta täysin eri systeemistä, eri lakien alla olevasta järjestelmästä, joiden käytäntöjä pyritään yhtenäistämään.

Lue lisää

"Laki lapseksi ottamisesta määrää adoptioasiakirjat ja -tiedot säilytettäväksi 100 vuoden ajan"

Itse kyselin asiakirjoja 15 vuotta adoption jälkeen ja mitään ei löytynyt ja EI MISTÄÄN!!!

sanottiin: papereita vaan häviää silloin tällöin... thats it

bioäiti kirjoitti:

"Laki lapseksi ottamisesta määrää adoptioasiakirjat ja -tiedot säilytettäväksi 100 vuoden ajan"

Itse kyselin asiakirjoja 15 vuotta adoption jälkeen ja mitään ei löytynyt ja EI MISTÄÄN!!!

sanottiin: papereita vaan häviää silloin tällöin... thats it

Lue lisää

sillä asiakirjat ovat säilytyksessä sekä sosiaaliviranomaisilla että käräjäoikeudessa. On todella omituista, että ne yhtäkkisesti katoavat joka paikasta. Teitkö rikosilmoituksen?

bioäiti kirjoitti:

"Laki lapseksi ottamisesta määrää adoptioasiakirjat ja -tiedot säilytettäväksi 100 vuoden ajan"

Itse kyselin asiakirjoja 15 vuotta adoption jälkeen ja mitään ei löytynyt ja EI MISTÄÄN!!!

sanottiin: papereita vaan häviää silloin tällöin... thats it

Lue lisää

Laki lapseksiottamisesta 8.2.1985/153


49 a § (22.3.1996/175)
Kunnan sosiaalihuollon toimielimen, ottolapsitoimiston ja palvelunantajan on säilytettävä ottolapsineuvonnan tai kansainvälisen lapseksiottamispalvelun yhteydessä tehdyt tai vastaanotetut ottolasta, hänen vanhempiaan ja ottovanhempiaan koskevat asiakirjat vähintään 100 vuotta niiden laatimisesta.

Palvelunantaja voi siirtää 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat sen kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai ottolapsitoimiston säilytettäviksi, joka on antanut asiassa ottolapsineuvontaa, jos toimielin tai ottolapsitoimisto suostuu siihen. Jos ottolapsitoimisto tai palvelunantaja lopettaa tässä laissa tarkoitetun toimintansa, 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on siirrettävä sen kunnan sosiaalihuollon toimielimen säilytettäviksi, jolle sosiaali- ja terveysministeriö antaa tehtäväksi ottaa vastaan asiakirjat.

Ottolapsella ja hänen huoltajallaan sekä ottolapsen jälkeläisillä on oikeus tarpeellisella tavalla ohjattuina saada tietoja 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista. Tietojen antamisesta voidaan kuitenkin kieltäytyä, jos tietojen antamisesta voi aiheutua vaaraa ottolapsen terveydelle tai kehitykselle taikka jos tietojen antaminen olisi muutoin vastoin ottolapsen etua tai muuta yksityistä etua.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850153?search[type]=pika&search[pika]=ottolapsi

sanoo näin kirjoitti:

Laki lapseksiottamisesta 8.2.1985/153


49 a § (22.3.1996/175)
Kunnan sosiaalihuollon toimielimen, ottolapsitoimiston ja palvelunantajan on säilytettävä ottolapsineuvonnan tai kansainvälisen lapseksiottamispalvelun yhteydessä tehdyt tai vastaanotetut ottolasta, hänen vanhempiaan ja ottovanhempiaan koskevat asiakirjat vähintään 100 vuotta niiden laatimisesta.

Palvelunantaja voi siirtää 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat sen kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai ottolapsitoimiston säilytettäviksi, joka on antanut asiassa ottolapsineuvontaa, jos toimielin tai ottolapsitoimisto suostuu siihen. Jos ottolapsitoimisto tai palvelunantaja lopettaa tässä laissa tarkoitetun toimintansa, 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on siirrettävä sen kunnan sosiaalihuollon toimielimen säilytettäviksi, jolle sosiaali- ja terveysministeriö antaa tehtäväksi ottaa vastaan asiakirjat.

Ottolapsella ja hänen huoltajallaan sekä ottolapsen jälkeläisillä on oikeus tarpeellisella tavalla ohjattuina saada tietoja 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista. Tietojen antamisesta voidaan kuitenkin kieltäytyä, jos tietojen antamisesta voi aiheutua vaaraa ottolapsen terveydelle tai kehitykselle taikka jos tietojen antaminen olisi muutoin vastoin ottolapsen etua tai muuta yksityistä etua.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850153?search[type]=pika&search[pika]=ottolapsi

Lue lisää

Pidän enemmän kuin odotettavana, että jos HE 89/2008 vp. hyväksytään sellaisenaan, niin samalla ajettaisiin läpi myös nopeassa tahdissa muut muutokset, jotka estävät sivukautta pääsyn alaikäisiltä adoptiotaan koskeviin väestörekisteritietoihin. Hallitus tuskin jättää tätä lainsäädäntöä ristiriitaiseksi ja eväät täysin levälleen.

Itse kannatan järjestelmää, jossa adoptioasiakirjat täytyisi mahdollisimman pian luovuttaa viranomaisille ja väestörekisteriin ja joista adoptoidulla olisi ikärajariippumaton oikeus tietonsa tarkistaa. Pidän myös tärkeänä, että adoptiovanhemmalla on oikeus tähän, mikäli adoptiolapsi on ikänsä tai terveydentilansa vuoksi estynyt ilmaisemasta tahtoaan.

Yksityisten osapuolten pitämissä henkilötietorekistereissä on myös se ongelma, että vastaavasti ulkopuoliset henkilöt pääsevät helpommin salassapidettäviin ja hyvinkin henkilökohtaisiin aineistoihin käsiksi ilman, että asiaa olisi välttämättä jossakin Kalle Kehvelin McAdoptiot-puljussa pohdittu tai valvottu sen paremmin.

hassu homma kirjoitti:

sillä asiakirjat ovat säilytyksessä sekä sosiaaliviranomaisilla että käräjäoikeudessa. On todella omituista, että ne yhtäkkisesti katoavat joka paikasta. Teitkö rikosilmoituksen?

Lue lisää

käräjäoikeus ei säilytä papereita kuin tietyn vuoden, olikohan se 10 vuotta jonka jälkeen ne hävitetään.

sosiaalitoimen kuuluu säilyttää asiakirjoja 100 vuotta, omalta kohdaltani oli kadonnut mm.isyyspaperit, psykologin lausunnot, kaiken kaikkiaan 4 tärkeää asiakirjaa...tai voihan se olla ettei niitä löytynyt sen takia ettei niitä koskaan ollut tehtykään...

mikko_n_75 kirjoitti:

Pidän enemmän kuin odotettavana, että jos HE 89/2008 vp. hyväksytään sellaisenaan, niin samalla ajettaisiin läpi myös nopeassa tahdissa muut muutokset, jotka estävät sivukautta pääsyn alaikäisiltä adoptiotaan koskeviin väestörekisteritietoihin. Hallitus tuskin jättää tätä lainsäädäntöä ristiriitaiseksi ja eväät täysin levälleen.

Itse kannatan järjestelmää, jossa adoptioasiakirjat täytyisi mahdollisimman pian luovuttaa viranomaisille ja väestörekisteriin ja joista adoptoidulla olisi ikärajariippumaton oikeus tietonsa tarkistaa. Pidän myös tärkeänä, että adoptiovanhemmalla on oikeus tähän, mikäli adoptiolapsi on ikänsä tai terveydentilansa vuoksi estynyt ilmaisemasta tahtoaan.

Yksityisten osapuolten pitämissä henkilötietorekistereissä on myös se ongelma, että vastaavasti ulkopuoliset henkilöt pääsevät helpommin salassapidettäviin ja hyvinkin henkilökohtaisiin aineistoihin käsiksi ilman, että asiaa olisi välttämättä jossakin Kalle Kehvelin McAdoptiot-puljussa pohdittu tai valvottu sen paremmin.

Lue lisää

lakia täytyy muuttaa, ennenkuin sairauskertomustietoja, sosiaalitietoja, pankkitietoja, henkilökohtaisia luottamuksellisia lausuntoja sekä käräjäoikeuden päätöksiä voidaan alkaa säilyttämään väestörekisterissä ;-) Vissiin jokainen kuuluu tiukan salassapitovelvollisuuden piiriin, enkä minä ainakaan ymmärrä, miksi ne tulisi säilyttää väestörekisterissä. Väestörekisterin palvelukseen pitää myös palkata psykologeja, jotta lain vaatimat kriteerit jälkipalvelulle täyttyvät.

montaa kirjoitti:

lakia täytyy muuttaa, ennenkuin sairauskertomustietoja, sosiaalitietoja, pankkitietoja, henkilökohtaisia luottamuksellisia lausuntoja sekä käräjäoikeuden päätöksiä voidaan alkaa säilyttämään väestörekisterissä ;-) Vissiin jokainen kuuluu tiukan salassapitovelvollisuuden piiriin, enkä minä ainakaan ymmärrä, miksi ne tulisi säilyttää väestörekisterissä. Väestörekisterin palvelukseen pitää myös palkata psykologeja, jotta lain vaatimat kriteerit jälkipalvelulle täyttyvät.

Lue lisää

Ihan hyviä huomioita siitä, ettei kaikkea voi laittaa väestörekisteriin. Sen sijaan pidän kiinni alkuperäisestä pointista, joka on se, että lapseksiottamisasiakirjojen säilytys ja tietojen varastointi pitää siirtää yksityisiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä valtion viranomaisille.

Tällä ehkäistään se, etteivät asiakirjat hukkuisi niin helposti ja varmistettaisiin tietosuojan parempi valvonta. Lainsäädäntöä pitäisi muutenkin kehittää siihen suuntaan, ettei sellainen lastensuojelu, johon liittyy vanhemmuus- ja huoltajuussuhteiden muutoksia oikeusteitse, olisi yksityisen liiketoiminnan piirissä.

olen tämän kirjoitti:

asian sinulle jo kertaalleen selvittänyt sinä keskustelussa, jonka aloitit aiheesta. Mutta et selvästikään ymmärtänyt (etkä edes näy tietävän mitä adoptiotiedot ovat kun väität niden olevan väestreksterijärjestelmän henkilötietoja), joten väännän vielä kertaalleen rautalangasta:

Laki lapseksi ottamisesta määrää adoptioasiakirjat ja -tiedot säilytettäväksi 100 vuoden ajan. Samainen laki määrää adoption jälkipalvelun antamaan adoptiota koskevia tietoja sen osapuolille tai adoptoidun jälkeläisille niiltä osin, kun tiedot koskevat kysyjää itseään. Adoptoitu saa tietää biologisten vanhempiensa henkilötietojen lisäksi myös adoptioon johtaneet syyt, sosiaalityöntekijän mahdollisesti kirjaaman luonnekuvauksen, tiedot ulkonäöstä, jne. Tietoihin talletettuna on myös joskus kirjeitä biologiselta vanhemmalta lapselle. Adoption jälkipalvelun järjestää aina adoption hoitanut taho. Laki painottaa myös sitä, että tietojen antamista kontrolloidaan siten että niistä ei ole haittaa kysyjän (fyysiselle, psyykkiselle tai sosiaaliselle) terveydelle. Tämä asia toteutuu siten, että jälkipalvelun yhteydessä on mahdollisuus saada mm. ulkopuolista keskusteluapua asioiden käsittelyssä. Alaikäisen kohdalla hänen huoltajansa on vastuussa lapsen terveydestä. Niinpä adoption jälkipalvelua alaikäinen saa ainoastaan vanhempiensa kera, jolloin vanhemmat pystyvät tukemaan lastaan asian käsittelyssä. Täysi-ikäinen saa jälkipalvelua itsenäisesti, mutta hänellekin tarjotaan tietysti yhtä lailla tukea ja keskusteluapua asioiden läpikäymiseen. Tämä järjestelmä on olut voimassa reilusti yli 20 vuotta, eikä tuo uusi lakiehdotus todellakaan MITENKÄÄN koske tätä adoptiolain säätelemää systeemiä.

Ne adoptiotiedot, joiden väität olevan osa väestörekisterijärjestelmää (ja jossain aiemmassa tekstissäsi väitit että nämä tiedot luovutettaisiin väestörekisteriin ;) ovat mm. seuraavanlaisia:

*Biologisen/-sten vanhemman henkilötiedot
*Biologisen vanhemman kuvaus olosuhteistaan, terveydentilastaan, selvitys adoptioon johtaneista syistä
*Sosiaalitoimen lausunto biologisen vanhemman olosuhteista sekä jäljennös sosiaalitoimen reksiteristä.
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto biologisesta vanhemmasta keskustelujen aikana tehtyjen muistiinpanojen pohjalta
*Mahdollisesti jäljennöksiä biologisen vanhemman sairauskertomuksesta
*Mahdollisesti biologisen vanhemman kirjoittamia kirjeitä, valokuvia, tms.
*Biologisen vanhemman allekirjoittama suostumus lapsen antamisesta adoptioon
*Adoptiovanhempien lääkärinlausunnot ja mahdollisesti myös jäljennökset sairauskertomuksista
*Adoptiovanhempien selvitykset veloistaan ja varallisuudestaan
*Sosiaalitoimen lausunto adoption hakijoiden olosuhteista ja kopio sosiaalitoimen rekisteristä
*Ote adoptiovanhempien rikosrekisteristä
*Adoptiovanhempien neuvonnan aikana antamat kirjalliset kuvaukset lapsuudestaan, parisuhteestaan, kasvatusidoelogioistaan, taustatiedoistaan, menetyksistään,motiiveistaan adoptioon, jne
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto keskustelujen aikana tehtyjen muistiinpanojen pohjalta
*Neuvontaa antaneen sosiaalityöntekijän lausunto hakijoiden soveltuvuudesta adoptiovanhemmiksi
*Adoptoidun lapsen syntymä- ja terveystiedot adoptioon asti
*Kuvauksia lapsesta (kasvu, kehitys, vointi, valokuvia) sijaishuollon osalta
*Jäljennös käräjäoikeuden päätöksestä

Yllämainitut tiedot julistetaan käräjäoikeuden päätöksellä salaisiksi ja niihin on pääsy vain adoption osapuolilla niiltä osin, kuin ne koskevat häntä itseään. Sekä sosiaaliviranomaisilla, jos he hoitavat asiaan liittyvää tehtävää (esim. jälkipalvelu)


Oletko yhä Mikko sitä mieltä, että adoptiotiedot = väestörekisteritiedot? Oletko yhä sitä mieltä, että nämä (salaisiksi julistetut) tiedot liitetään väestörekisteriin? Sillä sellaista tietoa sinä täällä keskusteluissa ihmisille jaat.

Väestörekisterin tehtävänä on nimensä mukaan rakisteröidä väestön tietoja. Nykyiselläänn kuka tahansa voi saada selville esim. biologisten vanhempien henkilötiedot, jos vain osaa kysyä. Ja ne kun ovat toisaalla salaisiksi julistettuja. Samoin adoptoitu saa alaikäisenä tietää biologisen vanhemman henkilötiedot (mikä sotii adoptiolain mukaisesti järjestettyä adoption jälkipalvelua vastaan). Ja toisin kuin sinun, minun mielestäni 12- vuotias ja vielä 16- vuotiaskin on aivan liian nuori jäämään yksin tämän asian kanssa. Väestörekisteristä hän saa vain nimen ja asuinpaikan. Ei apua asian käsittelyyn, selvittämiseen, tietoa adoptioon johtaneista syistä, jne. Kukaan ei pysty "päältä katsomaan" miten hän selviää asian kanssa. Niin kuin olisi, jos asia olisi hoidettu jälkipalvelun kautta (niin kuin laki sen on tarkoittanut).

Nykyisessä lakiehdotuksessa on tarkoituksena tukkia tämä porsaanreikä nimeltä väestörekisteri (ja kirkkoherranviraston virkatodistus). Ja muuttaa käytäntö yhtenäiseksi adoptiolain ja jälkipalvelun kanssa (alle 18v saa tietoja vain huoltajan kanssa). Samoin pyritään rajoittamaan sitä, kenellä on pääsy biologisen vanhemman henkilötietoihin. Eikö ole ihan järkevää, että nuo oikeuden salaisiksi luokitellut tiedot olisivat saatavissa vain perustellusta syystä???

Siis vielä kerran Mikko, adoptiotiedoilla EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ väestörekisterin kanssa. Se, että väestörekisterin tiedonsaantioikeutta rajoitettaisiin, ei vaikuta mitenkään adoptiotietojen saamisiin. Koska niillä EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ TOISTENSA KANSSA. Kyse on kahdesta täysin eri systeemistä, eri lakien alla olevasta järjestelmästä, joiden käytäntöjä pyritään yhtenäistämään.

Lue lisää

voi tehdä abortin vanhempiensa tietämättä, mutta tarvitsee ottovanhempiensa luvan omien biologisten juuriensa selvittämiseen. Kyllä meillä on ristiriitainen lainsäädäntö. Minusta viimeksi mainittu laki suojelee vain adoptiovanhempia, mutta ei adoptiolasta itseään.

alaikäinen kirjoitti:

voi tehdä abortin vanhempiensa tietämättä, mutta tarvitsee ottovanhempiensa luvan omien biologisten juuriensa selvittämiseen. Kyllä meillä on ristiriitainen lainsäädäntö. Minusta viimeksi mainittu laki suojelee vain adoptiovanhempia, mutta ei adoptiolasta itseään.

Lue lisää

harrastaa seksiäkin ja tulla raskaaksi, mutta ei saa ajaa autoa, juoda viinaa, päästä ravintolaan, jne.

Adoptiossa on usein taustalla jonkinlainen ongelmatilanne, eihän kukaan anna lastaan muuten pois. Jos adoptiovanhemmat vaikuttavat haluttomilta alaikäisen taustan selvittelyyn, niin asia aina autömaattisesti laitetaan adoptioanhempien omistushalun tai menetyksenpelon syyksi. Kuinka moni kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että adoptiovanhemmathan tietävät adoptioon johtaneet syyt. Yllättävän yleistä esim. on, että adoptoitu lapsi on parisuhteen ulkopuolella syntynyt. Äiti on jatkanut parisuhdetta ja "vieraan miehen lapsi" on annettu adoptioon. On myös hyvin todennäköistä, että biolla on nykyisin perhe, eikä hän välttämättä ole kertonut miehelleen ja lapsilleean adoptioon antamastaan lapsesta. Tästä syystä toivoisin ainakin omalla kohdllani, että yhteydenottotoiveet tulisivat vasta vähän kypsemmässä iässä, jolloin ymmärtää paremmin elämää ja parisuhteen koukeroita. Murrosiässä kun ollaan niin ehdottomia.

mikko_n_75 kirjoitti:

Ihan hyviä huomioita siitä, ettei kaikkea voi laittaa väestörekisteriin. Sen sijaan pidän kiinni alkuperäisestä pointista, joka on se, että lapseksiottamisasiakirjojen säilytys ja tietojen varastointi pitää siirtää yksityisiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä valtion viranomaisille.

Tällä ehkäistään se, etteivät asiakirjat hukkuisi niin helposti ja varmistettaisiin tietosuojan parempi valvonta. Lainsäädäntöä pitäisi muutenkin kehittää siihen suuntaan, ettei sellainen lastensuojelu, johon liittyy vanhemmuus- ja huoltajuussuhteiden muutoksia oikeusteitse, olisi yksityisen liiketoiminnan piirissä.

Lue lisää

Äärimmäisen hyvä pointti Mikolta! Minunkin mielestäni on niin, että viimeistään 18-vuotiaana adoptoiduilla pitäisi olla mahdollisuus tutustua kaikkiin adoption virallisiin asiakirjoihin ilman sossutätejä missään muodossa.

Nykyäänhän adoptoitujen täytyy vielä täysi-ikäisenäkin sietää sossutätien lässytyksiä ja selittää heille, miksi haluaa tutustua adoptioasiakirjoihinsa. Hohhoijaa!!!!

Toki asiakirjoista voisi olla tuplasäilytys (valtiolla ja adoption hoitaneella taholla). Ensimmäiseltä asiakirjat voisi saada neutraalisti ilman sosiaalisoopaa kuten nykyään esim. virkatodistuksen. Jälkimmäiseltä halukkaat sitten saisivat sosiaalisoopaa ja vaikka muutakin lisätietoa adoptioon liittyen. Asiakirjoista tulisi luonnollisesti tehdä riittävän kattavat (myös adoptiovanhemmista) myös tuonne valtion säilytykseen.

Ketkä lähtevät ajamaan näitä muutoksia kanssani?

hieman tarkemmin kirjoitti:

"En ottanut jäljempää asiaa vetoomuksessani esiin, mutta kuten aiemmin totesin, en voi pitää täysin sattumana sitä, että lakiesitys ajallisesti kytkeytyy niin lähelle homoadoptiohanketta. Ovathan molemmat Tuija Braxin (vihr) hallinnoiman oikeusministeriön masinoimia."

Miten nämä asiat liittyvät toisiinsa?

Lue lisää

Tämä on itsestäänselvyys. Pieleen menneet homoadoptiot saattavat johtaa alaikäisten osapuoltensa kyselyihin alkuperästään, esimerkiksi, olivatko he oikeasti syntyneet anonyymeistä hedelmöityshoidoista, hedelmöityshoitolain mukaisista hedelmöityshoidoista vai oliko heiltä mitätöity jo aiemmin tunnustettu vanhempi (usein isä) adoptiossa tai pakkoadoptiossa.

alaikäinen kirjoitti:

voi tehdä abortin vanhempiensa tietämättä, mutta tarvitsee ottovanhempiensa luvan omien biologisten juuriensa selvittämiseen. Kyllä meillä on ristiriitainen lainsäädäntö. Minusta viimeksi mainittu laki suojelee vain adoptiovanhempia, mutta ei adoptiolasta itseään.

Lue lisää

Onhan tässä mukana aina tietenkin tuo adoptiojärjestäjän ja/tai adoptoijan mahdollinen moka, väärinkäytös, silloinhan halutaan jäljet salata mahdollisimman pitkään, joskus jopa "hävittämällä" kaikki dokumentit.

Onhan se melko kiusallinen tilanne, jos 13v adoptiolapsi pöllähtää bioäitinsä ovesta sisään ja äiti kertoo, kuinka hänet pakotettiin luovuttamaan lapsensa adoptioon "lastensuojelijoiden" toimesta.
Vielä kiusallisemmaksi asia muuttuisi, jos adoptiovanhemmatkin tiesivät tuon "pakottamisen", tai olivat mukana siinä.

alaikäinen kirjoitti:

harrastaa seksiäkin ja tulla raskaaksi, mutta ei saa ajaa autoa, juoda viinaa, päästä ravintolaan, jne.

Adoptiossa on usein taustalla jonkinlainen ongelmatilanne, eihän kukaan anna lastaan muuten pois. Jos adoptiovanhemmat vaikuttavat haluttomilta alaikäisen taustan selvittelyyn, niin asia aina autömaattisesti laitetaan adoptioanhempien omistushalun tai menetyksenpelon syyksi. Kuinka moni kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että adoptiovanhemmathan tietävät adoptioon johtaneet syyt. Yllättävän yleistä esim. on, että adoptoitu lapsi on parisuhteen ulkopuolella syntynyt. Äiti on jatkanut parisuhdetta ja "vieraan miehen lapsi" on annettu adoptioon. On myös hyvin todennäköistä, että biolla on nykyisin perhe, eikä hän välttämättä ole kertonut miehelleen ja lapsilleean adoptioon antamastaan lapsesta. Tästä syystä toivoisin ainakin omalla kohdllani, että yhteydenottotoiveet tulisivat vasta vähän kypsemmässä iässä, jolloin ymmärtää paremmin elämää ja parisuhteen koukeroita. Murrosiässä kun ollaan niin ehdottomia.

Lue lisää

'' Yllättävän yleistä esim. on, että adoptoitu lapsi on parisuhteen ulkopuolella syntynyt. Äiti on jatkanut parisuhdetta ja "vieraan miehen lapsi" on annettu adoptioon. On myös hyvin todennäköistä, että biolla on nykyisin perhe, eikä hän välttämättä ole kertonut miehelleen ja lapsilleen adoptioon antamastaan lapsesta. ''

Eivät kyllä kuulosta oikein 2000-luvun Suomessa päteviltä syiltä antaa lasta adoptioon. Jos avioliitossa oleva nainen odottaa jonkun toisen miehen biologista lasta, niin silloin laki antaa lähinnä kaksi mahdollisuutta, isyys annetaan aviomiehelle kaikesta huolimatta tai aviomiehen isyys kiistetään ja isyys annetaan lapsen biologiselle isälle.

Nainen ei pystyisi yksin päättämään adoptiosta kummassakaan tapauksessa. On varsin ilmeistä, että jos avioeroa ei tule, niin aviomies haluaa isyyden ottaa. Isyyden määräytyminen avio-oikeudella on Suomessa jonkin verran kiistelty konsepti, mutta sitä on haluttu tukea juuri avioliittojen suojelun syistä.

Siksi toiseksi, jos perheessä on aiemmin lapsia, niin ei kukaan kovin hyvällä katso kun äiti odottaa siskoa tai veljeä ja olisi antamassa tätä pois. Eikä olisi myöskään asianmukaista antaa pienille lapsille kuvaa, että syntyvä lapsi olisi jotenkin niin "paha", että se olisi siksi pois annettava. Kyllä siinä perheen välit myrkyttyisivät kaikilta osin aivan hajoamispisteeseen.

Asia voi olla toisin joissakin islamilaistaustaisissa maahanmuuttajayhteisöissä, mutta sellaisten erikoistarpeiden mukaan ei Suomen lakia pidä alkaa yleisesti kehittää. Silloin hukka perii.

mikko_n_75 kirjoitti:

'' Yllättävän yleistä esim. on, että adoptoitu lapsi on parisuhteen ulkopuolella syntynyt. Äiti on jatkanut parisuhdetta ja "vieraan miehen lapsi" on annettu adoptioon. On myös hyvin todennäköistä, että biolla on nykyisin perhe, eikä hän välttämättä ole kertonut miehelleen ja lapsilleen adoptioon antamastaan lapsesta. ''

Eivät kyllä kuulosta oikein 2000-luvun Suomessa päteviltä syiltä antaa lasta adoptioon. Jos avioliitossa oleva nainen odottaa jonkun toisen miehen biologista lasta, niin silloin laki antaa lähinnä kaksi mahdollisuutta, isyys annetaan aviomiehelle kaikesta huolimatta tai aviomiehen isyys kiistetään ja isyys annetaan lapsen biologiselle isälle.

Nainen ei pystyisi yksin päättämään adoptiosta kummassakaan tapauksessa. On varsin ilmeistä, että jos avioeroa ei tule, niin aviomies haluaa isyyden ottaa. Isyyden määräytyminen avio-oikeudella on Suomessa jonkin verran kiistelty konsepti, mutta sitä on haluttu tukea juuri avioliittojen suojelun syistä.

Siksi toiseksi, jos perheessä on aiemmin lapsia, niin ei kukaan kovin hyvällä katso kun äiti odottaa siskoa tai veljeä ja olisi antamassa tätä pois. Eikä olisi myöskään asianmukaista antaa pienille lapsille kuvaa, että syntyvä lapsi olisi jotenkin niin "paha", että se olisi siksi pois annettava. Kyllä siinä perheen välit myrkyttyisivät kaikilta osin aivan hajoamispisteeseen.

Asia voi olla toisin joissakin islamilaistaustaisissa maahanmuuttajayhteisöissä, mutta sellaisten erikoistarpeiden mukaan ei Suomen lakia pidä alkaa yleisesti kehittää. Silloin hukka perii.

Lue lisää

"Jos avioliitossa oleva nainen odottaa jonkun toisen miehen biologista lasta, niin silloin laki antaa lähinnä kaksi mahdollisuutta, isyys annetaan aviomiehelle kaikesta huolimatta tai aviomiehen isyys kiistetään ja isyys annetaan lapsen biologiselle isälle."

On totta, että avioliitossa isä on automaattisesti aviopuoliso, mutta hän voi myös kieltää isyytensä kuten kerroit. Silloin isyys merkitään vain, jos äiti haluaa sen merkittäväksi tai sitten jos biologiseksi isäksi uskova vaatii isyytensä tunnistamista. Automaattisesti isyyttä ei siis väestörekisteriin ilmoiteta, äiti voi jättää isän kohdalla viivan tyhjäksi jos niin haluaa. Biologinen isä ei välttämättä edes tiedä olevansa isä. Vaihtoehtoja on siis todellisuudessa kolme: aviomies tunnustaa lapsen, biologinen isä tunnustaa lapsen tai sitten lapsella on väestörekisteriin merkittynä vain äiti.

Avoliitossa sen sijaan lapsella on isä vasta sen jälkeen, kun isyys on tunnistettu. Eikä se ole siis mitenkään pakollista eikä automaattista.

Kertoessani au-lapsien yleisyydestä adoptiossa perustin väitteeni omaan kokemukseeni. Näin on siis meidän adoptoidun lapsemme kohdalla käynyt. Samoin olen kuullut vastaavia tapauksia paljonkin adoptiopiireissä liikkuessani. Esimerkissäni en myöskään puhunut avioliitossa elävästä parista, vaan parisuhteessa elävästä.

"On varsin ilmeistä, että jos avioeroa ei tule, niin aviomies haluaa isyyden ottaa."

Tietäisitpä vaan, kuinka harva suomalainen mies haluaa kontolleen toisen lapsen. Avioliiton jatkumisen ehdoksi laitetaan helposti lapsesta eroon hankkiutuminen. Tämä väite perustuu lukuisiin tietämiini tapauksiin.

"Siksi toiseksi, jos perheessä on aiemmin lapsia, niin ei kukaan kovin hyvällä katso kun äiti odottaa siskoa tai veljeä ja olisi antamassa tätä pois"

Tuskimpa raskaudesta ja syntyvästä lapsesta kerrotaan perheen muille lapsille. Ei raskaus ole niin vaikea asia salata lapselta kuin luulet. Lapset uskovat vanhempiensa selityksiä kyllä hyvin pitkälle.

"Eivät kyllä kuulosta oikein 2000-luvun Suomessa päteviltä syiltä antaa lasta adoptioon."

Laki ei vaadi mitään "pätevää syytä" lapsen adoptioon antamiselle, pelkkä halu riittää. Toki taustat selvitetään ja mietitään, että löytyisikö muunlaisia vahtoehtoja. Mutta mitään "riittävää syytä" ei tarvita, eikä kriteereitä ole. Jos biologinen isä on tunnustanut lapsen tai aviomies ottanut nimelleen, niin silloin vaaditaan sekä äidin, että isän suostumus adoptioon. Mutta jos isyyttä ei ole tunnustettu (vaikka se olisi tiedossa, tai se ei ole välttämättä edes tiedossa) niin pelkkä äidin allekirjoitus riittää.

"Asia voi olla toisin joissakin islamilaistaustaisissa maahanmuuttajayhteisöissä, mutta sellaisten erikoistarpeiden mukaan ei Suomen lakia pidä alkaa yleisesti kehittää."

Asia ei nimen omaan voi olla toisin jossakin islamilaisessa yhteisössä, sillä Islam ei hyväksy eikä tunne adoptiota.

tietoihisi kirjoitti:

"Jos avioliitossa oleva nainen odottaa jonkun toisen miehen biologista lasta, niin silloin laki antaa lähinnä kaksi mahdollisuutta, isyys annetaan aviomiehelle kaikesta huolimatta tai aviomiehen isyys kiistetään ja isyys annetaan lapsen biologiselle isälle."

On totta, että avioliitossa isä on automaattisesti aviopuoliso, mutta hän voi myös kieltää isyytensä kuten kerroit. Silloin isyys merkitään vain, jos äiti haluaa sen merkittäväksi tai sitten jos biologiseksi isäksi uskova vaatii isyytensä tunnistamista. Automaattisesti isyyttä ei siis väestörekisteriin ilmoiteta, äiti voi jättää isän kohdalla viivan tyhjäksi jos niin haluaa. Biologinen isä ei välttämättä edes tiedä olevansa isä. Vaihtoehtoja on siis todellisuudessa kolme: aviomies tunnustaa lapsen, biologinen isä tunnustaa lapsen tai sitten lapsella on väestörekisteriin merkittynä vain äiti.

Avoliitossa sen sijaan lapsella on isä vasta sen jälkeen, kun isyys on tunnistettu. Eikä se ole siis mitenkään pakollista eikä automaattista.

Kertoessani au-lapsien yleisyydestä adoptiossa perustin väitteeni omaan kokemukseeni. Näin on siis meidän adoptoidun lapsemme kohdalla käynyt. Samoin olen kuullut vastaavia tapauksia paljonkin adoptiopiireissä liikkuessani. Esimerkissäni en myöskään puhunut avioliitossa elävästä parista, vaan parisuhteessa elävästä.

"On varsin ilmeistä, että jos avioeroa ei tule, niin aviomies haluaa isyyden ottaa."

Tietäisitpä vaan, kuinka harva suomalainen mies haluaa kontolleen toisen lapsen. Avioliiton jatkumisen ehdoksi laitetaan helposti lapsesta eroon hankkiutuminen. Tämä väite perustuu lukuisiin tietämiini tapauksiin.

"Siksi toiseksi, jos perheessä on aiemmin lapsia, niin ei kukaan kovin hyvällä katso kun äiti odottaa siskoa tai veljeä ja olisi antamassa tätä pois"

Tuskimpa raskaudesta ja syntyvästä lapsesta kerrotaan perheen muille lapsille. Ei raskaus ole niin vaikea asia salata lapselta kuin luulet. Lapset uskovat vanhempiensa selityksiä kyllä hyvin pitkälle.

"Eivät kyllä kuulosta oikein 2000-luvun Suomessa päteviltä syiltä antaa lasta adoptioon."

Laki ei vaadi mitään "pätevää syytä" lapsen adoptioon antamiselle, pelkkä halu riittää. Toki taustat selvitetään ja mietitään, että löytyisikö muunlaisia vahtoehtoja. Mutta mitään "riittävää syytä" ei tarvita, eikä kriteereitä ole. Jos biologinen isä on tunnustanut lapsen tai aviomies ottanut nimelleen, niin silloin vaaditaan sekä äidin, että isän suostumus adoptioon. Mutta jos isyyttä ei ole tunnustettu (vaikka se olisi tiedossa, tai se ei ole välttämättä edes tiedossa) niin pelkkä äidin allekirjoitus riittää.

"Asia voi olla toisin joissakin islamilaistaustaisissa maahanmuuttajayhteisöissä, mutta sellaisten erikoistarpeiden mukaan ei Suomen lakia pidä alkaa yleisesti kehittää."

Asia ei nimen omaan voi olla toisin jossakin islamilaisessa yhteisössä, sillä Islam ei hyväksy eikä tunne adoptiota.

Lue lisää

Etenkin raskauden kolmannella kolmanneksella naisen vatsa on paisunut niin isoksi, vieläpä raskaudelle ominaisella tavalla, että raskauden salaaminen ilman suuria terveysriskejä itselle ja odotettavalle lapselle aiheuttavia keinoja, esim. tiukkoja kureliivejä, ei ole mahdollista.

Jo 2-3-vuotiaalla lapsella voi olla kapasiteettia havaita raskaus ja ihmetellä asiaa. Jos vieläpä kyseessä on tilanne, että perheessä olisi ennestään vähintään yksi leikki-ikäinen yksi kouluikäinen lapsi, niin tältä vanhemmalta lapselta asian salaaminen olisi mahdotonta. Hän on nimittäin aikaisemmin saanut seurata pikkusisaruksensa syntymää edeltänyttä vaihetta.

Siinä sitten selittämään 7-10-vuotiaalle, että äiti odottaa pikkuveljeä tai siskoa, mutta hänet annetaan pois ennenkuin kukaan saa nähdä ja asiasta ei saa puhua kenellekään. Tämän saman ohella lapset saattavat joutua kuuntelemaan vanhempiensa kiivaita keskusteluja asiasta. Kuulostaako tämä luontevalta?

Lapset havaitsevat helposti myös muut vanhempien perhe-elämän kriisit, kuten perheväkivallan tai juopottelun.

Tarkastin tuon islamia koskevan tiedon osoitteesta

http://islam.about.com/cs/parenting/a/adoption.htm

ja näyttää siltä, että adoptio kyllä on sallittu, mutta vain heikoin oikeusvaikutuksin.

Ennemmin kuin islamin tarkkoja määräyksiä, muistelin sitä, että joissakin läntisen Euroopan maissa olisi pyritty helpottamaan etenkin maahanmuuttajataustaisten (ja muidenkin) naisten synnyttää lapsi anonyymisti, jos tämä sitä haluaa. Eräänä perusteena oli käytetty sitä, jos kulttuuritausta aiheuttaisi sen, ettei yksinhuoltajaäiti olisi parhaassa mahdollisessa asemassa avioitumismarkkinoilla.

Asia kietoutuu kuitenkin isompaan ongelmavyyhtiin, käsittäen myös esim. islamissa laittomat, mutta sitäkin suositummat "neitsyydenkorjausleikkaukset" ja olen sitä mieltä, ettei tällaista anonyymisynnytysoikeutta tai vieraita kulttuuritaustoja voitaisi ainakaan Suomessa käyttää lainsäädännön kehittämisen pohjana.

mikko_n_75 kirjoitti:

Tämä on itsestäänselvyys. Pieleen menneet homoadoptiot saattavat johtaa alaikäisten osapuoltensa kyselyihin alkuperästään, esimerkiksi, olivatko he oikeasti syntyneet anonyymeistä hedelmöityshoidoista, hedelmöityshoitolain mukaisista hedelmöityshoidoista vai oliko heiltä mitätöity jo aiemmin tunnustettu vanhempi (usein isä) adoptiossa tai pakkoadoptiossa.

Lue lisää

pieleen menneellä homoadoptiolla? Onko adoptio mielestäsi mennyt pieleen silloin, jos lapsi kysyy alkuperästään? Minusta on aika itsestäänselvää, että lapselle tulee jossakin vaiheessa mieleen kysyä tätä ja vieläkin selvempää, ettei vanhemmilla ole mitään syytä salata lapselta tämän biologista alkuperää. Mutta tuo pakkomielteinen pakkoadotioiden hokemisesi on hieman outoa, kun pakkoadoptiot eivät näissä tapauksissa ole edes mahdollisia.

mikko_n_75 kirjoitti:

'' Yllättävän yleistä esim. on, että adoptoitu lapsi on parisuhteen ulkopuolella syntynyt. Äiti on jatkanut parisuhdetta ja "vieraan miehen lapsi" on annettu adoptioon. On myös hyvin todennäköistä, että biolla on nykyisin perhe, eikä hän välttämättä ole kertonut miehelleen ja lapsilleen adoptioon antamastaan lapsesta. ''

Eivät kyllä kuulosta oikein 2000-luvun Suomessa päteviltä syiltä antaa lasta adoptioon. Jos avioliitossa oleva nainen odottaa jonkun toisen miehen biologista lasta, niin silloin laki antaa lähinnä kaksi mahdollisuutta, isyys annetaan aviomiehelle kaikesta huolimatta tai aviomiehen isyys kiistetään ja isyys annetaan lapsen biologiselle isälle.

Nainen ei pystyisi yksin päättämään adoptiosta kummassakaan tapauksessa. On varsin ilmeistä, että jos avioeroa ei tule, niin aviomies haluaa isyyden ottaa. Isyyden määräytyminen avio-oikeudella on Suomessa jonkin verran kiistelty konsepti, mutta sitä on haluttu tukea juuri avioliittojen suojelun syistä.

Siksi toiseksi, jos perheessä on aiemmin lapsia, niin ei kukaan kovin hyvällä katso kun äiti odottaa siskoa tai veljeä ja olisi antamassa tätä pois. Eikä olisi myöskään asianmukaista antaa pienille lapsille kuvaa, että syntyvä lapsi olisi jotenkin niin "paha", että se olisi siksi pois annettava. Kyllä siinä perheen välit myrkyttyisivät kaikilta osin aivan hajoamispisteeseen.

Asia voi olla toisin joissakin islamilaistaustaisissa maahanmuuttajayhteisöissä, mutta sellaisten erikoistarpeiden mukaan ei Suomen lakia pidä alkaa yleisesti kehittää. Silloin hukka perii.

Lue lisää

"On varsin ilmeistä, että jos avioeroa ei tule, niin aviomies haluaa isyyden ottaa."
Eikös tällainen kuitenkin sodi vastaan biologisen vanhemmuuden auvoisuutta ja kaikkivoipaisuutta, jota Sinä julistat. Vai ajaako avioliitto ja perheonni maagisen verisiteen ohi?

----- kirjoitti:

"On varsin ilmeistä, että jos avioeroa ei tule, niin aviomies haluaa isyyden ottaa."
Eikös tällainen kuitenkin sodi vastaan biologisen vanhemmuuden auvoisuutta ja kaikkivoipaisuutta, jota Sinä julistat. Vai ajaako avioliitto ja perheonni maagisen verisiteen ohi?

Lue lisää

Jos luit aiempaa viestiäni, niin totesin tilanteen tältä osin ongelmalliseksi ja asiaan liittyy poliittisia kiistoja. Omasta mielestäni pidän eritoten isyyslain 700/1975 2 §:ää epäasiallisena ainakin viimeisen lauseen osalta, koska se loukkaa naisen kanssa siittämishetkellä avioliitossakin olleen miehen oikeuksia perusteellisesti:

-----

2 § (16.5.1980/351)
Isyyden toteaminen avioliiton perusteella

Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. _Jos äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, on kuitenkin jälkimmäinen aviomies lapsen isä_.

-----

Isyyslaki on kuitenkin kehittynyt melkoisen monisäikeiseksi ja osin keskenäänkin ristiriitaiseksi, joten jos ottaa huomioon 4 §:n ja 5. luvussa olevan 34 §:n (vuodelta 2006), niin on aina mahdollista, että kanteen johdosta tuomioistuin kumoaa naisen aviomieheltä isyyden. Ongelmana ovat edelleen 16 a § ja se, ettei biologisella isällä ole kanneoikeutta.

2 § viimeisen lauseen vaihtamista biologista isyyttä paremmin tukevaksi, lukuunottamatta minulla ei ole selvää kantaa siitä, miten kaikenkaikkiaan tulisi laki uudistaa. Annettaessa biologiselle isälle kanneoikeus ja vanhemmuus, tulisi jollakin tavalla huolehtia siitä, etteivät huoltajuusongelmat olisi alttiita hajottamaan avioliittoa, sillä siinä voisi jäädä isompikin määrä lapsen sisaruksia vaille toista oikeata biologista tai yleensäkään lähivanhempaansa.

Mietin asiaa, tutkin jonkin verran aiheesta käytyä poliittista keskustelua, tutkimuksia ja huomioita ja laitan todennäköisesti siitä pohdintaa myös blogiini

http://iotulevaisuus.blogspot.com/

mikko_n_75 kirjoitti:

Etenkin raskauden kolmannella kolmanneksella naisen vatsa on paisunut niin isoksi, vieläpä raskaudelle ominaisella tavalla, että raskauden salaaminen ilman suuria terveysriskejä itselle ja odotettavalle lapselle aiheuttavia keinoja, esim. tiukkoja kureliivejä, ei ole mahdollista.

Jo 2-3-vuotiaalla lapsella voi olla kapasiteettia havaita raskaus ja ihmetellä asiaa. Jos vieläpä kyseessä on tilanne, että perheessä olisi ennestään vähintään yksi leikki-ikäinen yksi kouluikäinen lapsi, niin tältä vanhemmalta lapselta asian salaaminen olisi mahdotonta. Hän on nimittäin aikaisemmin saanut seurata pikkusisaruksensa syntymää edeltänyttä vaihetta.

Siinä sitten selittämään 7-10-vuotiaalle, että äiti odottaa pikkuveljeä tai siskoa, mutta hänet annetaan pois ennenkuin kukaan saa nähdä ja asiasta ei saa puhua kenellekään. Tämän saman ohella lapset saattavat joutua kuuntelemaan vanhempiensa kiivaita keskusteluja asiasta. Kuulostaako tämä luontevalta?

Lapset havaitsevat helposti myös muut vanhempien perhe-elämän kriisit, kuten perheväkivallan tai juopottelun.

Tarkastin tuon islamia koskevan tiedon osoitteesta

http://islam.about.com/cs/parenting/a/adoption.htm

ja näyttää siltä, että adoptio kyllä on sallittu, mutta vain heikoin oikeusvaikutuksin.

Ennemmin kuin islamin tarkkoja määräyksiä, muistelin sitä, että joissakin läntisen Euroopan maissa olisi pyritty helpottamaan etenkin maahanmuuttajataustaisten (ja muidenkin) naisten synnyttää lapsi anonyymisti, jos tämä sitä haluaa. Eräänä perusteena oli käytetty sitä, jos kulttuuritausta aiheuttaisi sen, ettei yksinhuoltajaäiti olisi parhaassa mahdollisessa asemassa avioitumismarkkinoilla.

Asia kietoutuu kuitenkin isompaan ongelmavyyhtiin, käsittäen myös esim. islamissa laittomat, mutta sitäkin suositummat "neitsyydenkorjausleikkaukset" ja olen sitä mieltä, ettei tällaista anonyymisynnytysoikeutta tai vieraita kulttuuritaustoja voitaisi ainakaan Suomessa käyttää lainsäädännön kehittämisen pohjana.

Lue lisää

olla itsellä lapsia? Raskauden pystyy kyllä tarvittaessa salaamaan aikuisiltakin ja vielä ilman kureliivejä ;-) Sitä voi aina vaikka sanoa lihoneensa. Luuletko, että sellaiset naiset jotka aikovat antaa lapsensa adoptioon kertovat raskaudesta avoimesti. Kyllä he kiistävät sen kysyjiltä.

taida Mikko kirjoitti:

olla itsellä lapsia? Raskauden pystyy kyllä tarvittaessa salaamaan aikuisiltakin ja vielä ilman kureliivejä ;-) Sitä voi aina vaikka sanoa lihoneensa. Luuletko, että sellaiset naiset jotka aikovat antaa lapsensa adoptioon kertovat raskaudesta avoimesti. Kyllä he kiistävät sen kysyjiltä.

Lue lisää

Ei ole omia lapsia, mutta minulla on kaksi nuorempaa sisarta, joista toisella on 2-vuotias tytär. Tiedän erittäin hyvin, miltä raskaus näyttää ja missä vaiheessa se varmasti alkaa näkyä.

Erityisesti viimeisten 7-9. raskauskuukausien salaaminen voi olla erittäin vaikeaa ja en voi kuvitella, miten kukaan äiti voisi onnistua siinä omilta kouluikäisiltä tai sitä jonkin verran nuoremmiltakaan lapsiltaan, jotka elävät koko ajan perheessä mukana.

Muistan omasta lapsuudesta, kuinka tiesin paljon siitä, mitä vanhemmat milloinkin puuhasivat. Esimerkiksi joskus vastasin puhelimeen, kun heidän työtoverinsa soittivat tai joku halusi ostaa myyntiin pannun auton. Tuollainen pienemmän sisaruksen adoptiosuunnitelma ei millään voi olla vuotamatta muutenkaan lasten tietoon. Varmaan jo varhaisen abortinkin salaaminen olisi ydinperheissä kyseenalainen "mestarisuoritus".

mikko_n_75 kirjoitti:

Ei ole omia lapsia, mutta minulla on kaksi nuorempaa sisarta, joista toisella on 2-vuotias tytär. Tiedän erittäin hyvin, miltä raskaus näyttää ja missä vaiheessa se varmasti alkaa näkyä.

Erityisesti viimeisten 7-9. raskauskuukausien salaaminen voi olla erittäin vaikeaa ja en voi kuvitella, miten kukaan äiti voisi onnistua siinä omilta kouluikäisiltä tai sitä jonkin verran nuoremmiltakaan lapsiltaan, jotka elävät koko ajan perheessä mukana.

Muistan omasta lapsuudesta, kuinka tiesin paljon siitä, mitä vanhemmat milloinkin puuhasivat. Esimerkiksi joskus vastasin puhelimeen, kun heidän työtoverinsa soittivat tai joku halusi ostaa myyntiin pannun auton. Tuollainen pienemmän sisaruksen adoptiosuunnitelma ei millään voi olla vuotamatta muutenkaan lasten tietoon. Varmaan jo varhaisen abortinkin salaaminen olisi ydinperheissä kyseenalainen "mestarisuoritus".

Lue lisää

vai että aborttiakaan ei pysty lapselta salaamaan? Voin kertoa sinulle, että muistosi tosiaankin perustuvat lapsen muistoihin ja käsityksiin asioista. Lapsilta kyllä todellisuudessa salataankin (ja pystyy salaamaan) paljonkin. Ja myös aikuisia on yllättävän helppo hämätä. Tiedän kaksi naista, jotka ovat antaneet lapsensa adoptioon. Molemmat kävivät töissä loppuun asti, eivätkä paljastaneet raskauttaan julkisesti. Tottakai pullistunut ulkomuoto ja muut raskauden aiheuttamat vaivat herättivät kyselyitä ja epäilyitä, mutta kun toinen kerran kiivaasti kielsi kaiken, niin ei kai hän raskaana ollut. Loputkin epäilyt hälvenivät, kun lasta ei sitten koskaan synytyt.

----- kirjoitti:

"On varsin ilmeistä, että jos avioeroa ei tule, niin aviomies haluaa isyyden ottaa."
Eikös tällainen kuitenkin sodi vastaan biologisen vanhemmuuden auvoisuutta ja kaikkivoipaisuutta, jota Sinä julistat. Vai ajaako avioliitto ja perheonni maagisen verisiteen ohi?

Lue lisää

Muodostan tässä vaiheessa informoidumman mielipiteeni. Isyyslain 2 § pitäisi mielestäni muuttaa seuraavanlaiseksi:

-----

2 §
Isyyden toteaminen avioliiton perusteella

Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Jos _avioliitto on avioeron vuoksi purkautunut ennen lapsen syntymää ja_ äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, (poist.) _on molempiin aviomiehiin sovellettava tämän lain 3 §:ää_.

-----

Tämä siis edellyttää, että sekavissa erotilanteissa avio-olettama on mitätön ja isyys täytyy selvittää tunnustamalla ja testein. Jos osoittautuisi, ettei kumpikaan miehistä ollut biologinen isä ja tietoa biologisesta isyydestä ei saada järkevällä tavalla selville, niin silloin voidaan turvautua sisäiseen adoptioon, koska kyseessä sentään heteroaviopari on.

Lain 16 a §:ää pitäisi muuttaa seuraavanlaiseksi:

-----

16 a §
Äidin ja aviomiehen antama hyväksyminen

Jos tunnustaminen koskee 2 §:ssä tarkoitettua lasta, tulee äidin ja aviomiehen hyväksyä tunnustaminen. _Tätä pykälää ei sovelleta, milloin avioliitto oli kestänyt alle vuoden, avioero pantu ennen lapsen oletettua siittämishetkeä vireille tai lainmukainen asumuserotuomio annettu ennen lapsen odotettua siittämishetkeä ja voimassa_.

-----

Tämä rajaisi selvittämiskieltojen ulkopuolelle tilanteita, joissa olisi todennäköisiä syitä tai tarpeita isyyden selvittämiselle vastoin avioparin tahtoakin.

Eettisesti ja muutenkin nämä ovat tuskaisan vaikeita kohtia, koska lailla ei voi säädellä vanhempien ja lasten välistä rakkautta ja hyvinvointia, vaan ne ovat tarkoitettu turvaksi riitatilanteisiin ja siihen kun jokin asia on mennyt pieleen. Isyyden selvittäminen voi joskus olla ylivoimaisen hankalaa, vaikka olisi millainen laki siitä. Niinikään, jos mies on sukupuoliyhdynnässä sellaisen naisen kanssa, jolla ennestään on aviomies, niin hänen pitäisi tietää, että siitä seuraa hankaluuksia ja hän ei voi olettaa saavansa yhtä hyvää perhe-elämän ja lasten huoltajuus- ja vanhemmuuskysymysten suojaa kuin toisten ja mahdollista omaa avioliittoaan kunnioittamalla.

Pidän myös ehdottomasti kiinni siitä, ettei samaa sukupuolta oleviin pareihin, riippumatta ovatko rekisteröityjä tai ei, tai olisiko jopa saman sukupuolen avioliittoon jossakin vihitty, voida soveltaa samanlaista perhe-elämän ja lasten huoltajuus- ja vanhemmuuskysymysten suojaa kuin miehen ja naisen väliseen avioliittoon eikä niitä tule lähtökohtaisesti katsoa hyväksi lapsiperheen perustaksi!

mikko_n_75 kirjoitti:

Muodostan tässä vaiheessa informoidumman mielipiteeni. Isyyslain 2 § pitäisi mielestäni muuttaa seuraavanlaiseksi:

-----

2 §
Isyyden toteaminen avioliiton perusteella

Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Jos _avioliitto on avioeron vuoksi purkautunut ennen lapsen syntymää ja_ äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, (poist.) _on molempiin aviomiehiin sovellettava tämän lain 3 §:ää_.

-----

Tämä siis edellyttää, että sekavissa erotilanteissa avio-olettama on mitätön ja isyys täytyy selvittää tunnustamalla ja testein. Jos osoittautuisi, ettei kumpikaan miehistä ollut biologinen isä ja tietoa biologisesta isyydestä ei saada järkevällä tavalla selville, niin silloin voidaan turvautua sisäiseen adoptioon, koska kyseessä sentään heteroaviopari on.

Lain 16 a §:ää pitäisi muuttaa seuraavanlaiseksi:

-----

16 a §
Äidin ja aviomiehen antama hyväksyminen

Jos tunnustaminen koskee 2 §:ssä tarkoitettua lasta, tulee äidin ja aviomiehen hyväksyä tunnustaminen. _Tätä pykälää ei sovelleta, milloin avioliitto oli kestänyt alle vuoden, avioero pantu ennen lapsen oletettua siittämishetkeä vireille tai lainmukainen asumuserotuomio annettu ennen lapsen odotettua siittämishetkeä ja voimassa_.

-----

Tämä rajaisi selvittämiskieltojen ulkopuolelle tilanteita, joissa olisi todennäköisiä syitä tai tarpeita isyyden selvittämiselle vastoin avioparin tahtoakin.

Eettisesti ja muutenkin nämä ovat tuskaisan vaikeita kohtia, koska lailla ei voi säädellä vanhempien ja lasten välistä rakkautta ja hyvinvointia, vaan ne ovat tarkoitettu turvaksi riitatilanteisiin ja siihen kun jokin asia on mennyt pieleen. Isyyden selvittäminen voi joskus olla ylivoimaisen hankalaa, vaikka olisi millainen laki siitä. Niinikään, jos mies on sukupuoliyhdynnässä sellaisen naisen kanssa, jolla ennestään on aviomies, niin hänen pitäisi tietää, että siitä seuraa hankaluuksia ja hän ei voi olettaa saavansa yhtä hyvää perhe-elämän ja lasten huoltajuus- ja vanhemmuuskysymysten suojaa kuin toisten ja mahdollista omaa avioliittoaan kunnioittamalla.

Pidän myös ehdottomasti kiinni siitä, ettei samaa sukupuolta oleviin pareihin, riippumatta ovatko rekisteröityjä tai ei, tai olisiko jopa saman sukupuolen avioliittoon jossakin vihitty, voida soveltaa samanlaista perhe-elämän ja lasten huoltajuus- ja vanhemmuuskysymysten suojaa kuin miehen ja naisen väliseen avioliittoon eikä niitä tule lähtökohtaisesti katsoa hyväksi lapsiperheen perustaksi!

Lue lisää

Jos ymmärsin oikein, niin tahdot, että automaattinen isyysoletus kumoutuu siinä tapauksessa, että joku muu kuin aviomies tunnustautuu ja testeillä todetaan lapsen biologiseksi vanhemmaksi. Itselläni ei oikeastaan ole mitään selvää kantaa tähän, mutta en menisi kyllä aivan asiaa miettimättä näin suoralta kädeltä toteamaan, että biologisen vanhemmuuden pitäisi näin selvästi ohjata juridista vanhemmuutta. Perheen ulkopuolisella juridisella vanhemmalla olisi nimittäin tällöin oikeus vaatia esimerkiksi lapsen tapaamisoikeutta, jolloin tästä mahdollisesti täysin tuntemattomasta ihmisestä tulisi osa tämän perheen elämää. Toki äiti on vastuussa avioliiton ulkopuolisesta suhteestaan ja tietää kenen kanssa on tehnyt ja mitä, mutta aviomies ja lapsi/lapset ovat tähän luultavasti perhettä hajalle repivään tilanteeseen syyttömiä. On vaikea väittää, että bilogisella isällä ei saisi olla mitään oikeutta tuoda biologista isyyttään tiettäväksi, mutta en ole niinkään varma, pitäisikö tämän johtaa oikeuteen juridiseen vanhemmuuteen, koska tämä biologinen isä ei ole ollut perustamassa äidin kanssa perhettä toisin kuin aviomies. Juridinen vanhemmuus on kuitenkin laillinen sitoumus ja biologinen vanhemmuus geenienvaihtoa. Olisikin parasta, jos olisi olemassa jonkinlainen juridisesta vanhemmuusta erillään oleva virallistettu biologinen vanhemmuus, jotta nämä kaksi yleensä yhteen lankeavaa kategoriaa saataisiin tarvittaessa pidettyä erillään toisistaan ja niiden suhteita selkiytettyä nykytilanteessa, jossa niiden ktsotaan lähes poikkeuksetta olevan ja kuuluvan olla sama asia. Kuitenkin loppujen lopuksi, kuten itsekin tunnut toteavan, sosiaalinen vanhemmuus on se, millä lapsen ja vanhempien elämän kannalta on merkitystä, ja tämäkin kategoria saattaa langeta tai olla lankeamatta yhteen niin biologisen kuin juridisenkin vanhemmuuden kanssa.

mielipiteestäsi. kirjoitti:

Jos ymmärsin oikein, niin tahdot, että automaattinen isyysoletus kumoutuu siinä tapauksessa, että joku muu kuin aviomies tunnustautuu ja testeillä todetaan lapsen biologiseksi vanhemmaksi. Itselläni ei oikeastaan ole mitään selvää kantaa tähän, mutta en menisi kyllä aivan asiaa miettimättä näin suoralta kädeltä toteamaan, että biologisen vanhemmuuden pitäisi näin selvästi ohjata juridista vanhemmuutta. Perheen ulkopuolisella juridisella vanhemmalla olisi nimittäin tällöin oikeus vaatia esimerkiksi lapsen tapaamisoikeutta, jolloin tästä mahdollisesti täysin tuntemattomasta ihmisestä tulisi osa tämän perheen elämää. Toki äiti on vastuussa avioliiton ulkopuolisesta suhteestaan ja tietää kenen kanssa on tehnyt ja mitä, mutta aviomies ja lapsi/lapset ovat tähän luultavasti perhettä hajalle repivään tilanteeseen syyttömiä. On vaikea väittää, että bilogisella isällä ei saisi olla mitään oikeutta tuoda biologista isyyttään tiettäväksi, mutta en ole niinkään varma, pitäisikö tämän johtaa oikeuteen juridiseen vanhemmuuteen, koska tämä biologinen isä ei ole ollut perustamassa äidin kanssa perhettä toisin kuin aviomies. Juridinen vanhemmuus on kuitenkin laillinen sitoumus ja biologinen vanhemmuus geenienvaihtoa. Olisikin parasta, jos olisi olemassa jonkinlainen juridisesta vanhemmuusta erillään oleva virallistettu biologinen vanhemmuus, jotta nämä kaksi yleensä yhteen lankeavaa kategoriaa saataisiin tarvittaessa pidettyä erillään toisistaan ja niiden suhteita selkiytettyä nykytilanteessa, jossa niiden ktsotaan lähes poikkeuksetta olevan ja kuuluvan olla sama asia. Kuitenkin loppujen lopuksi, kuten itsekin tunnut toteavan, sosiaalinen vanhemmuus on se, millä lapsen ja vanhempien elämän kannalta on merkitystä, ja tämäkin kategoria saattaa langeta tai olla lankeamatta yhteen niin biologisen kuin juridisenkin vanhemmuuden kanssa.

Lue lisää

Mielipiteeni punainen lanka oli siinä, ettei avio-olettamaa tyystin kumottaisi vaan se olisi pohjana ja useimmissa tapauksissa toimisikin, mutta että ns. avioliitosta toiseen siirtyminen ja avioliiton juridiset kriisit ovat syitä, joiden vuoksi rajoittamaton avio-olettama ei enää ole perusteltu.

Avioliitosta toiseen siirtymisessä tilanne muistuttaa enemmän uusperheyttä, jossa lapsia voi olla nykyisestä ja aiemmasta suhteesta ja juridiset kriisit kielivät korkeasta todennäköisyydestä, että sivusuhteita harrastetaan ja että ei ole varmaa, miltä perustalta ja kenen kanssa perhe-elämä jatkuu.

Nykyinenkin isyyslaki tuntee lasten myöhemmin ajaman isyyskanteen mahdollisuuden biologisen isyyden toteamiseksi.

Lapsi on lapsi kirjoitti:

Apua, että 12 vuotiaalle oikeus saada yksin tietää biologisista vanhemmistaan.

12 vuotias on vasta LAPSI, ei lähellekään kykeneväinen ymmärtämään adoptiota, sen syitä ja seurauksia.

Lisäksi 12 vuotiaan täytyy SAADA olla VIELÄ lapsi, hänen ei pidä joutua kohtaamaan asiota joihin hänen käsitys- ja käsittelykykynsä ei riitä.

Miksi tässä(kään) asiassa lapsen ei anneta olla lapsi vaan lapselle yritetään ujuttaa aikuisen maailmaa !!!

Lue lisää

Mulle ainakin adoptiolapsena oli tärkeää, että asioita ei pyritty salaamaan, vaan tietoa oli saatavilla silloin kun itse halusin tietää. Halusin pikkuhiljaa jo nuorena tietää asioita, esim. biovanhempieni nimet. Ja kyllä mä jo varhain, ennen 12 ikää, ymmärsin myös kysyä miksi mun biovanhemmat ei voineet mua pitää. Oli kiva kun mulle myös vastattiin ja kerrottiin asioista.