Kun mies ei kosketa

kaipuu..

Hei, meillä (minulla) tällainen ongelma: Ollaan oltu yhdessä 7 vuotta ja siitä 6 vuotta asuttu yhdessä. Noin puolen vuoden avoliiton jälkeen huomasin selvästi, että miehen seksuaalinen kiinnostus hiipui. Seksi väheni, mutta mikä vielä tärkeämpää kaikenlainen koskettelu lopahti lähes täysin. Olen muutaman kerran yrittänyt asiasta jutella, mutta ei ole muuttunut miksikään. Minä haluaisin, että joskus katsotaan haluten, pidetään kädestä ja kosketellaan ohimennen. Mitään tällaista ei meillä tapahdu. Jos joskus saan halauksen se johtuu siitä, että olen pari päivää ollut masentunut ja mies levittää kätensä, jotta voin lohduttaa itseäni. Tuntuu muutenkin, että kaikki vähät koskettelut ovat sitä, että mies antaa minulle luvan tyydyttää omaa läheisyyden tarvettani. Hän ei esim. tule itse halaamaan tai ohi mennen kosketa tai laita kaupungilla kättä vyötärölle tai ota sohvalla kainaloon. Pääsen kyllä kainaloon, jos itse sitä pyydän. Seksiä meillä kyllä on noin 1-2 kertaa viikossa mikä riittää minulle, mutta kun minun mielestäni seksiin kuuluu muutakin kuin se mitä illalla peiton alla tapahtuu. Olen tästäkin sanonut, mutta ei muutu miksikään. Jos koko päivän kulkee niin kuin ei näkisikään toista, niin on tosi vaikea illalla virittäytyä tunnelmaan. Mielestäni seksiin kuuluu myös se, että aina silloin tällöin osoitetaan halua koskettaa ja ylipäätään halua olla lähellä, tavallaan vihjataan jo etukäteen, että tilaisuuden tullen saattaisi haluttaa se "oikea" seksikin. Haluaisinkin tietää, että olenko aivan yksin ongelmani kanssa ja mitä asialle voisi tehdä?? Johtuuko kaikki oikeasti siitä, että mies ei vaan halua minua vai onko tässä joku tulkinta ongelma... Ja ennen kuin joku älypää sanoo, että olen varmaan ruma ja lihava niin en ole.

29

11155

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • samo probleemi

      vaan toisin päin. olen mies ja tykkään valtavasti kosketella, suukotella, helliä, halia yms , mutta nainen ei oma-aloitteellisesti tee sitä koskaan. Hyväksyy kyllä minun lähentelyt. Asiasta on puhuttu, vastaus oli ettei hän ole sellainen ihminen...

    • tähän tilanteeseen

      Hei!
      Ei mikään ihana olotila, en kyllä moisessa suhteessa viihtyisi. Näyttää siltä että miehesi käyttää sinua ainoastaan sexuaalisten halujensa tyydyttämiseen, hänelle pelkästään sellainen läheisyys riittää.
      Aika kylmältä tuollainen suhde vaikuttaa. En yhtään ihmettele että alat jo pakahtua kaipuuseen, tiedän tunteen. Olin yli 20v.vastaavassa tilanteessa, mieheni ajan täytti työ, himokuntoilu ja tv:n urheilu, sitten jos aikaa jäi niin tulin minä, siinä järjestyksessä.

      Minä tein radikaalin ratkaisu ja lähdin, tosin pitkän harkinnan jälkeen ja kun keskustelua ei aiheesta syntynyt yrittelyistäni huolimatta.
      Nyt minulla on uusi suhde jossa saan kaipaani läheisyyttä ja lämpöä hyvän sexin lisäksi.

      • ...tuo järjestys

        Oi voi miten tuo tärkeysjärjestys kuulostaa tutulle. Tätä on nyt kuitenkin siedetty vasta 3 vuotta, kauankohan jaksan?

        Ilmeisesti kuitenkin lähtö voi olla hyvä ratkaisu, vaikka se niin kovasti mietityttääkin...

        Tsemppiä hulluna aloittajalle, meillä on ihan sama tilanne. Tiedän, että lähtö olisi oikea ratkaisu, mutta miten hitossa se on niin vaikeaa?!?!?


      • ..on erilaisia
        ...tuo järjestys kirjoitti:

        Oi voi miten tuo tärkeysjärjestys kuulostaa tutulle. Tätä on nyt kuitenkin siedetty vasta 3 vuotta, kauankohan jaksan?

        Ilmeisesti kuitenkin lähtö voi olla hyvä ratkaisu, vaikka se niin kovasti mietityttääkin...

        Tsemppiä hulluna aloittajalle, meillä on ihan sama tilanne. Tiedän, että lähtö olisi oikea ratkaisu, mutta miten hitossa se on niin vaikeaa?!?!?

        Jos lapsena ei ole pidetty sylissä tai tottunut läheisyyteen, voi aikuisena olla vaikeaa pitää sitä luonnollisena.

        Itselläni on lyhyt kokemus poikaystävästä, jonka mielestä läheisyys ei ollut miellyttävää. Muutenkin hän oli kontrollifriikki, aina pesemässä itseään ja kodin paikkoja. Seksin jälkeenkin oli aina kiire suihkuun. Ei tarvitse varmaan erikseen mainita sitä, että lyhyeksi jäi se suhde.

        Naiselle läheisyyden puuttuminen parisuhteessa voi aiheuttaa suurtakin vahinkoa. Alat miettimään, että onko sinussa jotain vikaa, tai että oletko rakastettu oikeasti jne. Lisäksi elät ikuisessa kosketuksen kaipuussa, joka jäytää sydäntäsi.

        Mielestäni ihminen on onnellinen sellaisen kumppanin kanssa, jolla on samanlaiset tarpeet läheisyyden suhteen. Kylmät keskenään ja pehmet ja lämpimät keskenään. Näin kaikki on tyytyväisiä.


      • tähän tilanteeseen
        ...tuo järjestys kirjoitti:

        Oi voi miten tuo tärkeysjärjestys kuulostaa tutulle. Tätä on nyt kuitenkin siedetty vasta 3 vuotta, kauankohan jaksan?

        Ilmeisesti kuitenkin lähtö voi olla hyvä ratkaisu, vaikka se niin kovasti mietityttääkin...

        Tsemppiä hulluna aloittajalle, meillä on ihan sama tilanne. Tiedän, että lähtö olisi oikea ratkaisu, mutta miten hitossa se on niin vaikeaa?!?!?

        Hei!
        Niin se vaan on että välit viilenee vähitellen jos läheisyys ja lämpö puuttuu, toisaalta se helpottaa lähtöpäätöksen tekoa, lähdet kun olet siihen valmis, toiset pystyy siihen nopeastikin ja toisilta saattaa mennä jopa 4-5 vuotta kuten minulla koska avioliittoakin oli takana niin pitkään.
        Jos ihminen kaipaa toisen läheisyyttä eikä sitä saa niin kyllä sellainen parisuhde on tosi ankeaa ja masentavaa, silloin on aika tehdä jotain. Maailmassa on paljon lämpöisiä ja ihania miehiä jotka tykkää pitää naista kainalossa, helliä ja hyväillä.


    • InLoveAgain

      Uskon, että tässä(kin) asiassa vaikuttaa lapsuuden kokemukset ja tottuminen toisen ihmisen koskettamiseen. Meillä kotona ja mummolassa koskettiin paljon - halattiin, aina oli syli mihin mennä jos oli paha mieli tai vaikka vain kaipasi kainaloon. Mummolassa pappa oli se joka kaappasi syliin ja halasi, mummikin silitti hiuksia ja taputteli hellästi. En muista sellaista kertaa, että olisimme perheen kesken istuneet illalla tv:n ääressä ja minun tai siskoni jalat eivät olisi olleet vanhempien sylissä siliteltävinä. Illalla annettiin aina hyvänyönhalaukset ja se oli lapsena äärettömän tärkeää.

      Tuosta kaikesta juontaa juurensa se, että osaan koskettaa toista ihmistä luontevasti. Se tulee "selkärangasta". Meillä se vain kuului perheen kulttuuriin. Myöhemmin minulla on ollut poikaystävä joka osasi tuon taidon ja toinen joka ei osannut sitä alkuunkaan, se ei tuntunut hänestä luontevalta.

      Ehkä miehestäsi tuntuu yhtä oudolta ajatus koskettelemisesta kuin sinusta tuntuu koskematta olemisesta?

      • vava

        Todella ihanaa kuvitella tuollainen lapsuus.Ite elän lähellä 50v. Isä oli alkoholisti ja äiti painoi töitä että saatiin lainat lyhennettyä. Minä jaoin siskoni kanssa ilmaislehtiä, että saimme joskus jotain hyvää suuhun. Enemmän saimme remmillä selkään kuin silitystä tai halauksia. Jännitin aina millon isä tulee ja missä kunnossa hän on ja antaako heti selkään vai myöhemmin. Aina pelkoa. Meitä oli 6 tyttöä. Pelko ja viha sisältyi lapsuuteen. Mummuja ja pappoja ei meillä ollut, eikä sukulaisten kanssa oltu missään tekemisissä. Ihmettelin usein miksi naapurit välillä silitti ja miksi antoivat meille hyvää. Nykyään vanhemmat ovat kuolleet ja enää ihmettelen vain kuinka me tytöt (naiset) olemme näinkin selväjärkisiä kamalan lapsuuden johdosta. Siskoistani en tiedä, mutta itse kaipaan läheisyytä kauheasti, johtuen lapsuuden jatkuvasta pelosta sekä selkäsaunoista. Yritän avomiestäni saada ymmärtämään kaipuuni.


      • InLoveAgain
        vava kirjoitti:

        Todella ihanaa kuvitella tuollainen lapsuus.Ite elän lähellä 50v. Isä oli alkoholisti ja äiti painoi töitä että saatiin lainat lyhennettyä. Minä jaoin siskoni kanssa ilmaislehtiä, että saimme joskus jotain hyvää suuhun. Enemmän saimme remmillä selkään kuin silitystä tai halauksia. Jännitin aina millon isä tulee ja missä kunnossa hän on ja antaako heti selkään vai myöhemmin. Aina pelkoa. Meitä oli 6 tyttöä. Pelko ja viha sisältyi lapsuuteen. Mummuja ja pappoja ei meillä ollut, eikä sukulaisten kanssa oltu missään tekemisissä. Ihmettelin usein miksi naapurit välillä silitti ja miksi antoivat meille hyvää. Nykyään vanhemmat ovat kuolleet ja enää ihmettelen vain kuinka me tytöt (naiset) olemme näinkin selväjärkisiä kamalan lapsuuden johdosta. Siskoistani en tiedä, mutta itse kaipaan läheisyytä kauheasti, johtuen lapsuuden jatkuvasta pelosta sekä selkäsaunoista. Yritän avomiestäni saada ymmärtämään kaipuuni.

        Kuulostaa siltä, ettei äidilläsi vaan riittänyt enää rahkeet, eikä energia kaiken sen vastuun ja perheestä huolehtimisen jälkeen, teidän tyttöjen hellimiseen. Lohdutitteko toinen toisianne? Tosi kurja kuulla, että teitä lyötiin ja jouduitte pelkäämään, se on todella väärin ja hävytöntä, lyödä nyt pientä tyttöä. Mutta hienoa sen sijaan on se, että sinä olet silti halunnut antaa ja saada hellyyttä, osaat ottaa sitä vastaan ja kaipaat sellaista kontaktia. Toivottavasti miehesi ymmärtää tämän. Jos sinulla on lapsia olet varmasti hellä ja empaattinen äiti. Ja toivottavasti olet saanut vaikka siskojesi kanssa puhua lapsuudesta ja käsitellä sitä, ettei se jää liikaa painamaan ja haittaamaan elämääsi. Kaikkea hyvää sinulle.


    • mikässenytoli

      10v avioliittoa takana ja tilanne juuri päinvastainen. Mutta koska olen mies, niin vikahan on minussa, kun taas sinä saat naisena sympatiat puolellesi.. tämä on niin tätä

    • KJ.

      Tämähän ei ole mitään uutta. Aika monilla pareilla on sama meininki. Varsinkin kun ollaan seurusteltu jo noin kauan kuin te olette seurustelleet. Yleensä kun suhteeseen tulee se arki, niin se suurin intohimokin laimenee siihen "pakolliseen" yhteen-kahteen kertaa seksiä viikossa. Miehet ei myöskään jaksa enää sitä muuta hellittelyä ja lässynlää romantiikkaa, koska nainehan on jo saatu omaksi.

      • särähti korvaan!

        Kylläpä särähti korvaan tuo "nainen on jo saatu omaksi".

        Kukaan ei tietääkseni voi omistaa toista ihmistä, ja se nainen voi myös kyllästyä tilanteeseen ja lähteä etsimään jotain, mitä todellisuudessa myös ansaitsee.

        Kyllä parisuhteeseen kuuluu lämpö ja läheisyys, oli se tuore tai jo ikiaikainen. Läheisyyden muodot ja tavat osoittaa sitä voivat vaihdella ja muuttua vuosien varrella, mutta kyllä sen silti tulisi olla arjessakin läsnä.


      • ..yleisesti...
        särähti korvaan! kirjoitti:

        Kylläpä särähti korvaan tuo "nainen on jo saatu omaksi".

        Kukaan ei tietääkseni voi omistaa toista ihmistä, ja se nainen voi myös kyllästyä tilanteeseen ja lähteä etsimään jotain, mitä todellisuudessa myös ansaitsee.

        Kyllä parisuhteeseen kuuluu lämpö ja läheisyys, oli se tuore tai jo ikiaikainen. Läheisyyden muodot ja tavat osoittaa sitä voivat vaihdella ja muuttua vuosien varrella, mutta kyllä sen silti tulisi olla arjessakin läsnä.

        ..sallitumpaa, että nainen lähtee huonosta parisuhtesta. Mieshän on hirviö, jos parempaa lähtee hakemaan.


      • tähän tilanteeseen...
        ..yleisesti... kirjoitti:

        ..sallitumpaa, että nainen lähtee huonosta parisuhtesta. Mieshän on hirviö, jos parempaa lähtee hakemaan.

        No hei ei se nyt ihan niin mene. Se lähtee joka ei saa suhteesta sitä mikä tuntuu hyvältä, on se sit mies tai nainen. Voi mieskin olla onneton jos haluaisi lämpöä antaa ja saada, ja jos nainen on kylmä niin kamalalta se tuntuu yhtälailla, eikä mies silloin ole mikään hirviö, ei todellakaan. Meillä on vain yksi elämä, miksi tuhlata sitä sellaiseen ihmiseen jolta ei saa vastakaikua, kun aivan varmasti löytyy sopivampi tilalle ennemmin tai myöhemmin.


      • vaan

        Niin, tuo on niin totta. Ei tartte enää panostaa naiseensa kun sen on jo saanut omaksi. Harva mies vaan näyttää tajuavan, ettei tuollaisella itsestäänselvyytenä pitämisellä saa sitä naista PIDETTYÄ itsellä.


    • toinen läheisyyttä kaipaava

      Et varmasti ole yksin ongelmasi kanssa... Veikkaampa että tuo on yksi suurimmista mielipahan aiheuttajista parisuhteessa. Ja varmasti ongelmaa on molemmin päin. Tämä hellyys ja läheisyys on todella henkilökohtainen asia, toiset tarvivat sitä hirveästi enemmän kun toiset. Meilläkin se menee niin päin että minä (nainen) tarvitsen paljon läheisyyttä ja hellyyttä, se on minulle energian lähde... Ja mies taas ei niinkään siitä välitä. Meillä asiasta on keskusteltu lukuisia kertoja. Se vaan menee vähän niin että jos toinen osapuoli ei vaan sitä hellyyttä samalla tavalla tarvi niin ei sekään oikein ole että hän siitä sitten joutuu tuntemaan syyllisyyttä. Minä olen ratkaissut asian niin että silloin kun tarvitsen sitä läheisyyttä niin kerron siitä, ja silloin sitä sitten yleensä kyllä saankin. Ei miehelleni kuitenkaan ole mitenkään vastenmielistä olla lähelläni, vaikka hän ei sitä niin tarpeelliseksi itse koekkaan :). Tämän ymmärtäminen oli yksi avaimista omaan mielenrauhaani asian suhteen. Tiedän että mieheni rakastaa minua, ja haluaa minua, vaikka hän ei yhtä aktiivisesti fyysisesti lähelleni pyrikkään. Sen sijaan että mäkättäisin miehelleni asiasta kömmin kainaloon ja olemme molemmat tyytyväisiä.

      • tytsy

        ...minä myös kuulun tähän kärsivien porukkaan, ei ole kiva tunne kun jätkä kaveri ei anna ottaa kädestä kiinni kaupungilla tai kun illalla menen viereen lähelle katsomaan telkkaria nii tuleekin vaan tuskainen kommentti: "elä tuu niin iholle"! En tiedä mitä tehdä tämän asian kanssa ja vastaukseksi olen jätkältä saanu vain että menen virran mukana enkä aijo asiaa enempiä ajatella. Pikkuhiljaa alkaa tuntumaan etten kestä.


    • et ole!

      Itse kärsin samasta ongelmasta avokkini kanssa. Koskettamista on vain silloin, kun ollaan juuri alkamassa "niihin puuhiin" ja siihen se sitten jääkin taas. Täytyy myöntää, että meillä mies kyllä välillä pusuttaa ja halaa ja ottaa kainaloon. Mutta nimenomaan tämä haluamisen näyttäminen ei tule kysymykseenkään. Asiasta puhuttu ja vastaus ollu jotakin tyypillistä miehen murahtelua. Se vaan olisi niin tärkeätä naiselle tuntea itsensä haluttavaksi! En myöskään ole ruma tai lihava. Mielestäni perus kaunis ja hoikka parikymppinen nainen.

      Minkäs niille miehille voi? Muuten menee hyvin kyllä..

    • .....

      Olen keski-ikäinen nainen ja avoliittoa takana neljä vuotta. Ennen kaikki oli toisin meilläkin. Emme riitele, minä korotan ääntäni ja miksi, elän jopa puutteessa. Mieheni ei halua edes seksiä. Tein itse aloitteen aina sängyssä, mutta nyt sekin ei mua edes kiinnosta, jos toinen ei tee mitään. Itselleni riittäis edes kerta viikkoon, mutta nyt kulunut pari kuukautta eikä mitään tapahdu. Otin asian puheeksi, että tarvitsen läheisyyttä ettei tästä tule mitään. Räjähdän todella kohta. Mies ihmettelee miksi olen pahalla päällä ja mitä pahaa hän nyt tehnyt. Kuin tekisikin jotain, mutta ei mitään. Hänellä on paljon työmenoja ja ikävä kyllä alan olla tyytyväinen siihen että menee. Mitä teen miehellä, joka surffaa tv kanavia maaten sohvalla. Mitään yhteistä ei meillä enää ole kuin koiran ulkoiluttaminen.Itse käyn lenkillä koiran kanssa useita kertoja päivässä. Harva se päivä sanon aivan rauhallisesti että olen tyytymätön suhteeseemme. Tarvitsen muutakin kuin arkea ja passaamista.Ennen olin hiljaa, jolloin hän ihmetteli mikä on. Nyt sanon asian tuttamatta tulosta. Vastaus on joo tai ai...... Itsellä edessä kohta suuret ratkaisut. Se on niin surullista. Tässä iässä ei jaksa todellakaan aloittaa taas uutta suhdetta, mutta tätäkään en jaksa enää.

      • meilläkin

        Hyvin samanlainen tilanne myös itsellä. Mies aina töissä, kotona vain käväistään nukkumassa. Ei kiinnosta mikään, ei halua tehdä yhdessä mitään jne. Tämä on satuttanut todella, mutta ajan myötä turtuu eikä jaksa enää välittää itsekään mistään. Julkisivu ja kulissit ovat kyllä kunnossa, moni pitää meitä unelmaparina. Vaan totuus on aivan toista. Tuskin suhteemme kestääkään enää kauaa tällä menolla. Harmittaa vain kun itsekin alkaa muuttua samanlaiseksi kuin mieheni; kyyniseksi, välinpitämättömäksi zombieksi.


    • lottamari.

      Luin ketjun läpi ja miesten kohdalla tuli mieleen, että voisiko kysymyksessä olla vaikka testosteronipuutos..jos halut ja kiinnostus naiseen katoaa mieheltä kokonaan, niin siihen on olemassa aina joku pätevä syy. Syyksi ei kelpaa, että ei vaan haluta, koska normaali terve mies kyllä haluaa.

    • ans2

      voi olipas lohduttavaa lukea, etten ole ainut tällaisessa tilanteessa oleva nainen! Oon sanonut miehelleni myös, että olisi kiva jos hän ees joskus halais ym, ja silloin halaa mut ei se kyl tunnu kovin mukavalta että pitää kerjätä läheisyyttä, ei sellanen tunnu ollenkaan hyvältä...eikä seksiä ole kun hyvä jos kerran viikossa ja sekin on melko nopea toimitus..Tunnen olevani ruma ja huono vaimo tämän vuoksi..ehkä pitäisi vaan erota kun en usko että tilanteeseen muutosta on luvassa..

    • yj5h

      Muutit liian äkkiä yhteen vaikka mie son homo.

    • Opiskelija ;-)

      Minusta kuulostaa nyt kyllä siltä, että menette "toistenne ohi".
      Nimittäin totuushan on se, että miehen ja naisen seksuaalisuus poikkeaa hyvin paljon toisistaan. Ja kun kaksi vierasta ihmistä tutustuu ja aloittaa parisuhteen, olisi kaiken A ja O puhuminen ja avoimuus. Puhuttais ja opeteltais mikä tuntuu toisesta hyvälle, mistä pitää ja mistä ei. Pitäähän polkupyörällä ajoakin opetella! Ei seksi ole mikään poikkeus. Ainakaan jos molempia tyydyttävän seksielämän haluaa.
      Eihän koskaan ole myöhäistä avata rohkeasti sitä suutaan, vaikka illalla telkkarin ääressä siinä sohvalla vieretysten. Ottaa hienovaraisesti puheeksi ettei pelästytä toista. Edetä asiassa pikkuhiljaa. Aivan varmasti kumpikin syttyy asialle ja saa rohkeutta puhua kun rauhassa saa totutella!
      Ei vaatimuksia vaan kertoa itsestään, kysyä hienovaraisesti mitä sinä haluaisit ja mistä tykkäät. Ei syytöksiä miksi sinä et koskaan.. jne.
      Voin luvata että edessä on mahtava tutkimusmatka toinen toisiinne! Jännittävä ja sytyttävä. Puhukaa, rohkaistukaa, edetkää omaa tahtia. Kaikki on salllittua jos molemmat ovat yhtä mieltä. Jos jokin asia ei toiselle käy, se pitää sitten hyväksyä. On miljoona tapaa pitää hyvänä ja koskettaa toista!
      Eihän voi tietää mistä ruoasta toinen pitää, mikä on lempiväri, yhtään mitään jos toiseen ei tutustu!
      Leikkikää ja naurakaa! Seksuaalisuus ei ole ruttunaamoille!
      Ja entä sitten jos joku täällä palstalla tai muualla kommentoi, että ei ihmekään kun olet niin lihava ja ruma ja vanha jne. Eihän sinun tai minun elämään mitenkään mullista jos rakkikoirat räksyttää kintuissa! Niitä on aina ollut ja tulee olemaan.

      • 15 + 12

        Valitettavasti parisuhde ja seksielämä aloitetaan, kun henkinen kehitys on vielä alullaan. Osapuolet eivät siis kykene ymmärtämään kaikkia asianhaaroja, vaikka kuinka keskustelisivat. Minullekin asiat ovat ruvenneet aukeamaan vasta 30 yhdessäolovuoden jälkeen.

        Väestöliitto voisi kehittää tuoreille pareille nettilomakkeen, joka kysyisi oikeat kysymykset ja sitten selittäisi lopuksi juurta jaksaen, miksi parin ei kannata ruveta parisuhteeseen.


      • 3+9
        15 + 12 kirjoitti:

        Valitettavasti parisuhde ja seksielämä aloitetaan, kun henkinen kehitys on vielä alullaan. Osapuolet eivät siis kykene ymmärtämään kaikkia asianhaaroja, vaikka kuinka keskustelisivat. Minullekin asiat ovat ruvenneet aukeamaan vasta 30 yhdessäolovuoden jälkeen.

        Väestöliitto voisi kehittää tuoreille pareille nettilomakkeen, joka kysyisi oikeat kysymykset ja sitten selittäisi lopuksi juurta jaksaen, miksi parin ei kannata ruveta parisuhteeseen.

        Ei ne aukene 36 vuotiaan ja 43 vuotiaankaan suhteessa. Meillä mies ei koske. Ei varsinkaan seksin aikana. Yhdyntä suoritetaan minimi ihokosketuksella. Kerran vuodessa koitetaan lähetyssaarnaajaa minun toiveesta. Mies näyttää sille kuin täyttäisi veroilmoitusta. Siinäkin välttää kaikkea koskemista niin pitkälle kuin voi. Tunnen itseni rumaksi. Eipä tuo mies juuri katsokaan minua. Olen kuin näkymätön. Sanoo rakastavansa. Käytännön tekoina ei näy missään.


    • Anonyymi

      Tämä Ylivieskan naistenpäivän Lehtinen osuus ,kun mies ei kosketa tai koskettaa, ja on väkivallan lääkärissä käynti, menee järjestys mies tason rike, siihen että erikoislääkäri ei koske, seuraa Vartia kävelyä käytävällä, kun asukas lähellä,ajan varannut

    • Anonyymi

      Näin ne suhteet väljähtyy pitkässä juoksussa. Vaihtoon vaan

    • Anonyymi

      Lisää?

    • Anonyymi

      Miten teille kävi?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      89
      4240
    2. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      35
      2409
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      103
      2403
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      97
      2154
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1917
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      32
      1905
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1587
    8. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      29
      1568
    9. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      188
      1560
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      76
      1341
    Aihe