Keskinopeuksista kommentteja

palstalla. Noilla keskareilla voi lähteä jo hyvin kilpasarjaan ajamaan kisoja. Jos ajaa yksi yli neljänkympin keskaria, kannattaa harjoitella niskalihakset kuntoon, kun pääsee pokkaamaan tempoajossa palkintopallille !!

polkijoita kirjoitti:

palstalla. Noilla keskareilla voi lähteä jo hyvin kilpasarjaan ajamaan kisoja. Jos ajaa yksi yli neljänkympin keskaria, kannattaa harjoitella niskalihakset kuntoon, kun pääsee pokkaamaan tempoajossa palkintopallille !!

Lue lisää

työmatka 18-20km riippuen reittivalinnasta, keskari 25-30km/h. Pyörä maantie bianchi, paino n.9kg. Reppu selässä. Vaikea arvioida onko vauhti parantunut hybridi aikojen jälkeen. ainakin mukavampaa on maantiepyörällä ajella vastatuuleen.

polkijoita kirjoitti:

palstalla. Noilla keskareilla voi lähteä jo hyvin kilpasarjaan ajamaan kisoja. Jos ajaa yksi yli neljänkympin keskaria, kannattaa harjoitella niskalihakset kuntoon, kun pääsee pokkaamaan tempoajossa palkintopallille !!

Lue lisää

pinnassa olevilla keskareilla ei nyt vielä isommin tasamaan tempokisoissa juhlita, toki jostain kissanristiäisistä voi käydä sijoituksen nappaamassa, mutta onko se nähdyn vaivan arvoista - joillekin on, joillekin ei.

Tässä ketjussahan ei, ainakaan käsittääksi, alunperin ollut kyse siitä mitkä kenenkin keskinoupeudet on, vaan pohtia millaisia nopeuksia hybridi -tyyppisellä pyörällä on mahdollista lenkeillä ajaa.
Ja hybridi tai maastopyörä on asfaltilla tempotyyppiseen harjoitteluun toisinaan ihan hyvä laite, sillä kun aikaa ajetaan nousee kunnollinen runttaaminen arvoonsa, massa-ajoissa saattaa pyörittelemälläkin pärjätä loppukiriin saakka, ainakin jos jättää vetovastuun muille.

neljänkympin kirjoitti:

pinnassa olevilla keskareilla ei nyt vielä isommin tasamaan tempokisoissa juhlita, toki jostain kissanristiäisistä voi käydä sijoituksen nappaamassa, mutta onko se nähdyn vaivan arvoista - joillekin on, joillekin ei.

Tässä ketjussahan ei, ainakaan käsittääksi, alunperin ollut kyse siitä mitkä kenenkin keskinoupeudet on, vaan pohtia millaisia nopeuksia hybridi -tyyppisellä pyörällä on mahdollista lenkeillä ajaa.
Ja hybridi tai maastopyörä on asfaltilla tempotyyppiseen harjoitteluun toisinaan ihan hyvä laite, sillä kun aikaa ajetaan nousee kunnollinen runttaaminen arvoonsa, massa-ajoissa saattaa pyörittelemälläkin pärjätä loppukiriin saakka, ainakin jos jättää vetovastuun muille.

Lue lisää

Mikä on runttaamisen ja pyörittämisen ero?

neljänkympin kirjoitti:

pinnassa olevilla keskareilla ei nyt vielä isommin tasamaan tempokisoissa juhlita, toki jostain kissanristiäisistä voi käydä sijoituksen nappaamassa, mutta onko se nähdyn vaivan arvoista - joillekin on, joillekin ei.

Tässä ketjussahan ei, ainakaan käsittääksi, alunperin ollut kyse siitä mitkä kenenkin keskinoupeudet on, vaan pohtia millaisia nopeuksia hybridi -tyyppisellä pyörällä on mahdollista lenkeillä ajaa.
Ja hybridi tai maastopyörä on asfaltilla tempotyyppiseen harjoitteluun toisinaan ihan hyvä laite, sillä kun aikaa ajetaan nousee kunnollinen runttaaminen arvoonsa, massa-ajoissa saattaa pyörittelemälläkin pärjätä loppukiriin saakka, ainakin jos jättää vetovastuun muille.

Lue lisää

ajeta. Hyvät aika-ajajat ajavat korkealla kadenssilla (Armstrong, Millar, Canellara jne..) Poikkeuksia on todella vähän (Conhar)ainoa, joka on runttaamalla menestynyt tasamaalla. Mäkisemmillä aika-ajopätkillä ns runttaajat jäävät todella kauas. Nuokin esimerkit ovat maailman huipulta. Tavallisilla suomalaisilla kilpa-ajajilla, puhumattakaan kuntoilijoista ei ole sellaisia voimavaroja, että pystyisi edes viittä kilometriä runttamaan vauhdikkaasti ja sen jälkeen ovatkin jo ihan nahat !! Massakirissä nimenomaan runttaaminen tulee kyseeseen. Boonen lykkää 55x11 välityksellä yli seitsämääkymppiä loppusuoralla-siinä voima puhuu. Pyörittäjät ovat kaukana takana !!

HIlexi kirjoitti:

Mikä on runttaamisen ja pyörittämisen ero?

niillä ei ole mitään eroa, mutta ihmisen evoluutio pyöräilijänä on tuohon tilanteeseen vielä pahasti kesken.

Yksinkertaisimmillaan ero on vain voimankäytössä, etenkin poljinkierroksen alasmenovaiheessa.
Jotkut huippupolkijat, erityisesti kevyet sellaiset, ajavat kyllä melko hyvällä pyöritystekniikalla tempoakin,mutta heillä on kuitenkin tehontuottoa mukana painoonsa nähden kiitettävästi.

Näillä palstoilla annettu käsitys pyöritystekniikasta on taasen lähinnä mammajumppaa, joilla se keskarit stoppaa varmasti kolmenkympin kulmaan viimmeistään, kuntoajoon sillä ihan passelia.

HIlexi kirjoitti:

Mikä on runttaamisen ja pyörittämisen ero?

Oikein ajettaessa kengät ovat kiinni lukkopolkimissa ja voimaa välitetään polkimiin koko kierroksen ajan. Eli polkimen ollessa edessä sitä painetaan, alhaalla vedetään taakse, takana nostetaan ja ylhäällä tyennetään eteenpäin. Ei vain runtata alaspäin, mikä on tehotonta ja rikkoo jalat kokemattomalla helposti.

Pyöritystekniikan opetteluun menee kesä tai pari, kun se aloittaa keski-ikäisenä, mutta aika nopeasti saa jo tuloksia. Huomaa polkemisen tehostuvan.

Oikea pyöritysnopeus / kadenssi / rpm on 85 ja vähän reilun sadan välillä. Jos alkuun harjoitellessa tähtää reippaaseen yhdeksään kymmeneen, niin jalat pysyvät ehjinä. Kadenssin voi laskeakin ihan kellolla, mutta mittari on aloittelijalle helpompi tapa.

Lenkkipyörään, oli se mikä tahansa malliltaan, kannattaa aina hankkia pyöräilykengät, lukkopolkimet ja kadenssin antava mittari. Esimerkiksi:

http://velosport.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=470&products_id=1046

http://www.rei.com/category/4500855

http://www.polar.fi/en/products/cycling/CS200cad

Kenkä ja poljinesimerkit ovat maantiemalleja, mutta aluksi käy myös joku retkimallinen ja maastopyöriin on tietysti omansa. Tuo polarin sykemittari on heidän mallistonsa halvin, jossa on myös kadenssi anturi. On myös nopeusmittareita, joissa on kadenssi, ja ne ovat edullisempia.

haaveilla tästä, eikä maantiepyörästä ;-) siis jos lujaa haluaa mennä.

http://www.m5-ligfietsen.nl/site/EN/Models/Carbon_Low_Racer

alkup.tuna kirjoitti:

haaveilla tästä, eikä maantiepyörästä ;-) siis jos lujaa haluaa mennä.

http://www.m5-ligfietsen.nl/site/EN/Models/Carbon_Low_Racer

Lue lisää

nyt ihan noin lujaa taida monikaan haluta :)

muuttuu kyllä miesten touhuksi kun pistetään lisää vauhtia ja varsinkin jos mennään mäkiseen maastoon. Pidän pyöräilyä kuningaslajina. Siitä on osoituksena Tour de Francen ja Giro d'Italian ajot. Niitä seurataan Euroopassa erittäin tarkkaan. Unohtamatta Espanjan ympäriajoa. Olin kerran seuraamassa Giroa ja kyllä ammattilaiset veti aika-ajoa hirmuvauhdilla. 50 km matka ja keskivauhti siinä 50km/h nurkilla.

Kannattaa laittaa ajotekniikka aluksi kuntoon ja sen jälkeen voi lähteä hakemaan monipuolisuutta harjoitteluun enemmänkin. Kestäähän jalkasi pyöräilykengillä ja lukoilla ajamisen? Jos ei, niin jotkut käyttävät siinä tapauksessa yhä häkkejä pyöräilykenkien kanssa.

Lue tuo alkajaisiksi:

http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789525592771

Joku muuten tuossa yhtälössä ei toimi: "31km/h, 60km ja maastopyörä". Tuo on maastonopeudeksi ihan tolkuton ainakin näin asfaltilla viihtyvän näkökulmasta, vai ajatko tiellä maastopyörällä? Silloin kannattaisi ostaa asfaltille paremmin sopiva pyörä tuon maasturin rinnalle ja jättää se maastolenkeille ja talvikäyttöön nastoilla. Esimerkiksi jotain tuollaista:

http://velosport.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=204&products_id=1079

älähän paskaa jauha,kyllä kummastakin kokemusta.

ollessa kunnossa maanteillä ajelee kolmenkympin keskinopeutta maastopyörälläkin melko pienellä totuttelulla. Nappularenkaat tosin tekisivät vauhdinpidosta haastavan, mutta nehän kuluvatkin asfaltilla vauhtiajossa aivan hurjan nopeasti.

On tosiaan mahdollista pyöräillä vaikka 150 kilometriä päivässä viikot ympäriinsä, mutta jo 20 kilometrin juoksulenkki päivittäin johtaa yleensä ylirasitus tai muihin ongelmiin tosi nopeasti.

Nämä n. 30 km/t keskarit ovat kuitenkin vielä niitä tosi helppoja verrattuna n. 40 km/t keskareihin. Kun esim ylämäessä vauhti putoaa 25 kilometriin tunnissa, 30-keskareilla sen saa melkein seuraavassa laskussa kiinni, mutta 40-keskarilla ajettaessa saa ladata menemään viittäkymppiä tovin matkaa keskinopeuden kiinnisaamiseen.
Maastopyörälle nämä 40 km/h keskarit ovat kyllä ilmanvastuksen takia melko mahdottomia, luulisin.

velo sapiens kirjoitti:

ollessa kunnossa maanteillä ajelee kolmenkympin keskinopeutta maastopyörälläkin melko pienellä totuttelulla. Nappularenkaat tosin tekisivät vauhdinpidosta haastavan, mutta nehän kuluvatkin asfaltilla vauhtiajossa aivan hurjan nopeasti.

On tosiaan mahdollista pyöräillä vaikka 150 kilometriä päivässä viikot ympäriinsä, mutta jo 20 kilometrin juoksulenkki päivittäin johtaa yleensä ylirasitus tai muihin ongelmiin tosi nopeasti.

Nämä n. 30 km/t keskarit ovat kuitenkin vielä niitä tosi helppoja verrattuna n. 40 km/t keskareihin. Kun esim ylämäessä vauhti putoaa 25 kilometriin tunnissa, 30-keskareilla sen saa melkein seuraavassa laskussa kiinni, mutta 40-keskarilla ajettaessa saa ladata menemään viittäkymppiä tovin matkaa keskinopeuden kiinnisaamiseen.
Maastopyörälle nämä 40 km/h keskarit ovat kyllä ilmanvastuksen takia melko mahdottomia, luulisin.

Lue lisää

ajelee 30 keskareita ?! Kyllä varmaan, mutta millä sykkeillä. Täällä kovia keskareita ajajien kesken kehúskellaan vauhteja, mutta ei kai tässä mitään ennätyskyselyjä ollutkaan aikomus tehdä ? Ajoin juuri maantiepyörällä 86,63 km keskarin ollessa 31,48 kmh. Keskisyke 121 ja maksimilukema 148( omamaxsyke 181) Eli kyseessä ihan tavallinen kevyt peruskestävyyslenkki. Oliko muilla ajajilla myös kyse näistä lenkeistä ? Olen minäkin ajanut kympin yli 46 keskarilla, enkä tule sitä yleiseksi ajonopeudeksi tänne kehuskelemaan.

maastopyörällä kirjoitti:

ajelee 30 keskareita ?! Kyllä varmaan, mutta millä sykkeillä. Täällä kovia keskareita ajajien kesken kehúskellaan vauhteja, mutta ei kai tässä mitään ennätyskyselyjä ollutkaan aikomus tehdä ? Ajoin juuri maantiepyörällä 86,63 km keskarin ollessa 31,48 kmh. Keskisyke 121 ja maksimilukema 148( omamaxsyke 181) Eli kyseessä ihan tavallinen kevyt peruskestävyyslenkki. Oliko muilla ajajilla myös kyse näistä lenkeistä ? Olen minäkin ajanut kympin yli 46 keskarilla, enkä tule sitä yleiseksi ajonopeudeksi tänne kehuskelemaan.

Lue lisää

"...Oliko muilla ajajilla myös kyse näistä lenkeistä ? Olen minäkin ajanut kympin yli 46 keskarilla, enkä tule sitä yleiseksi ajonopeudeksi tänne kehuskelemaan."

On olemassa ihmisiä, jotka eivät ollenkaan aja noita pk-lenkkejä. Paahtavat joka kerta vk:lla ja ihmettelevät, kun kunto ei parane, vaikka kuinka yrittävät.

Olen seurannut omien muksijen terveystiedon ja liikunnan opiskelua yläasteella sekä lukiossa. Heille ei opeteta edes perusteita kuntoilun teoriasta. Terveystieto on täysin tarpeeton aine nykymuodossaan. Siellä pitäisi opettaa juuri nämä perusasiat.

maastopyörällä kirjoitti:

ajelee 30 keskareita ?! Kyllä varmaan, mutta millä sykkeillä. Täällä kovia keskareita ajajien kesken kehúskellaan vauhteja, mutta ei kai tässä mitään ennätyskyselyjä ollutkaan aikomus tehdä ? Ajoin juuri maantiepyörällä 86,63 km keskarin ollessa 31,48 kmh. Keskisyke 121 ja maksimilukema 148( omamaxsyke 181) Eli kyseessä ihan tavallinen kevyt peruskestävyyslenkki. Oliko muilla ajajilla myös kyse näistä lenkeistä ? Olen minäkin ajanut kympin yli 46 keskarilla, enkä tule sitä yleiseksi ajonopeudeksi tänne kehuskelemaan.

Lue lisää

olet joskus pystynyt ajamaan 10'n edes neljääkymppiä, tiedät kyllä, että ei näissä kolmenkympin vauhdeissa vielä mitkään hirmusykkeet ole, oli pyörä mikä tahansa.

Miksi pitäisi arvostaa matalasykkeistä pk -lenkkien keskinopeutta enemmmän, kuin jotain muuta? Olisikohan kyseessä nk. seniori-kateus?
No, kävitpä sinäkin pk vauhtejasi täällä kehuskelemassa ja muita alas arvostelemassa.

alkup. Maantiepyöräilijä kirjoitti:

"...Oliko muilla ajajilla myös kyse näistä lenkeistä ? Olen minäkin ajanut kympin yli 46 keskarilla, enkä tule sitä yleiseksi ajonopeudeksi tänne kehuskelemaan."

On olemassa ihmisiä, jotka eivät ollenkaan aja noita pk-lenkkejä. Paahtavat joka kerta vk:lla ja ihmettelevät, kun kunto ei parane, vaikka kuinka yrittävät.

Olen seurannut omien muksijen terveystiedon ja liikunnan opiskelua yläasteella sekä lukiossa. Heille ei opeteta edes perusteita kuntoilun teoriasta. Terveystieto on täysin tarpeeton aine nykymuodossaan. Siellä pitäisi opettaa juuri nämä perusasiat.

Lue lisää

kyllä melkoista vitsiä. :) :) :)

Sinä siis olet näistä asioista perillä? Monikohan uskoo. XD

velo sapiens kirjoitti:

kyllä melkoista vitsiä. :) :) :)

Sinä siis olet näistä asioista perillä? Monikohan uskoo. XD

...kun noita asioita joskus hyvin kauan sitten vähän niinkuin ammatikseen teki ;)

alkup. Maantiepyöräilijä kirjoitti:

...kun noita asioita joskus hyvin kauan sitten vähän niinkuin ammatikseen teki ;)

näillä nykynuorilla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus saada valmennustietoutta huomattavasti paremmin, kuin aiemmin.

Se, että kestävyysurheilulajeja ei koeta kovin kiinnostaviksi on sitten toinen juttu.

Mielestäni pidemmälle viety valmennustietous ei välttämättä kuulu sellaisen yleisivistyksen pariin, joka täytyisi peruskouluksessa huomioida.
Koululiikunta on kyllä hyvä juttu edelleen. :)

velo sapiens kirjoitti:

olet joskus pystynyt ajamaan 10'n edes neljääkymppiä, tiedät kyllä, että ei näissä kolmenkympin vauhdeissa vielä mitkään hirmusykkeet ole, oli pyörä mikä tahansa.

Miksi pitäisi arvostaa matalasykkeistä pk -lenkkien keskinopeutta enemmmän, kuin jotain muuta? Olisikohan kyseessä nk. seniori-kateus?
No, kävitpä sinäkin pk vauhtejasi täällä kehuskelemassa ja muita alas arvostelemassa.

Lue lisää

ei noissa sykkeissä ja keskareissa ei ole mitään kehumista. Monelle kuntoilijalle 30 keskarit ovat utopiaa ihan millä tahansa sykkeillä (yli50km lenkit) Sadoilla yhteislenkeillä eri porukoissa ajaneena tiedän kuinka koville siellä (sykkeet)monet joutuu, kun matkat alkaa olla yli 100 km ja siitä ylöspäin. Jos pohjia ei ole, on vaikeata ajaa 2 päivää peräkkäin vähänkään kovempaa. Taisit mainita, että 150 lenkkejä voi ajaa vaikka päivittäin, mutta 20 km juoksua ei voi, ei varmastikaan kylmiltään, mutta juoksijalle se ei ole mikään ongelma (siis juoksijalle(ei mikään paskamahainen hölkkääjä)

maastopyörällä kirjoitti:

ajelee 30 keskareita ?! Kyllä varmaan, mutta millä sykkeillä. Täällä kovia keskareita ajajien kesken kehúskellaan vauhteja, mutta ei kai tässä mitään ennätyskyselyjä ollutkaan aikomus tehdä ? Ajoin juuri maantiepyörällä 86,63 km keskarin ollessa 31,48 kmh. Keskisyke 121 ja maksimilukema 148( omamaxsyke 181) Eli kyseessä ihan tavallinen kevyt peruskestävyyslenkki. Oliko muilla ajajilla myös kyse näistä lenkeistä ? Olen minäkin ajanut kympin yli 46 keskarilla, enkä tule sitä yleiseksi ajonopeudeksi tänne kehuskelemaan.

Lue lisää

kun olen harrastaja. Teen sitä mitä tuntuu miellyttävältä. Kroppa kertoo kyllä milloin vauhti on sopiva.

velo sapiens kirjoitti:

ei noissa sykkeissä ja keskareissa ei ole mitään kehumista. Monelle kuntoilijalle 30 keskarit ovat utopiaa ihan millä tahansa sykkeillä (yli50km lenkit) Sadoilla yhteislenkeillä eri porukoissa ajaneena tiedän kuinka koville siellä (sykkeet)monet joutuu, kun matkat alkaa olla yli 100 km ja siitä ylöspäin. Jos pohjia ei ole, on vaikeata ajaa 2 päivää peräkkäin vähänkään kovempaa. Taisit mainita, että 150 lenkkejä voi ajaa vaikka päivittäin, mutta 20 km juoksua ei voi, ei varmastikaan kylmiltään, mutta juoksijalle se ei ole mikään ongelma (siis juoksijalle(ei mikään paskamahainen hölkkääjä)

Lue lisää

tässä on näitä matkoja ja aikoja mielestäni korostettu jo liikaakin, tarkennetaan nyt vielä mitä tarkoitin.

Esimerkin 150 km/p pyörälenkeillä tarkoitin sitä, että pyöräillessä kuntoilijan on melko vaikea treenata liikaa kilometrejä, aloitteluvaihetta lukuunottamatta.
Mikä kennenkin maksimimatka on, on toinen juttu, kuten keskinopeuskin.
Se onko ylipitkistä päivälenkeistä mitään hyötyä on myös kyseenalaista.

Juoksu sen sijaan on laji, jos varovaisuus matkan suhteen ja riittävät välipäivät on tarpeen kuntoilijalla tai edessä on varmasti ongelmia.
Näin siis kuntoilijalla, vinttikoira-sarjan "ammattijuoksijat" ovat asia erikseen.

velo sapiens kirjoitti:

näillä nykynuorilla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus saada valmennustietoutta huomattavasti paremmin, kuin aiemmin.

Se, että kestävyysurheilulajeja ei koeta kovin kiinnostaviksi on sitten toinen juttu.

Mielestäni pidemmälle viety valmennustietous ei välttämättä kuulu sellaisen yleisivistyksen pariin, joka täytyisi peruskouluksessa huomioida.
Koululiikunta on kyllä hyvä juttu edelleen. :)

Lue lisää

"...Mielestäni pidemmälle viety valmennustietous ei välttämättä kuulu sellaisen yleisivistyksen pariin, joka täytyisi peruskouluksessa huomioida..."

Olen täysin samaa mieltä. Varsinainen valmennustieto ei kuulu toisenasteenkaan annettavaksi, mutta perus asiat: sykealueet, sykkeen mittaaminen, treenien jaksottaminen jne. kuuluvat ehdottomasti lukioon, jos siellä opetetaan ainetta nimeltä terveystieto. Ammattikoulu on sitten vähän kyseenalainen juttu, vaikka sielläkin periaatteessa perusasiat olisivat hyödyllisiä.

Nyt terveystiedon aihealueet ovat lähinnä naurettavan ja itkettävän rajamailta. Itsestäänselvyyksiä, jotka normaalit nuoret tietävät muutenkin. Meillä muhii kansanterveydellinen pommi, johon koulu ei kykene vastaamaan.

alkup. Maantiepyöräilijä kirjoitti:

"...Mielestäni pidemmälle viety valmennustietous ei välttämättä kuulu sellaisen yleisivistyksen pariin, joka täytyisi peruskouluksessa huomioida..."

Olen täysin samaa mieltä. Varsinainen valmennustieto ei kuulu toisenasteenkaan annettavaksi, mutta perus asiat: sykealueet, sykkeen mittaaminen, treenien jaksottaminen jne. kuuluvat ehdottomasti lukioon, jos siellä opetetaan ainetta nimeltä terveystieto. Ammattikoulu on sitten vähän kyseenalainen juttu, vaikka sielläkin periaatteessa perusasiat olisivat hyödyllisiä.

Nyt terveystiedon aihealueet ovat lähinnä naurettavan ja itkettävän rajamailta. Itsestäänselvyyksiä, jotka normaalit nuoret tietävät muutenkin. Meillä muhii kansanterveydellinen pommi, johon koulu ei kykene vastaamaan.

Lue lisää

opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.
Lähde: http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,1329,1529

Nämä sykemittarit ja muu harrasteurheilun ylikaupallinen paska ei kyllä mahdu yo. määritelmän sisään.
Annetaan meidän teknofriikkien jatkaa mittarilentoamme, mutta jätetään nuorille mahdollisuus valita tälläiset turhanpäiväisyydet itse.

velo sapiens kirjoitti:

opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.
Lähde: http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,1329,1529

Nämä sykemittarit ja muu harrasteurheilun ylikaupallinen paska ei kyllä mahdu yo. määritelmän sisään.
Annetaan meidän teknofriikkien jatkaa mittarilentoamme, mutta jätetään nuorille mahdollisuus valita tälläiset turhanpäiväisyydet itse.

Lue lisää

...pihalla kuin lumiukko. Ihan samalla tavalla kuin koulujen liikuntaa ohjaavat ihmiset keskimäärin.

Paljon liikkuva, joka tuntee kroppansa hyvin, ei välttämättä tarvitse mm. sykemittausta. Koulun tulee antaa perusvalmiudet elämään myös vähemmän liikuntaa harrastaville. Heille tuosta tiedosta on hyötyä. Kaikki liikkujat eivät tähtä huipulle ja se tuntuu aina välillä unohtuvan.

alkup. Maantiepyöräilijä kirjoitti:

...pihalla kuin lumiukko. Ihan samalla tavalla kuin koulujen liikuntaa ohjaavat ihmiset keskimäärin.

Paljon liikkuva, joka tuntee kroppansa hyvin, ei välttämättä tarvitse mm. sykemittausta. Koulun tulee antaa perusvalmiudet elämään myös vähemmän liikuntaa harrastaville. Heille tuosta tiedosta on hyötyä. Kaikki liikkujat eivät tähtä huipulle ja se tuntuu aina välillä unohtuvan.

Lue lisää

olla omassa uskossasi yhtä häikäilemätön, kuin jehovan todistajat.

Asia vain on niin, että vähemmän liikuntaa harrastavien on mahdollista harrrastaa terveempää elämää ilman sykemittareita, lukkopolkimia, kippurasarvista hiilikuitupyörää, jne., jne., jne., jopa helpommin kuin niiden kanssa.
Laitevalmistajat ei kylläkään pärjää ilman heidän ostovoimaansa.

Sykemittarit ja vastaavat gizmot kuuluvat nimenomaan kilpaurheilijoille,motivaattoreiksi ellei muuhun. Todellisuudessa niitä tarvitaan kuntoiluun yhtä vähän kuin näitä "pakollisia" lukkopolkimia, vaikka suunnot ja polarit muuta esittävätkin.

velo sapiens kirjoitti:

olla omassa uskossasi yhtä häikäilemätön, kuin jehovan todistajat.

Asia vain on niin, että vähemmän liikuntaa harrastavien on mahdollista harrrastaa terveempää elämää ilman sykemittareita, lukkopolkimia, kippurasarvista hiilikuitupyörää, jne., jne., jne., jopa helpommin kuin niiden kanssa.
Laitevalmistajat ei kylläkään pärjää ilman heidän ostovoimaansa.

Sykemittarit ja vastaavat gizmot kuuluvat nimenomaan kilpaurheilijoille,motivaattoreiksi ellei muuhun. Todellisuudessa niitä tarvitaan kuntoiluun yhtä vähän kuin näitä "pakollisia" lukkopolkimia, vaikka suunnot ja polarit muuta esittävätkin.

Lue lisää

Sykemittaria tarvitsee sitä vähemmän, mitä paremmin kroppansa tuntee. Tästä oli toukokuussa juuri hyvä radio-ohjelma, jossa liikunnan ohjaaja kehotti aloittelevia sauvakävelijöitä ostamaan myös sykemittarin.

Suurimmalle osalle aloittelijoista mittari on tärkeä rauhoittamaan turhaa riuhtomista. Kun innostutaan uudesta asiasta ei osata ottaa tarpeeksi rauhallisesti. Pk-lenkeillä se pohja rakennetaan. Myönnän, ettei asia ole noin yksinkertainen ja tarkaan mittaukseen tarvittaisiin käynti testissä. Laskennalliset arvot riittävät kuitenkin ihan hyvin perus kuntoilijalle.

Lukkopolkimet taas ovat lenkkeillessä pakkohankinta sen takia, ettei riko paikkoja. Tuostakin on omakohtaista kokemusta, kun pitkän tauon älkeen aloittelin pyöräilyä uudestaan. Kilometrien nosto maltillisesti on toinen tekijä, joka auttaa pitämään paikat kunnossa. Kun on kerran opetellut pyörittämään, ei viitsi ajaa ilman lukkoja.

Kolmas jalkoja säästävä laite on kadenssin näyttävä nopeus- tai sykemitari. Liian pienellä poljinkierrosnopeudella (onkohan tuo suomenkielinen sana) saa jalat aloittaessaan helposti rikki.

Kilpaurheilijat pyrkiessään huipulle mittaavat kieltämättä (yleensä) kaikenlasita dataa suorituksistaan. Pyöräilijöiille kaikki kaikessa tällä hetkellä tuntuu olevan teon mittaus ja se jätettäköön tämän aiheen ulkopuolelle.

alkup. Maantiepyöräilijä kirjoitti:

Sykemittaria tarvitsee sitä vähemmän, mitä paremmin kroppansa tuntee. Tästä oli toukokuussa juuri hyvä radio-ohjelma, jossa liikunnan ohjaaja kehotti aloittelevia sauvakävelijöitä ostamaan myös sykemittarin.

Suurimmalle osalle aloittelijoista mittari on tärkeä rauhoittamaan turhaa riuhtomista. Kun innostutaan uudesta asiasta ei osata ottaa tarpeeksi rauhallisesti. Pk-lenkeillä se pohja rakennetaan. Myönnän, ettei asia ole noin yksinkertainen ja tarkaan mittaukseen tarvittaisiin käynti testissä. Laskennalliset arvot riittävät kuitenkin ihan hyvin perus kuntoilijalle.

Lukkopolkimet taas ovat lenkkeillessä pakkohankinta sen takia, ettei riko paikkoja. Tuostakin on omakohtaista kokemusta, kun pitkän tauon älkeen aloittelin pyöräilyä uudestaan. Kilometrien nosto maltillisesti on toinen tekijä, joka auttaa pitämään paikat kunnossa. Kun on kerran opetellut pyörittämään, ei viitsi ajaa ilman lukkoja.

Kolmas jalkoja säästävä laite on kadenssin näyttävä nopeus- tai sykemitari. Liian pienellä poljinkierrosnopeudella (onkohan tuo suomenkielinen sana) saa jalat aloittaessaan helposti rikki.

Kilpaurheilijat pyrkiessään huipulle mittaavat kieltämättä (yleensä) kaikenlasita dataa suorituksistaan. Pyöräilijöiille kaikki kaikessa tällä hetkellä tuntuu olevan teon mittaus ja se jätettäköön tämän aiheen ulkopuolelle.

Lue lisää

tietysti on tuota mieltä, koska hänen toimeentulonsa on kyseessä. Omiinkin toimenkuviini on monesti kuulunut vastaavan informaation levitys keskustelupalstoille ja vastaaviin medioihin, tosin en toimi urheilutuotteiden parissa mitenkään.

On silti pakko myöntää, että sykemittariavusteinen sauvakävely on jo melko pitkälle vietyä sauvakävelyä. :)

Ja sitten taas alkaa tämä loppumaton copypaste läppäsi, jolle ei ole ole mitään muuta kuin heikot kaupalliset perusteteet olemassa ja nekin voivat kääntyä helposti itseään vastaan.

Turha liikunnnan aloituskynnystä on noin materialistiselle tasolle nostaa.

Varustetta, aivan turhaakin, saa kukin ostaa mielensä mukaan, mutta alkuun ja tosi pitkälle pääsemiseenkään ei kovin kummoisia gizmoja tarvita.

velo sapiens kirjoitti:

tietysti on tuota mieltä, koska hänen toimeentulonsa on kyseessä. Omiinkin toimenkuviini on monesti kuulunut vastaavan informaation levitys keskustelupalstoille ja vastaaviin medioihin, tosin en toimi urheilutuotteiden parissa mitenkään.

On silti pakko myöntää, että sykemittariavusteinen sauvakävely on jo melko pitkälle vietyä sauvakävelyä. :)

Ja sitten taas alkaa tämä loppumaton copypaste läppäsi, jolle ei ole ole mitään muuta kuin heikot kaupalliset perusteteet olemassa ja nekin voivat kääntyä helposti itseään vastaan.

Turha liikunnnan aloituskynnystä on noin materialistiselle tasolle nostaa.

Varustetta, aivan turhaakin, saa kukin ostaa mielensä mukaan, mutta alkuun ja tosi pitkälle pääsemiseenkään ei kovin kummoisia gizmoja tarvita.

Lue lisää

Suurin osa tämän palstan lukijoista on normaali kuntoilijoita. Liikkumisen tarkoitus on olla ulkoilmassa, ylläpitää kohtuullista kuntoa ja ehkä katsella luontoa. Hyötyliikunta on järkevää. Joku ajaa esimerkiksi töihin muutaman kilometrin matkan. Toinen taas illalla töiden jälkeen tekee 10km pyörälenkin tai 5km juoksulenkin. Sykemittarin käyttöön ei sellaisessa kuntoilussa ole mitään järkeä. Vanha sanonta juostessa, pitää pystyä puhumaan pätee vieläkin. Itse kuntoilen jonkin verran enemmän. Pyörän mittari näyttää nopeuden, matkan ja käytetyn ajan. Olen joskus laskenut kadenssin katsomalla 20 sekuntia mittarista ja joka kerta se on 90 pinnassa. Voi olla, että minullekin sykemittarista olisi marginaalinen hyöty. Mutta en kilpaile, joten mitä kuntoilijana teen sillä marginaalisella hyödyllä? Sykelukujen analysointiin pitäisi syventyä. Jos reitti sisältää nousuja, suuremman hyödyn saavuttaisi kilon tai kahden painonpudotuksella. Ei muuta kuin liikkukaa niin, että siitä nauttii. Jos aloitatte pitkän tauon jälkeen, aloittakaa varovasti. Eikä lääkärintarkastuskaan niin hullu ajatus ole, jos ikävuodet pyörii neljänkympin pinnnassa.

velo sapiens kirjoitti:

tietysti on tuota mieltä, koska hänen toimeentulonsa on kyseessä. Omiinkin toimenkuviini on monesti kuulunut vastaavan informaation levitys keskustelupalstoille ja vastaaviin medioihin, tosin en toimi urheilutuotteiden parissa mitenkään.

On silti pakko myöntää, että sykemittariavusteinen sauvakävely on jo melko pitkälle vietyä sauvakävelyä. :)

Ja sitten taas alkaa tämä loppumaton copypaste läppäsi, jolle ei ole ole mitään muuta kuin heikot kaupalliset perusteteet olemassa ja nekin voivat kääntyä helposti itseään vastaan.

Turha liikunnnan aloituskynnystä on noin materialistiselle tasolle nostaa.

Varustetta, aivan turhaakin, saa kukin ostaa mielensä mukaan, mutta alkuun ja tosi pitkälle pääsemiseenkään ei kovin kummoisia gizmoja tarvita.

Lue lisää

Lähdet ajatuksesta, että liikkuja tuntee kroppansa ja se on virhe. Kauan passiivisena ollut sohvaperuna ei tunne kroppaansa kovin hyvin ja juuri tässä sykemittari auttaa.

Perusteeni eivät ole kaupallisia, ennemminkin kansanterveydellisiä. Näen työssäni tilastoja massojen kiloista ja kunnosta. Ei näytä kovin hyvältä. Meille on tulossa hirveä lasku sekä yksilöille että yhteiskunnalle liian vähästä liikunnan harrastamisesta. Ja painotan sanaa harrastaminen.

Koulu ei kykene tällä hetkellä hoitamaan tehtäväänsä liikunnan ja ennen kaikkea kuntoliikunnan saralla. Se ei luo tiedollista eikä taidollista pohjaa liikuntaharrastukselle. Ainoa, joka edes yrittää, on intti.

Joskus olen miettinyt, mikä koulussa on mennyt niin pieleen? Miksi amerikkalainenkin järjestelmä, jota muuten ei voi kehua, toimii tältä osin paremmin? Olisi aika laittaa kaikki jumppamaikat pois koulujen palkkalistoilta ja tehdä jonkinlainen pakollinen urheiluseurajärjestelmä. Ei taida onnistua, mutta jotain on tehtävä.

Yritykset ovat huomanneet liikunnan tärkeyden ja varsinkin yksityisellä puolella eräät työnantajat tukevat liikuntaa jo kiitettävästi. Kumpihan on hyödyllisempää työnantajalle: tunti viikossa työajalla maksettuna sulkista vaiko Porin Jazz? Hinnaltaan lienee suurin piirtein samoissa. Tässäkin alamme olla tilanteessa, jossa julkisella sektorilla edut ovat pääoin valovuoden päässä yksityisistä yrityksistä. Ainakin selllaisilla aloilla, joissa kilpaillaan työvoimasta.

Liika yrittämienen on ihan tyypillistä suorituskeskeisessä maailmassamme. Liikunta ei eroa siinä mitenkään työnteosta. Kun aloitteleva liikkuja ei tunne kroppaansa kunnolla, on saatavissa ihan hyviä ja halpoja apuvälineitä. Yhden ravintolaillan hinnalla saa sykemittarin, joka on aivan varmasti tarpeellisempi - vai mitä.

PS Olin töissä muuten viimeinen osastollamme, joka osti sykemittarin. Luotin aika pitkään tuohon "kun pystyy puhumaan". Mittari rauhoitti menoa kummasti. Kadenssimittari taas taisi olla pyörässäni ensimmäisenä.

itellä keskarit välillä 25-32km/h. lenkin pituudet 15-80km mutta 146km:äkin ajettu tuolla 25 keskarilla. olen aivan aloittelija(viime vuonna n.3000km pyöräilyä) ja nyt huomannu että on tehty paljon virheitä treenissä ja ilmeisesti maaginen "ylikunto" vaivaa tällä hetkellä. Kävin ajamassa Tahkon 60km ja keskisyke oli 173 huiput 202, oli aika hapokasta.

tai sykemittarin käyttäminen estä nauttimasta pyöräilystä !? Itse ajelen n. 8-12000 km vuodessa kelien / fiilisten mukaan ja käytän syke- ja nopeusmittaria. Onhan se kiva joskus katsella jälkeenpäin millaisia lenkkejä tuli ajeltua ja samalla näkee watitkin. Kunnon seurantaan em. laitteista suuri apu ! Eihän noista vempeleistä kannata mitään stressiä tehdä. Senkun ajelee ja nauttii !!

nopeusmittarin kirjoitti:

tai sykemittarin käyttäminen estä nauttimasta pyöräilystä !? Itse ajelen n. 8-12000 km vuodessa kelien / fiilisten mukaan ja käytän syke- ja nopeusmittaria. Onhan se kiva joskus katsella jälkeenpäin millaisia lenkkejä tuli ajeltua ja samalla näkee watitkin. Kunnon seurantaan em. laitteista suuri apu ! Eihän noista vempeleistä kannata mitään stressiä tehdä. Senkun ajelee ja nauttii !!

Lue lisää

"...Kunnon seurantaan em. laitteista suuri apu ! Eihän noista vempeleistä kannata mitään stressiä tehdä. Senkun ajelee ja nauttii !!"

Se tärkein asiahan noissa mittarreissa on, että kun seuraa niitä riittävällä tarkkuudella ei tule yritettyä liikaa. Yksi paljon ajanut kaveri sanoi juuri, että aikoinaan sykemitarin hankinnan jälkeen vaikeinta oli tottua siihen, että mummot vetävät ohi oikealta ja vasemmalta :D