Helpoin tie kauppatieteiden tohtoriksi?

Ei tarvitse tehdä sitä 200 sivua turhaa tekstiä.
Mitä tolkkua on yrittää saada tutkijakoulutuksesta kertova arvosana ellei huvita tutkia? Ei sillä tohtorinpaperilla sutena työelämään ketään revitä, jos sellaista motivaatiota elättelet.

Ei taida väitöskirja syntyä ja oikenin onkin.

Suosittelen tutustumista naapurimaan edustajiin. Muutama vuosi sitten täysin virallisen PhD-tutkinnon (vaikka kauppatieteistä) sai ostettua muutamalla tuhannella dollarilla. Hintaan sisältyi valmennus väitöstilaisuuteen. Hintaa tietenkin vähän nostaa, että tapauksessasi varmaan täytyy toteuttaa tilaisuus englanniksi.

Eikä täydy tehdä mitään. Ajattele miten helppoa!!!

Itse ymmärrän täysin tilanteesi, koska ei mitään järkeä kuluttaa ylimääräistä aikaa opiskeluun, jos siitä ei ole mitään hyötyä. Rahoituksen ihmisenä haluat tietysti saada kunnon koron sijoituksellesi, sitähän opiskelukin on...

En osaa tarkemmin sanoa, mutta olettaisin, että työnantajat arvostavat sellaista väitösaihetta, joka tarjoaa heille selkeää arvoa ja hyötyä. Mikä on toimialasi tai työnantajasi kannalta merkityksellinen ongelma tai haaste markkinoilla? Voisikto tutkia asiaa ja hankkia väitöskirjan avulla tieteellistä tietoa teoriasta sekä empiirisin tutkimuksin?

Jos löydät konkreettisen ja todellisen ongelman ja pystyt siihen hakemaan ratkaisuja, luulisi markkina-arvosi kasvavan.

ps. ei kai tohtoriopinnot pelkkään väikkäriin jää, tietääkseni perusopintoja on ainakin 60 op.

Kauppatieteitä harrastaneena olen todennut että tuotantotalous on se ala jolta kaikkein helpoiten vääntää väitöskirjan.

Vähän kyselytutkimusta ja sitten esität tulosten perusteella 'uuden' mallin joka poikkeaa aiemmin esitetyistä lähinnä termeiltään.

Laatu on myös loistava aihe
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laatu
Keksi jonkin uuden laatuajattelun, tietysti kiutenkin vain pikkuisen vanhaa muokaten näön vuoksi.

Erilaiset logistiikan scheduloinnit ja optimoinnit ovat myös mainio tapa saada väitöskirja. Pikkusen näyttelet optimoineesi jotain tuotantoketjua tai mallia ja alan ihmiset ihmiset ovat onnesta märkinä.

Matemaatikot ja muut teknisiä tieteitä lukevat sen sijaan naureskelevat optimoinnillesi, ja ihmettelevät että voiko tälläisellä roskalla oikeasti muka saada tohtorin arvon.

Sattui silmään tämä vanha kommentti, jolla ei ole mitään tietopohjaa. Kannattaisi hankkia tietoa eikä heittää jotakin "kuvittelisin"-ajatuksia. Tässä on faktaa:

Ensinnäkin jos mielii opiskelemaan rahoituksen tohtoriksi, on oltava kauppatieteen maisteri (rahoitus, kansantalous), valtiotieteen maisteri (kansantalous) tai filosofian maisteri (matematiikka, tilastomatematiikka ja luonnollisesti taloustiede tai rahoitus tai molemmat, pelkällä matematiikalla ei luonnollisestikaan kansantaloutta ja rahoitusta voi opiskella eikä tutkia) erityisin hyvin ansioin. Kauppakorkeakoulussa on lisäksi parin opiskeluvuoden jälkeen kilpailua siitä, kuka pääsee lukemaan kansantaloutta ja rahoitusta. Automaattisesti sinne eivät pääse kaikki kauppatieteilijät vaan kilpailu on kova. Huippupapereiden jälkeen on osoitettava tietenkin aitoa kiinnostusta ja kyvykkyyttä ja erityisen hyvät suunnitelmat ja ansiot. Hakijat seulotaan tarkan seulan läpi. Lahjakkaista pyrkijöistä valitaan kaikista Suomen yliopistoista pieni erittäin valikoitunut joukko, jotka pääsevät rahoituksen (ja Helsingin yliopistossa kansantaloustieteen tohtoriohjelmaan). Lisäksi tohtorikoulutus kestää monta vuotta ja siinä on erityisen vaativat opinnot. Koulutusohjelmassa (ja samoin kansantalouden) opiskelee siis huippujoukko, ja Suomessa ei voi tehdä tämän alan väitöskirjaa ilman ohjelmaan pääsyä. Se on fakta. Sinne on vaikea päästä eikä tapahdu ilmoituspohjalta. Hakijat tarkastellaan todella kriittisesti.

Helppo tehdä ja kuvittelisin -jutut ovat ihan puuta heinää ja koko kirjoituksen asenne- ja tietopohja viittaavat siihen, että ei täytä tarvittavia vaatimuksia missään suhteessa, ei siis ole alan ihminen eikä opiskelija, on joko jonkinlainen tyhjänpäiväinen kuvitelma (, jota ei ole, jos on opiskellut ko. tieteitä) tai katkeroituminen esimerkiksi siitä, että ei ole päässyt Kauppakorkeakouluun aikanaan. Kaikenlaista hömppää pitää sitten vastoin asiatietoa täällä yrittää todistella. Ainahan sellainen uppoaa moneen, joten pohja on osin hedelmällinen. Tällaista ei kirjoittaisi, jos olisi opiskellut alaa. Tiedän alalta pari henkilöä, jotka ovat onnistuneet pääsemään ohjelmaan, ja voin sanoa, että ovat erityisen lahjakkaita, ahkeria ja tietävät varsin tarkkaan, että ohjelmasta putoaa, jos ei kykene tekmään opintoja menestyksellisesti ja osoittamaan tieteellistä pätevyttään. Itse en olisi pystynyt koulutukseen enkä olisi päässytkään. Tunnen laajan joukon eri alojen tutkintoja ja ns. tohtoriopintoja. Tohtorintutkinnoilla on todella eroja. Joissakin tiedekunnissa tohtoreita tulee valtavasti ja väitöskirja tehdään tutkimusryhmässä ja tehdään hyvin nopeasti esim. raportinomaisessa muodossa. Tiedekuntia ei voi verrata eikä ole edes tarpeen, sillä toiset alat ovat käytännöllisempiä ja konkreettisempia ja toisilla aloilla on taas erilainen käsitteistö ja lähestymistapa. Myös eri alojen tarpeet ovat erilaisia.

Kaikilla aloilla on myös ne johtavat ja sitten ne kakkossarjan yliopistot, jos haluat päästä vähän helpommalla, teet väikkärin kakkossarjaan, ei sitä kukaan jälkeenpäin liiemmin kyselle, että minne se oli....mutta toki sinnekin täytyy jotain vääntää, mutta taso on todella kirjavaa. Esim. Jyväskylästä on aiempina vuosina mm. markkinoinnista tullut usein ulos niin luokatonta aineistoa, että hävetää - viime aikoina en ole tarkastellut. Samoin joillain aloilla Lappi tai Itä-Suomen yliopisto varteenotettavia jos haluaa helpommalla päästä . Hesa on ihan kaikessa kovin ja vaikein (oli sitten Aalto, Helsingin yliopisto tai Hankken), ja Turussakin paikon kovaa tasoa. Niin se vaan on.

Tulosta netistä ittelles paprut. Et sinä sitä väikkäriä jaksais oikeesti tehä. Et edes arvosta koko paskaa, kun haluaisit alittaa riman jo aihetta valitessas.

Pääseehän nykyänsä professoriksikin ilman akateemisia tutkintoja. Puhumaan mindfulness puuta heinää kuulijoille.

Tämä helpottaa mutta jos tätä kirjaa seuraa oikeasti niin tie on ehkä vaikeampi, mutta lopulta sinulla on hyvät taipumukset sen voin luvata.
https://mesenaatti.me/en/3341/akateeminen-kultivaatio-kirjan-joukkorahoitus/

varmaankin avokätinen sponsori olisi hyvä olla olemassa. Muutoin joutuu erikseen käymään oikeissa töissä ja sellainen on hyvin raskasta.