lukiosta

Ei se niin kauheeta ole, en ole varma onko pakko esiintyä edessä, mutta vaikka olisi ei sen takia kannata lukiota lopettaa.

On pakko. Ja varmaan paljon enemmän kuin yläasteella. Mutta onneksesi ei ole pakko viittailla ollenkaan...

Mäkin inhoan niitä juttuja, mutta ei se valitettavasti lukioon lopu, ellet sitten ajatellut tulevaisuudessa lukittautua johonkin kammioon. Joudut esittelemään itseäsi tai erilaisia asioita myöhemmin työelämässä ja arkisissa ihmissuhdeasioissa, jne... Koulujutut lienee vasta treeniä. :/

Niin ärsyttävältä kun se nyt täs vaiheessa tuntuukin, niin totuushan on se, että parempi munata luokan edessä, eikä unelmatyöpaikan haastattelussa ku ei osaakaan mitään (siis esitelmöidä itsestään).

Jotkut opettajat ovat kivoja ja antavat "armahduksen" kun niiltä henkilökohtasesti pyytää, mutta jos sä niin aina teet, niin "oudolta maineelta" et varmaan voi välttyä... Mutta kuten jo mainitsin, niin "minkä taakseen jättää, sen eestään löytää." Jos nyt lusmuilet, etkä edes yritä, et opi ikinä ja sinulle voi tulla ongelmia.

Noniin, mä olen kyllä semmonen "paraskin puhuja" kirjottamaan tämmöstä, mutta iha sama.

Meidän lukiossa oli pakko puhua luokan edessä:
2.kertaa Englannin tunnilla (molemmat kerrat abivuonna)
1.Kerran maantiedossa (lukion toisella)
Äidin kielessä olisi pitänyt puhua melkein kerran kuussa,mutta lusmuilin sen varran,että kerrat jäivät ehkä 5 koko lukio aikana.Onneksi oli mukava opettaja,joka antoi "armahduksen" :D
Ruotsis tunneilla jouduin luokan eteen varmaankin noin 30 kertaa,siellä ei nimittäin voinut lusmuilla.

Puhuminen lukiossa luokan edessä oli itselle paljon helpompaa,kuin ylä-asteella.Ei miedän lukiossa ainakan tarvinnut pelätä kommentointia tai vinoilua.Olipa meidän luokalla pari oppilasta,jotka pystyivät välttämään kaikki muut esiintymiset,paitsi ruotsin tunnilla.

Älä nyt hyvä ihminen lopeta lukiota tuon asian takia.

hyviä vastauksia olet ainakin saanut. itellä on kanssa olleet noi esiintymiset vaikeita, mut en oo kuitenkaan "lusmuillut" lukion esitelmistä vaikka mahis ois ehkä ollut. sunkin lukiossa voi varmasti neuvotella opon ja opettajien kanssa mahdollisista armahduksista ja helpotuksista, jos haluat. kannattais kuitenkin ainakin yrittää esiintymistä, kun ei ne tilanteet täs elämäs lopu.

Ei se maailma niihin esitelmiin kaadu! Itse olen toisella paikkakunnalla lukiossa, joten en juuri tuntenut ennestään muita luokkakavereita lukion aloittaessani, muutamaa lukuun ottamatta. Esitelmät jännitti aivan uskomattoman paljon, osittain johtuen r-viastani. Senkin häpeilemisestä olen päässyt yli sillä, että huomasin muiden r-vikaisten puhuvan normaalisti välittämättä puheviastaan.
Kun esitelmiä oli aivan mielettömän paljon, etenkin äidinkielessä, niihin tottui. Alkoi miettimään, mikä siinä oikeasti niin pelottaa. Se, mitä muut ajattelee. Eräällä kurssilla (taisi olla joku puhekurssi, kun piti lähes joka tunti olla luokan edessä) opettaja sanoi, että yleisö tahtoo kuulla asiasi, ei virheitäsi tms. Ja muita tarkkaillessa huomasi, että ei se esiintyminen kaikille muillekaanm niin yksinkertaista ole.
Kerran päätin, että jos nyt esiintyessä ei tapahdu mitään kamalaa, ei minun tarvitse enää pelätä esiintymistä niin paljoa. Ja se onnistui. Nykyään lähes nautin esiintymisestä, saaahan siinä olla kaikkien keskipisteenä ;)

on esitelmiä ja ryhmätöiden esityksiä ym. Opinnäytetyön on esiteltävä. kaikki niistä on selvinneet. Kenenkään valmistuminen ei ole jäänyt kiinni esitelmän pidosta.

Yläasteella r-vikani esti esitelmieni pidon, mutta nyt lukiossa aion yrittää niiden esittämistä :)

Jos sielt luokast kuuluu kettuilua, vittuilua niin voit pyytää opettajaa poistamaan oppilaan luokasta.

mutta ainankin meidän lukiossa oli jo ensimmäisenä vuonna paljon esitelmiä sun muuta.
Lähes kaikista reaaliaineista oli esitelmät, mutta ne olivat vain sellaisia ryhmä- tai pariesitelmiä.
Äidinkielessä oli näyttelemistä muutamaankin otteeseen, sekä puhe, joka piti pitää haluamastaan aiheesta yksin ja kestää väh. 10 min.
Kielistä oli myös paljon erilaisia esitelmiä.
Noiden esitelmien määrä kuitenkin riippuu paljon lukiosta, niin kuin se on huomattavissa..

Kuten moni tässä onki jo sanonut, niin kyllä siellä lukiossa niitä esiintymisiä luokanedessä tulee enemmän tai vähemmän lukiosta riippuen.

Syytä on kuitenkin huomata, että olet tullut lukioon, jossa on lukiolaisia, etkä ole enää yläasteella, joten ihmettelen suuresti jos yleisö ei osaa kuunnella toisen esitystä asiallisesti ja turpatukossa. Ainakaan omassa lukiossani yhdenkään henkilön esityksille ei tullut minkäänlaista vittuilua tai muuta kuittailua edes eleiden muodossa puhumattakaan nyt mistään suoranaisesta nauramisesta. Ehkä ainoita tilanteita, jossa vinoilua tuli, oli silloin kun esitelmänpitäjä itse tahallaan veti touhun päin seiniä, esimerkiksi aloitti puheensa kysymällä, mikä hänen aiheensa on tai jotain aivan vastaavaa. Siitä älä siis murehdi, että saisit kuulla vinoilua mistään esitelmistäsi!!!

Omassa lukiossani taisin joutua pitää suoranaisia esitelmiä erityisesti äidinkielen kursseilla.
1-kurssilla se tehtiin ryhmätyönä
2-kurssilla pidettiin noin 10-15min puhe yksin.
3-kurssilla pidettiin lukuisia erittäin lyhyitä esitelmiä yleensä 2-5 hengen ryhmässä.
4-kurssilla pidettiin noin 30minuutin väittely luokan edessä joko parityönä tai kahden väittelevän parin muodossa.
5/6/8/9-kursseilla ei ollut oikeastaan mitään luokan edessä pidettävää tehtävää, mutta sen sijaan erittäin paljon vastaustekstien ja aineiden kirjoitusta...

Muissa aineissa meidän koulusssa luokan edessä piti pitää jonkinmoisia esitelmiä/puheita ainakin
-B-ruotsissa pariin otteeseen ääntämis"koe" opettajan kanssa kahdenkesken (pääasiassa ensimmäisillä kursseilla).
-A-englannissa ensimmäisillä kursseilla muutama lyhyt esitelmä ja 6-kursilla selvästi laajempi, noin 30min pituinen puhe parityönä.
-historiassa sekä yhteiskuntaopissa erittäin harvoin ja nekin yleensä suurehkoissa ryhmissä tai vapaaehtoisena.
-Muissa aineissa en kertaakaan.

Yleisesti täytyy sanoa, että kaikki tai ainakin lähes kaikki noita puheita jonkin verran jännittävät, vaikka sitä ei ehkä kaikista ulospäin niin selvästi näy. Ei siis kannata ottaa niistä sen kummempia paineita. Ensimmäinen "todellinen puhe" oli itselläni äikän 2-kurssilla ja kaikkia se jännitti, mutta kummasti siinä sitten rentoutuu katsellessa toisten puheita ja huomatessa että virheitä tulee kaikille. Neuvona sanoinin itse kyllä, että EI kannata tehdä puheenpidosta mitään erityistä numeroa pyytämällä vapautusta siitä tai jotain vastaavaa, sillä tällöin vain turhaan lataa itselleen entistä suurempia paineita, jos sen kuitenkin joutuu pitämään...
Tsemppiä lukioon ja älä nyt sitä puheiden takia lopeta!!!!!!!

Tai no jos ei millään onnistu niin opettajien pitäisi ymmärtää jos joku ei pysty ja ei tarvitse. Minua pelotti aivan hemmetisti ylä-asteella ja lintsasin puolet esitelmistä mutta lukiossa meni kaikki hyvin! Parhain juttu oli kun pidin ihastukseni kanssa kahdestaan esitelmän joka meni hienosti niin ajattelin ettei enää voi pelottaa tämän jälkeen ja ei pelottanut enää. Minulla auttoi myös sellainen pakokauhu-huumori-tila pääsemään irti pelosta, eli ajattelin aamulla ihan avoimesti että tämä on elämäni viimeinen päivä ja viimeisenä oljenkortena voisi vielä yrittää sitä esitelmää ennen kuin kuolen esitelmän takia. Ajattelin jännitystäni huumorilla että nyt on kyllä paskat housussa :) Ei tästä tule helvettiäkään. Minä kuolen nyt. Sitten alkoi huvittaa ja esitelmä meni hyvin. Kesti neljä vuotta oppia muuttamaan pelko huumoriksi mutta se auttaa.