ei pysty keskustelemaan. Kyseessä on perinnönjako, perunkirjoitusta ei ole vielä pidetty vanhempieni kuolemasta on kaksi kuukautta.Veljeni on asunut koko ikänsä paikkakunnalla jossa vanhempanikin ja minä muualla.Olen yrittänyt puhua veljeni kanssa, että pidettäisi perunkirjoitus ja sovittaisi kiinteistöjen kohtalosta.Veljeni tykkää että ei ole kiirettä.Kaikki rapistuu ja yritin puhua siitä.Nyt hän oli leikannut kummankin kiinteistön nurmikoista puolet.Toinen puoli tontista leikkaamatta keskellä kirkonkylää.Minulla ei ole ruohonleikkuria ja en ole työkykyinen muutenkaan.Vanhaa romua voit ajaa kaatopaikalle hän sanoi.Mutta minulla ei ole autoa.Kaikki asiat ovat aivan solmussa.Veli vain ilmoittaa, että osuuksistani en luovu.
vaikea tilanne
kun velipojan kanssa
9321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ystävä hyvä. Mitä sinä odotat veljesi sanovan? Pyytää ehkä leikkaamaan siitä nurmikosta se toinen puoli? Sehän kuuluu Sinulle.
Mitä sitten, jos perintö rapistuu? Onko Sinusta sen korjaajaksi, vai onko kenties rahoja palkata ulkopuolinen?
Kyllä voit vaatia perinnönjakoa, mutta onko se viisasta, jos et itse pysty parempaa huolta pitämään?
Mikä mahtaa olla oma tilanteesi siellä "toisella paikkakunnalla", jossa olet viihtynyt...ehkä?
Kerroppa hieman lisää.
on pidettävä kolmen kuukauden sisällä keolemantapauksesta.
Perinnönjakoa voi vaatia kuka tahansa perijä, kulut siitä tulevat kaikkien maksettaviksi, vaikka vain yksi vaatisi jakoa.
on oikeus vaatia ositusta. kiinteistöt myyntiin perunkirjoituksen jälkeen. Voihan myös ilmetä, että joutuu asettamaan konkurssiin. Silloin ongelmaa ei ole.
Perunkirjoitus on pidettävä. Se on lakisääteinen. Kumpikin teistä sisaruksista on vastuussa sen tekemisestä. Yleensä pesän ilmoittaa se joka paremmin tuntee asiat. Perunkirjoituksen laiminlyönti johtaa veronkorotukseen ja säilyttää vastuun mm. pesän veloista.
mutta kun veli on ilmoittanut, että ei myy osuuksiaan kummastakaan kiinteistöstä ja yhteisomistus on meille mahdoton.Veljelläni on useita kesämökkikiinteistöjä ja ei perillisiä. Minulla on pari varakasta tytärtä jotka haluaisivat kesämökin, jossa ovat lapsuutensa viettäneet.On kysymys periaatteesta kumpi saa mökin veljeni vai minä.Veljeni ei sovi minun kanssani mistään vaan leikkii isäntää ja määrää kaiken.Veljeni on myös nolannut minut julkisesti puhumalla perättömiä todistettavasti naapureille.
hanki Sinä perunkirjoittaja joka tekee sitten myös osituksen,onhan juristeja Suomessa.
Eikä niistä pahoista puheista tule loppua vaikka lahjoittaisit veljellesi kaiken,jotkut kun ovat vaan sellaisia,ettei mikään saa mieltä muuttumaan ja välejä paranemaan.
Itse olin kasvattilapsena ja perheen oma poika tietenkin peri omat vanhenpansa mutta aika suuri omaisuus meni "ystävien" kanssa hauskaa pitäessä.
Hän jopa sanoi kun kasvatusisäni kuoli ja menin hautajaisiin ettei sulla ole täällä mitään jakoa;enhän minä sen vuoksi mennyt vaan saattamaan itselleni rakasta ihmistä viimeiselle matkalleen.
Nyt tämä "velikulta" asuu aika lähellä,tuli ensin muovikassi kädessä luokseni asumaan ja apua pyytämään.Autoin alkuun ja hankin Hänelle vuokra-asunnon,en kylläkään ole sanonut ettei Sulla ole mun elämässä mitään jakoa,ajatellut olen,mutta mitä se riidan rakentaminenkaan auttaisi.
Meitä on moneksi ja varmaan veljesi on myös yksi monista.
Tsemppiä Sinulle!
niin, että mitä enemmän varakkuutta on, sitä enemmän tulee riitaa. Ellei ole jaettavaa, ei tule riitojakaan. Toistaiseksi olemme sopineet hyvin sisarusteni kanssa. Omat lapseni eivät myöskään ole vaatineet kuolinpesämme jakoa. Sopu on tärkeä asia, esim. olen itse saanut suruaikanani tukea mieheni ja omilta lähiomaisilta.
Jos veljesi ei perunkirjoituksen jälkeen suostu tasapuoliseen pesän varallisuuden jakamiseen, sinun kannattaa vaatia jakajaksi puolueetonta (ulkopuolista) pesänselvittäjää. Jos veljesi ei suostu sellaisen hankkimiseen, voit pyytää oikeutta määräämään pesänselvittäjän. Kulut menevät pesän varoista.
Suosittelen, että menet esimerkiksi oikeusaputoimistoon keskustelemaan ja saamaan neuvoja asiasta. Muutaman kympin uhraus neuvoista ei liene kohtuutonta.
ettei asia ole rahasta kiinni.
Eri asia lienee, jos kummallakin on periaatteellinen kiista meneillään.
Lopulta ei tule muu kuin myynti kyseeseen, oletan?
Raha on helppo jakaa.