vaate,-reppu,-ja jalkinehankinnat.
Olen onnellisessa asemassa nyt,
kun yksi enää asuu kotona.
Likka on venunut kesän aikana 5-6 cm,
viimetalven pitkä takki on muuten hyvä,
mutta hihoista uupuu se 5-6 cm.
Enkä saa pidentää niitä millään,
nykyään ei kuulemma sellainen enää käy.
Maailma on muuttunut, tai sitten likka on
eri kaliiperia kuin isot siskonsa,
jotka vetivät päälleen mitä kaapista löytyi.
Jalkineita pitää hankkia muutamat,
lenkkarit jo ostettiin, mutta saapikkaat joutavat
vielä odottamaan. Eivät pakkaset vielä tule,
toivottavasti :)
Reppu saatiin halvalla ja on ihan kunnollinen,
keväinen repsahti saumoistaan ja vetskarikin
hajosi.
Äiti se taas jää ilman sitä sun tätä,
mutta en sano näin valittaakseni,
kunhan totean. :)
Ei tarvi mennä elokuviin tänä syksynä,
(olen elokuvahullu),
eikä oluselle kaveriporukassa.
Jouluksi tulee veronpalautusta lähes 200 ekua,
ruoat ja lahjat ovat sillä plakkarissa. :))
Kaikki on aika hyvin, ainakin kun takki
ja saappaat saadaan hankittua. :))
Kissa menee huomenna lääkäriin ja joutuu
ehkä röntgenin jälkeen leikkaukseen,
mikä heiluttaa tasapainoa taloudessamme.
Likka lupasi myydä moponsa,
että katti saa kunnon hoitoa, ja siksikin,
ettei mami saa päähänsä luopua kissoista,
joita on 3!
Asumme keskellä metsää talossa,
jonka toisessa päässä asuu poikakaverini,
jolla on yksi kissa.
Eli oikeastaan niitä on 4, huh huh :))
Olen onnellisessa asemassa nyt,
kun yksi enää asuu kotona.
Likka on venunut kesän aikana 5-6 cm,
viimetalven pitkä takki on muuten hyvä,
mutta hihoista uupuu se 5-6 cm.
Enkä saa pidentää niitä millään,
nykyään ei kuulemma sellainen enää käy.
Maailma on muuttunut, tai sitten likka on
eri kaliiperia kuin isot siskonsa,
jotka vetivät päälleen mitä kaapista löytyi.
Jalkineita pitää hankkia muutamat,
lenkkarit jo ostettiin, mutta saapikkaat joutavat
vielä odottamaan. Eivät pakkaset vielä tule,
toivottavasti :)
Reppu saatiin halvalla ja on ihan kunnollinen,
keväinen repsahti saumoistaan ja vetskarikin
hajosi.
Äiti se taas jää ilman sitä sun tätä,
mutta en sano näin valittaakseni,
kunhan totean. :)
Ei tarvi mennä elokuviin tänä syksynä,
(olen elokuvahullu),
eikä oluselle kaveriporukassa.
Jouluksi tulee veronpalautusta lähes 200 ekua,
ruoat ja lahjat ovat sillä plakkarissa. :))
Kaikki on aika hyvin, ainakin kun takki
ja saappaat saadaan hankittua. :))
Kissa menee huomenna lääkäriin ja joutuu
ehkä röntgenin jälkeen leikkaukseen,
mikä heiluttaa tasapainoa taloudessamme.
Likka lupasi myydä moponsa,
että katti saa kunnon hoitoa, ja siksikin,
ettei mami saa päähänsä luopua kissoista,
joita on 3!
Asumme keskellä metsää talossa,
jonka toisessa päässä asuu poikakaverini,
jolla on yksi kissa.
Eli oikeastaan niitä on 4, huh huh :))
Vastaukset 15
Vanhimmat
mitä kaikkea pitää hankkia,
murehdin sitten kun tulee ajankohtaiseksi.
Se on muuten uskomaton määrä tavaraa mitä lapsille on ihan pakko hankkia....
meillä vielä kolme kertaa kaikkea.
Mutta syksy on ihanaa aikaa... nautin siitä kun lehdet putoavat puusta.. yhtä paljon nautin siitä kun keväällä ne kasvavat uudelleen vihreänä.
kun hankittiin kolmin-, tai viisinkertaiset
vaatetukset ja muutkin tarpeelliset.
Oli siinä sukkaa ja tossua toisen perään :))
Tunnen olevani niin onnellinen nyt,
kun perhe on pieni ja jää aikaa itselle.
(rahaa ei jää) ;))
Kohta sinullakin on sama tilanne,
ostat enää nuorimmaiselle tykötarpeita ja
ihmettelet,
miten ihmeessä pärjättiin silloin, kun
kaikki lapset asuivat kotona :))
Mulle tulee veronpalautuksia peräti yli 800 euroa. Jippii, kunnon kinkku saadaan ja lapsille voin antaa lahjarahaa sekä ostaa lahjoja, kenties jotain saan itsekin.
Pari seuraavaa kuukautta on tosin sinnittelyä pakollisten laskujen kanssa. Miksiköhän nekin kaikki kertyvät samaan aikaan. Toissapäivänä jäin taas pätkätöistä huilille.
Parilla päivällä heitti, jotta en ehtinyt toista sairaslomaa tuuraamaan ja se meni toiselle. Lisäksi kaupunki pihistelee ja antaa hanakasti sijäisuuksia kouluttamattomille, kun heille ei tarvitse maksaa samaa palkkaa.
KUnpa tämä yhteiskunta tarjoaisi edes yhdelle perheessään vakituisen työn, Tuntuu, että säälimättömästi niitä jaellaan ajattelematta, miten suuren hyödyn yhteskunta saa, että kasvatan lapseni kunnolla ja tarjoan heille nämä nykyiset olosuhteet.
Töissä eräs, jonka perheessä on kaksi töissä, remontoi suureellisesti keittiötä. Mulle riittää se mitä on, tuntuu, että hukkaan menisi rahat niin sanotun unelmakeittiön rakentamisessa. Ja tasan ei käy onnen lahjat, koska meillä kamppaillaan vaan siitä, että jääkaapissa riittää ruokaa.
Poika lukiota käy samoissa vaatteissa kuin viime vuonna. Hyvä juttu tuo kasvun loppuminen. Isällään suuri palkkaisena olisi antaa, mutta hän toteuttaa nyt haavettaan ja hommailee moottoripyöriä sun muita ison miehen leluja
Kaikesta tämän aamuisesta marinastani huolimatta elän elämäni onnellisinta aikaa. Itsenäisyys ja vastuullisuus joka päiväisen elämän pyörityksestä antaa kivaa potkua. Vaihtaisi en osia kenenkään toisen kanssa.
ole vielä saanut tuota verolappua. Mutta oletettavaa on, että saan taas muutaman sadan, jollen peräti tonnin lisäveron.
Mutta kivat sulle, sillä saa kyllä jotain aikaankin jo...
Samoin silti...osani on omani ja liian rakas luopumiseen...
Se on selvinnyt näitä juttuja lukiessa. :))
Teillä pojan kasvuspurtti on loppunut,
samaa toivon meille. :)
Likka venuu joka päivä,
isäänsä tulee.
Olen 160cm, mut isä on 185cm.
Isot likatkin jäivät tänä kesänä pikkulikkaa
lyhyemmiksi, huh :)
Meillä tyttö on 14 vuotias ja samanpituinen kuin minä 165. Kasvanee vielä jonkun verran, mutta pahin spurtti on ohi.
Tytöllä on hyvin selvä maku mitä panee päällensä ja tyttöjen "maailmassa" on enempi vaatimuksia pukeutumisen suhteen, vaatteita pitää aika ajoin vaihdella, ei samaa voi pitää monena päivänä peräkkäin.
Tiukalla budjetilla kiertelee useita päiviä katselemassa kaupoissa etsien mieleistään tyttökaverinsa kanssa. Ihan edullisia löytöjä tekeekin ja tarvittaessa kerää rohkeutta ja kysyy isältään edes osarahoitusta. Talvitakin nyt haluaisi ehdottomasti. Viime talvinen olisi hyvä ja ehjä. Mulla ei uuteen liikene rahaa. Jospa isänsä häntä helppisi, vaikka hyvin pihin linjan on isänsä ottanut tänä kesänä. Ennen antoi taskurahoja lasten käydessä, mutta nyt ei anna mitään.
Selvästi huomaan, miten isänsä uusin keväällä vaihtunut avokki ei samalla tavalla kannusta häntä pitämään lapsiin yhteyttä kuin edellinen, joka suorastaan opetti exääni miten ollaan etä-isä. Plus piti lasten siellä käynneistä ja laittoi monenlaisia herkullisia ruokia.
kihertää nyt tunteita.
Likka löysi H&M:n nettisivuilta alella
untuvatakin, mutta silti hinta on
lähes 60 ja postikulut 6e.
Asumme 30km:n päässä kaupungista ja jos
täältä lähtisi linkkarilla takkiostoksille,
niin linkka tekisi 8 euroa edes/takas.
Eli meille tilaus on edullisempi vaihtoehto.
Yhdessä sitten sovittiin, että takki tilataan
ja jostakin se raha pitää löytyä.
Likka on todella kiltti ja aito nuori.
Hoitaa lapsia viikonloppuisin ja välittää lähimmäisistään. Hänelle on helppo suoda
ylellisyyksiäkin silloin tällöin. (lasken tämän takin siihen kategoriaan).
Meillä isä ei auta rahallisesti, kun ei voi.
En ole koskaan pyytänyt mitään, kuten ei lapsetkaan.
Isä antaa arvoa tekemälleni työlle,
se tuntuu tosi hyvältä. :)
Joskus messengerissä, tai puhelimitse, tai nokikkain puidaan isän ja hänen uuden vaimonsa kanssa tilanteitamme.
Ne kaksi käyttävät elämiseen enemmän rahaa
kuin minä ja tytär.
Käyvät parturissa, (minä leikkaan meillä hiukset)
käyvät syömässä, (meillä loihditaan herkkuaterioita silloin tällöin kotikonsteilla),
käyvät ravintoloissa, (me leikitään ravintolaa kotona, laitetaan kynttilät ja alkoholittomat juomat).
Olen taas poikennut raiteelta ja höpötellyt
ylimääräisiä.
Pointti oli kuitenkin siinä,
että ollaan me äidit ihmepakkauksia :)
Harmi tämä exäsi uusi tapaus!
Jos nainen ei ymmärrä, miten tärkeitä lapset
ovat, niin hän ei ole hirmu hyvää seuraa.
Joskus lapset ovat isoja
ja ajattelevat aikuisen järjellä asioita.
Isäsuhdetta ei koskaan saisi laiminlyödä,
eikä sitä korvaa mikään.
Onpa mukava kuulla, että teillä toimii isäsuhde noin hyvin, vaikka ei rahallisesti pysty enenpi auttamaan, niin hänen muu käytöksensä antaa paljon valoa elämäänne. Vaikka raha on tärkeää joka päiväisen elämän pyörityksessä, niin todellinen onni tulee kuitenkin kaikesta muusta.
Meillä exän arvomaailmassa raha ja tavarat menevät kaiken muun edelle. Elatusmaksut hän on maksanut säännöllisesti ja ne olivat alun alkaen hyvät, mutta pojan täysi-ikäistyttyä keväällä hänen osaltaa ne loppuivat. Sen verran on tullut vastaan, että noin kolmasosan alkuperäismaksusta lähettää pojan tilille.
Rahallista apua tärkeämmksi kokisin kuitenkin, että huomioisi paremmin lasten saavutukset. Monesti tuntuu, että kun lapset oikein iloitsevat jostain ja haluavat kertoa isälle, niin tämä löytääkin siitä jotain negatiivisesti arvosteltavaa. Esim. lukiolaisen todistuksessa ekaksi huomauttaa, jos joku numero on tippunut, taas jonkun aineen noustessa saattaa vähätellä aineen tärkeyttä tai vertaa sitä peruskoulutodistukseen.
Noin pari viikkoa sitten, kun oli armeijan kutsunnat. Pojan kanssa keskustelin niistä hyviä keskusteluja etukäteen ja samoin kutsuntojen jälkeen. Yhdeksi vaihtoehdoksi hän valitse kenties armeijauralle jäämisen, jos pääsee siellä haluamaansa koulutukseen ja armeijaelämä muuten maistuu. Näitä pohdittiin ja sanoin, että oletko soittanut isällesi. Ei ollut vielä soittanut, kehoitin häntä siihen, luulin isänsäkin olevan kiinnostunut. Mutta melko nopeasti isänsä oli vaihtanut puheenaiheen omiin tavarahankintoihinsa, eikä jälkeen päinkään ole asiassa kysellyt.
Ei ex kuitenkaan näin kylmä lapsia kohtaan ennen ollut. Toisinaan melkein tuntuu aivan kuin olisi kateellinen omien aikuistuvien lasten menestyksestä. Ja siitä, että me pärjäämme.
Huomasin pojasta erotalvena, että osasi itsenäisesti isänsä käytöksestä eritellä epänormaalit piirteet. Hän alkoi tilanteista sanoa samoja ajatuksia kuin mitä itse olin niistä ajatellut, mutta en kertonut. Sikäli hyvä, että jospa ei juuri niitä piirteitä peilaisi itseensä tulevaisuudessä. Onneksi hänellä on isompia serkkupoikia, joita olen hänen enempi huomannut pitävän malleinaan ja jotka sopivatkin siihen hyvin. Silti olisi korvaamattoman tärkeää, että kannustusta tulisi myös isältä ja kiinnostusta oman lapsensa tekemisiin.
Päivästä on tulossa jälleen aurinkoinen. Maisemat ovat ruskaisina valtavan kauniit. Hyvää päivän jatkoa! :)
..kuitenkin tietokoneeseen ja netti yhteyteen??
Suurin osa liki kokopäivän chatissa roikkujista tuntuu olevan yh-mammoja????
Meillä on myös varaa pitää minulla autoa
ja tytöllä mopoa.
Siinä sitten menomme ovatkin.
On monta asiaa, joissa tarkkaan miettimällä
saa niin paljon ylimääräistä rahaa,
että on varaa ylellisyyksiin :))
Ne ovat arkipäivän sokeria meillä :))
50 euroa kk:ssa ja 5 vaki-käyttäjää kaikki sukulaiset ja tuttavat ja lastenkaverit!!
..jopa Ex (hymyilyttää)!
Ei nyt niin suurista summista ole kyse, varsinkin, kun saa herkutella kaltaisesi ajattelijan tuotoksilla!
(ripustaa timanttinauhat kaulaan ja safiirit koristamaan punakyntisiä sormiaan..aloittaa rahapuun askartelun 20€ seteleistä*)
*sipsuttelee korkkareissaan lakatulla parketilla
ja laskee obligaatioittensa korkoja.
Lasierkkerin kautta ihastelee uuden mersunsa kiiltäviä kylkiä ja naapureittensa vihreitä kasvoja*
:D
Niin on varaa jopa kahteen tietsikkaan. PLus muuhun kaikkeen tarpeelliseen. Ja kaikkeen mitä kolme ihmistä tarvitsee välttämättä. Valmis olen joka ikisen euroni mitä hankin panemaan tämän pikku perheeni hyväksi. Em ymmärrä miksi meillä ei saisi olla, koska sai olla naimisissa ollessakin.
Mutta tiedän prikulleen tarkkaan mitä ilman voin olla, en tarvitse mitään siksi vaan , että näyttäisin naapureille ja tutuille, että katsopa nyt tässä kiiltää uusi automme plus yms. mistä on vaan ostamisen riemu.
Kerran koittaa sekin päivä, että voin nämä rakkaat nuoreni viedä etelänmatkalle, vaikka ilman sitäkin voimme hyvin, niin haaveet ja unelmat eivät maksa mitään.
Jep, jep ja aikaa on ns. virka-aikana olla täällä, koska teen kaksivuorotyötä ja töitä on viikonloppunakin. Lisäsuolana pätkätyöläisen huiliajat. Hih, niissä on osa aivan rehdisti ansaittuja lomapäiviä, jotka saan pätkän loputtua rahana. Naisen logiikalla sanonpa näin: kesäloma on kivasti siroteltu pikkujaksoihin ympäri vuoden. Lisään pikkaisen positiivista ajattelua, joten viime kesänä lomailin parhaaseen helleaikaan kiva kuuden viikon pätkän.
Eikä tarvitse kenenkään tulla sanomaan, että toisten veromarkoilla elelen, aivan itse olen ehtinyt elämäni aikaan ammattiliitolle maksaa suuren kasan ja veroja olen maksanut viimeisen päälle.
Laita nyt jumankauta ukkosi kauppaan olkoon miten ex tykkää mutta kai sitä nyt oman lapsensa vaatettaa vaikka lähtisi tuhkat pesässtä!
mutta vastaus sinulle on,
että isällä ei ole antaa apua tähän asiaan.
Isä antaa arvoa tekemälleni "työlle",
jos nyt omien lastensa hoitoa voi työksi
kutsua. :D