ohutrappaus

Oletan että Virolaisessa konstruktiossa kipsilevyn jälkeen on tuuletusrako, koska eihän se muuten mikään tuulensuojalevy ole.

On kosteusmielessä koko lailla yksi lysti mitä verhoilua tuuletusraon jälkeen on (kunhan tuuletusrako todella on tuuletusrako eli ylhäältä ja alhaalta auki, ja kunhan verhoilu pitää sadeveden).

Näissä ruotsin taloissa ei vissiin mitään tuuletusrakoa ollut, vaan villa - styrox - rappaus... Styroxihan läpäisee vesihöyryä kohtuullisen hyvin, ja teoriassa höyrynsulkuhan estää sisäilman kosteuden pääsyn villaan ja styroxiin, joten kai se rakenne on laskennallisesti saatu ihan toimivaksi... Käytäntö (höyrynsulku kumminkin usein vuotaa, vettä kumminkin tiivistyy joissain poikkeustilanteissa sinne styroxin sisäpintaan) on kumminkin tässä vedellyt (puutteellista) teoriaa korville, vettä on tullut, vesi ei olekaan haihtunut kun styrox ei läpäise vettä vaan vain höyryä, ja homepommi on parin talven jälkeen valmis.

nm hm kirjoitti:

Oletan että Virolaisessa konstruktiossa kipsilevyn jälkeen on tuuletusrako, koska eihän se muuten mikään tuulensuojalevy ole.

On kosteusmielessä koko lailla yksi lysti mitä verhoilua tuuletusraon jälkeen on (kunhan tuuletusrako todella on tuuletusrako eli ylhäältä ja alhaalta auki, ja kunhan verhoilu pitää sadeveden).

Näissä ruotsin taloissa ei vissiin mitään tuuletusrakoa ollut, vaan villa - styrox - rappaus... Styroxihan läpäisee vesihöyryä kohtuullisen hyvin, ja teoriassa höyrynsulkuhan estää sisäilman kosteuden pääsyn villaan ja styroxiin, joten kai se rakenne on laskennallisesti saatu ihan toimivaksi... Käytäntö (höyrynsulku kumminkin usein vuotaa, vettä kumminkin tiivistyy joissain poikkeustilanteissa sinne styroxin sisäpintaan) on kumminkin tässä vedellyt (puutteellista) teoriaa korville, vettä on tullut, vesi ei olekaan haihtunut kun styrox ei läpäise vettä vaan vain höyryä, ja homepommi on parin talven jälkeen valmis.

Ja tätä ongelmaahan ei ole erilaisissa eristeharkkotaloissa, koska niissä styroxin sisäpuolella ei ole eristettä (mitä nyt kevytsoraharkoissa vähän, mutta se on niin huono ja ohut eriste että ei merkitse mitään)... Eli harkkojen styroxin sisäpinta on aina niin lämmin, että sinne ei kosteutta tiivisty kuin todella ääriolosuhteissa (esim. -40C pakkasta ulkona). Silloinkin sinne pääsee hyvin vähän kosteutta harkon läpi (toisin kuin höyrynsulkumuovin reiän läpi näissä Ruotsin pommeissa), ja se vähän ääritilanteessa tiivistyvä kosteus on tiivistyy kiven sisään, jossa ei ole mitään ruokaa ja sementtipohjaisena materiaalina muutenkin hyvin huono ympäristö homeelle, ja lisäksi se pääsee kuivumaan takaisin sisään päin heti kun ääriolosuhde poistuu.

on kehitetty Saksassa kivitaloja varten ja sopii siis esim. kevytbetonitaloihin. Virhe on, että sitä on käytetty myös puurunkoisissa taloissa.

Myös kipsilevy tuulensuojalevynä on riskirakenne, jota asiantuntijat kehottavat välttämään. Ruotsissa kipsilevyjen käyttö on jo kielletty kylpyhuoneissa. Kipsilevy on erittäin homehtumisherkkä ja siinä viihtyy voimakkaita myrkkyjä erittäviä homelajeja (kuten esim. Stachybotrys atra).