miksi on niin vaikeaa tässä iässä yrittää tutustua tai edes puhutella ketään tuntematonta
kysyy vasta uudelle paikkakunnalle muuttanut sinkkutyttö 58v
ainakin täällä mansessa ihmiset kulkee näkemättä toisiaan tervehtimättä edes hymyilemättä
voisimmeko lenkkeillä pyöräillä kuljeskella kaupungilla istuskella puistossa
yhteinen koodi merkkinä että saa puhutella
olisko se merkki punainen S - salainen viesti että saa sinutella
vain mielikuvitus rajana ässä-versioissa
moni varmasti ilahtuisi edes hymyilevästä ilmeestä ystävällisestä sanasta
ja saattaisipa vaikka näin löytää elämäänsä tärkeän ihmisen
mitä mieltä olette sinkut
kysyy vasta uudelle paikkakunnalle muuttanut sinkkutyttö 58v
ainakin täällä mansessa ihmiset kulkee näkemättä toisiaan tervehtimättä edes hymyilemättä
voisimmeko lenkkeillä pyöräillä kuljeskella kaupungilla istuskella puistossa
yhteinen koodi merkkinä että saa puhutella
olisko se merkki punainen S - salainen viesti että saa sinutella
vain mielikuvitus rajana ässä-versioissa
moni varmasti ilahtuisi edes hymyilevästä ilmeestä ystävällisestä sanasta
ja saattaisipa vaikka näin löytää elämäänsä tärkeän ihmisen
mitä mieltä olette sinkut
Vastaukset 7
Vanhimmat
tästä japanilaisten vuosia sitten kehittämästä systeemistä. Siellä kännykkään on voinut laittaa tunnisteen "olen halukas" ja se sitten hälyttää tärinällä, kun vastaan kävelee toisen sukupuolen "olen halukas". Siitä sitten vain valitsemaan mieleistä.
Mansessa aikanaan muutaman vuoden opiskelleena tiedän, että jäyhää hämäläisyyttä siellä. Vain stadissa kuljetaan vielä vihaisemmin ilmein.
Kuin monessa eri läänin -alueella olet asunut?
Ei sunkaan missään niin vain noillavuosilla tulla tutuksi.
Harrastusten pariin, ilmaisjakelu Tamperelelaisesta näet mitä, missä ja milloin.
Sit mukaan vaan tapahtumiin.
Niin koin minäkin, aluksi vaan paikkani oon löytänyt.
Mielelläni kuulisin sinusta enenpikin, nääs samoilla nurkilla, en ole sinkku mut en aviossakaan, ja eihän se ystävystymistä estä!
Heitä viestiä, teatteri kamua kaipaan, ynms...
Lisään viä, et Marrakuussa tulee 20 vuotta avointa- avoliitoa miesystäväni kanssa, et silleen ihan normaali "akka". :).
Lämmitetään sauna. Mennään lauteille ja vietetään
siellä viikko ilkosillaan ryynimakkaroita paistellen kiukaalla. Tietysti olutta kyytipojaksi.
Pari vuotta sitten olin kaksi vuorokautta Mansessa ja kyllä siellä ihmiset tuli jutteleen.
Ihastuin kaupunkiin ja sen ihmisiin.
t.vilkas akka, jolla on toki hämäläiset sukujuuret
Sama juttu täällä Espoossa, kun muutin tänne vajaa kaksi vuotta sitten. Alku tuntui hankalalta. Olen itse ollut aktiivinen, joten nyt tilanne on jo toinen. Ja aina vaan paranee. Kyllä etsivä löytää.
minäkin ja kokenut sen,että täällä ihmiset juttelee jopa bussipysäkillä toisilleen.
Onkohan mua sitten helppo lähestyä.....??? No pyrin olemaan siten,ettei naamataulu näyttäisi,että yhden jo söin ja toista aloitin,tosin en itsekseni kehtaa hymyilläkkään :-).