Linux kasvattaa suosiotaan tasaiseen tahtiin, mutta mitä voimme tehdä sen suosion parantamiseksi? Siis ehdotuksia markkinointiin ja taktiikoita uusien käyttäjien perehdyttämiseksi kehiin vaan!
Esimerkiksi Linuxista kiinnostunutta aloittelijaa ei kannata hämmentää liialla teknisellä tarkkuudella tai valinnan laajuudella. Hienoahan se vain on, että Linux sopii aina kahvinkeittimestä avaruusalukseen. Kuitenkin mitä ensimmäistä kotikäyttöön asennettavaa jakelua asentava tästä tiedosta hyötyy? Olisiko parempi korvata sekin tieto ja palstatila vaikka esittelemällä jonkin jakelun tukifoorumeita.
Itse näin Debianiin siirtyneenä suosittelen mielellään Ubuntua. Ubuntu käsittää suhteellisen tuoreet versiot ohjelmista ja ongelmatilanteissa vastauksen löytää helposti googlaamalla. Ubuntu on suosittu aloittavien parissa, joten myös heidän käytännön ongelmiin löytyy usein helppo ratkaisu.
Eli kun mainostat Linuxia tuntemattomalle, niin mikä on se paras tapa saada ko. henkilö tarttumaan tilaisuuteen ja kokeilemaan sitä?
Tarjoatko kaikkia "500" jakelua, jotain erikoiskäyttöön tarkoitettua minimalistista jakelua vai vain yhden toimivan? Onko parempi unohtaa oppikouluriidat ja tarjota suoraan vain sitä suosituinta jakelua?
Esimerkiksi Linuxista kiinnostunutta aloittelijaa ei kannata hämmentää liialla teknisellä tarkkuudella tai valinnan laajuudella. Hienoahan se vain on, että Linux sopii aina kahvinkeittimestä avaruusalukseen. Kuitenkin mitä ensimmäistä kotikäyttöön asennettavaa jakelua asentava tästä tiedosta hyötyy? Olisiko parempi korvata sekin tieto ja palstatila vaikka esittelemällä jonkin jakelun tukifoorumeita.
Itse näin Debianiin siirtyneenä suosittelen mielellään Ubuntua. Ubuntu käsittää suhteellisen tuoreet versiot ohjelmista ja ongelmatilanteissa vastauksen löytää helposti googlaamalla. Ubuntu on suosittu aloittavien parissa, joten myös heidän käytännön ongelmiin löytyy usein helppo ratkaisu.
Eli kun mainostat Linuxia tuntemattomalle, niin mikä on se paras tapa saada ko. henkilö tarttumaan tilaisuuteen ja kokeilemaan sitä?
Tarjoatko kaikkia "500" jakelua, jotain erikoiskäyttöön tarkoitettua minimalistista jakelua vai vain yhden toimivan? Onko parempi unohtaa oppikouluriidat ja tarjota suoraan vain sitä suosituinta jakelua?
Vastaukset 34
Vanhimmat
En todellakaan suositellut 500 eri jakelua, kunhan kerroin YLEISTIETONA aloittelijalle että on paljon erilaisia jakeluita. Sanoin kuitenkin että siitä Ditsrowatchin listalta 9 suosituinta on sellasia joista joku kannattaa aloittavan asentaa. Kehoitin perehtymään kotisivuihin ja myös kokeilemaan mahdollisuuden mukaan live-cd:ltä, nykyään on hyvin yleistä että aloitteleva kokeilee useampaa liveä ja tekee päätöksen vasta sitten ja mun mielestäni se on ihan hyvä asia.
Kyllä kai normaalilla järjellä oleva ihminen, olkoon kuinka aloitteleva tahansa, pystyy muutamasta eri vaihtoehdosta valitsemaan itseään eniten miellyttävän. Noh, joku aloittaja voi tarvita suoran komennonkin mutta useimiten tuntuu aloittelijan järjen aliarvioimiselta jos aletaan antaa yksityiskohtaisia ohjeita asentaa vain jokin tietty jakelu.
Ei kai aloittelijatkaan mitään helvetin lampaita tai idiootteja ole, kyllä hekin osaavat miettiä, funtsailla, lukea ja ratkaista ongelmia. Päätöstä ei välttämättä voi tehdä päivässä mutta pienen perehtymisen jälkeen se varmasti onnistuu.
Linuxin perusolemus on valintojen moninaisuutta, voit valita monesta ja senkin jälkeen voit muokata laajasti, tämä olisi hyvä sisäistää heti alkuvaiheessa eikä kuvitella että jokin tietty jakelu on muita parempi ja ainoa oikea.
Käytän itse Ubuntua ja voisin suositella sitä monestakin syystä mutta ennemmin kunnioitan aloittelijan mahdollisuutta valintaan. Kysymyksiä VOI AINA ESITTÄÄ lisää jos jokin mieltä kaihertaa. Valinta ohjautuu kuitenkin lopulta henkilökohtaisten mieltymysten ja ominaisuuksien mukaan joten ainakin omasta mielestäni on tärkeää kertoa että vaihtoehtoja on olemassa. Arkikäyttäjä valitsee sen helpon jakelun jonka väri miellyttää silmää ja enemmän harrastelijaluonne ja seikkailija saattaakin haluta kokeilla jotakin eksoottisempaa jakelua.
Lisäksi kun vastaan tänne jotakin niin joskus selitän asioita aika laajasti senkin vuoksi että teksti palvelee samalla muitakin lukijoita kuin säikeen aloittajaa. Tieto siitä että on olemassa paljon erilaisia jakeluita on pelkkää yleistietoa jonka on tarkoitus palvella kysyjää eikä mitään teknisiin yksityiskohtiin sortumista, sellaista olisi vaikkapa kerneliversioiden esittely tms.
En suinkaan henkilökohtaisena tarkoita kommenttiani. Tämä on vain yleinen havainto siitä tavasta markkinoida, kun teknisesti taitavat ihmiset suosittelevat jotain asiaa.
"Kyllä kai normaalilla järjellä oleva ihminen, olkoon kuinka aloitteleva tahansa, pystyy muutamasta eri vaihtoehdosta valitsemaan itseään eniten miellyttävän."
Olet valitsemassa ensimmäistä jakelua, eikä sinulla ole mitään oikeaa vertailukohtaa ensimmäiseen. Kuinka siis teet valinnan? Paljonko aikaa tarvitsee käyttää Live-CD-levyjen kanssa leikkimiseen? Ajattele, että oikeasti toimivan järjestelmän saat parissa tunnissa.
Ei tässä missään nimessä ole kykyjen aliarvioiminen. Päinvastoin. Ehdottamalla yhtä jakelua ja perehdyttämällä nopeasti sen pariin, annat aloittelevalle mahdollisuuden käyttää aivonystyröitään muuhunkin kuin pelkkään epäröintiin ja kokeilemiseen. Siis antaa aloittelijan käyttää Linuxia työkaluna ja mahdollisuuden keskittyä tarvittavien tehtävien hoitamiseen.
Tietokoneet ovat työkaluja. Käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot on osa sitä työkalua, millä hoidat päivittäiset asiasi. Minusta ei ole niinkään väliä onko vasara sininen vai punainen, tai lukeeko siinä RedHat vai Xandros, kunhan se vain toimii. Tiedän, että vihreä, Ubuntu merkkinen vasara toimii ja tarvittaessa sen käytössä saa varmasti apua. Suosittelen siis Ubuntu-merkkistä vasaraa ensin ja sanon, että se on hyvä valinta alkuun. Myöhemmin jokainen varmana oppii, että vasaroita on myös sinisiä ja mahdollisesti valitsee mieluummin sen. Tärkeintä on ensin saada näppituntuma siihen yhteen vasaraan...
"Linuxin perusolemus on valintojen moninaisuutta, voit valita monesta ja senkin jälkeen voit muokata laajasti, tämä olisi hyvä sisäistää heti alkuvaiheessa eikä kuvitella että jokin tietty jakelu on muita parempi ja ainoa oikea."
Ei kukaan näin ole väittänytkään. Lienet kuitenkin samaa mieltä, että esimerkiksi Ubuntun foorumit ovat hyvä valinta mikäli haluat ratkaisun ongelmaasi?
Kuinka saat asiasi parhaiten perille? Sano se lyhyesti, ytimekkäästi ja puhu yhdestä asiasta kerrallaan.
Sorry pääsin vähän ärtymään. Tämä Ubuntu 8.04 on niin mielenkiintoinen ettei tullut viime yönä paljoa nukuttua ;D
Onhan tuossa ytimekkyydessä kyllä perääkin..
>>Eli kun mainostat Linuxia tuntemattomalle, niin mikä on se paras tapa saada ko. henkilö tarttumaan tilaisuuteen ja kokeilemaan sitä?
Olen sitä mieltä, että Linux-jakelua valittaessa tulee ottaa huomioon tietokoneen käyttö jokaisessa tapauksessa erikseen. Jos on kyseessä henkilö, joka haluaa jatkaa vanhan tehottoman tietokoneen hyötykäyttöä, esim. nettisurffauksen ja sähköpostin ollessa enimmäkseen kyseessä, ei kannata ensimmäiseksi mainostaa huippunykyaikaista Linux-jakelupakettia, joka vaatii koneelta paljon tehoa ja muistia. Vanha kone ei välttämättä pyöritä uutta Ubuntua, jos muistia on liian vähän. Jos taas tietokone on suhteellisen uusi, siihen kannattaa luonnollisesti asentaa uusi ja hieno Linux, esimerkiksi Ubuntu. Jos kone on pääasiassa pelikäytössä, kannattaa rehellisesti ilmoittaa, että silloin viisain ratkaisu on pysyä Windowsissa, ja asentaa Windowsin rinnalle Linux hyötykäyttöä varten.
Siis, jokaiselle jotakin - tarpeen mukaan.
Suomenkielisyys on usein tärkeä asia ihmisille, ja siinähän Linuxit ovat ajan hermolla.
aloittelijalle kannatta kertoa mistä Linuxin saa.
Helpolla.
Usein saa ohjeen "lataa netistä sieltä ja sieltä ja poltaISO tai ZYX-imageksi CD:lle ja
sitten asenna GRUBBI ja..."
Sitten aloittelija menee lataussivulle (linja 256 kb/s) ja havaitsee että paketti on 100 megaa pitkä.
Jos ei tule uskonpuutetta hän jaksaa muutaman tunnin imuttaa ilman että katkee kertaakaan niin asennuskelpoisen imagen polttaminen viimeistään on täyttä utopiaa...
Olen nähnyt tällaisen rumban muutaman kerran tappavan Linux-kiinnostuksen vuosikausiksi.
Tähän tarttis jottain tehrä...
Kyllä Linux kovasti kiinnostaisi, mutta pitääkö koneessa olla jokin vaha käytäjä, jotta sen tilalle voi asentaa Linuxia. Uutta konetta ei taida saada ilman Windiä vai mienkäkö se menee ?
"havaitsee että paketti on 100 megaa pitkä"
Noin pieniä asennuspaketteja ei edes ole monta, pääsääntöisesti menee koko CD-levy eli 700Mt ;D
Pahimmassa tapauksessa aletaan imuroimaan DVD:tä 3-4Gt ja kiroillaan kun se ei tule ikinä ehjänä perille.
Tämä on kyllä vähän hankalaa joo.
Vaihtoehtoja on vähän, viestintäministeri auttaa osaltaan jos nettilinjan vähimmäisnopeus nousee megaan. Verkkoasennus ei ole juuri nopeampi ja sekin kärsii hitaasta/epävarmasta yhteydestä joskin itse suosin ainakin Debianin kohdalla verkkoasennusta. Monista jakeluista saa tilattua asennus-cd:n mutta minne se maksetaan ja milloin se saapuu, nämä kysymykset aina rassaavat, kaikilla ei ole Visakaan tai taitoja PayPaliin.
Itse olen ottanut tavaksi sellaisen käytännön että jos lähden jonnekin reissuun niin mulla on uusin Ubuntun asennus-cd mukana, voin ainakin näyttää yhden vaihtoehdon Windowsille ja pariin koneeseen on reissussa asennus tehtykin. Onhan tuossa hyllyssä muitakin uudehkoja jakeluja mutta kun itse käytän Ubuntua ja selviän ongelmatilanteista sen kanssa paremmin kuin monen muun jakelun kanssa niin..
Useimmiten jakelun kyllä saa sieltä kotisivun suoraan ISO-imagena, sille ettei käyttäjä osaa polttaa sitä oikealla tavalla ei kai mahda oikein mitään. Kyllähän täälläkin vähän väliä kysellään asennuslevyimagen polttamisesta kun siinä on jotain ongelmaa, yritetään viallisella imagella tai datana polttaa.
Levyjä pitäisi siis saada jaettua jostakin yleisestä pisteestä vähän kuin City-lehteä, tietokoneliikkeet eivät siihen kuitenkaan rupea vaikka se olisi luontainen paikka, sehän olisi silkkaa tappiota niille jos ei muuten niin levyjen hinnassa. Toisaalta jokin pc-liike voisi myydä asennuslevyjä 3€ per levy? Taitaa vaan olla niin kannattamatonta sekin että harva yrittäjä siihen ryhtyisi.
"mutta pitääkö koneessa olla jokin vaha käytäjä, jotta sen tilalle voi asentaa Linuxia"
Ei tarvitse olla, kone saa olla tyhjä käyttöjärjestelmistä. Ja jos siellä on jo Windows niin linuxin voi asentaa sen "rinnalle" siten että konetta käynnistäessä saa valita käynnistetäänkö kone windowsiin vai linuxiin.
Uusia koneita ilman Windows Vistaa ei saa marketeista, joistakin Pc-liikkeistä voi saada ja jotkut liikkeet saattavat vaivautua vaikkapa kokoamaan osista tyhjän koneen, itse tiedän turun suunnalla ainakin yhden liikkeen jossa tällainenkin onnistuu. Turussa on myös linuxiin erikoistunut yritys mutta en muista juuri nyt sen kotisivua :(
Yksi vaihtoehto on hankki käytetty kone joskin ne ovat suhteellisesti kalliimpia kuin uudet, turussa yksi liike myy käytettyjä koneita, itse ostin sieltä nuorimmaiselle muumipelikoneeksi ihan hyvän myllyn 139€ kun siinä oli Windows XP Pro valmiiksi asennettuna (Huom! pelikoneeksi siis = windows).
"jos siellä on jo Windows niin linuxin voi asentaa sen "rinnalle" "
Niin unohtui tuosta että "rinnalle" tai sitten windowsin voi jyrätä yli eli pyyhkiä pois ja ottaa koko levy Linuxin käyttöön miten vain parhaaksi näkee.
" Toisaalta jokin pc-liike voisi myydä asennuslevyjä 3€ per levy?"
Esim. Helsingin DataClub on myynyt jo vuosia ainakin Debianin asennuslevyjä. Muistaakseni niillä oli jotain muutakin jakelua viimeeksi kun keväällä siellä kävin. DataClub on Elielinaukiolla Sanomatalossa.
Parasta on olla selittämästä mistään hemmetin "Linuxista". Oikeasti jokainen käyttis/jakelu/distro/ohjelmistokokonaisuus/tuote jne. pitää kohdella samalla tavalla niiden omilla ominaisuuksillaan. Tällä tavalla huomioi parhaiten sitä kuluttajaa joka haluaa vain saada hommansa tehtyä. Ei sitä kiinnosta mitkään kernelit.
"distroilemaan" eli puhumaan Ubuntuista, Suseista sun muista niin kyllä viimeistään sekoaa.
Hän tietää vain että "LINUX" on Windowsia vastaava koneen sielu.
Eli alkuun on puhuttava vain Linuxista ja jos sitten kiinnostus herää ja juttu jatkuu voi alkaa valottaa asian tätäkin puolta varovasti.
"Tällä tavalla huomioi parhaiten sitä kuluttajaa joka haluaa vain saada hommansa tehtyä. Ei sitä kiinnosta mitkään kernelit."
Riippuu valtavasti kuluttajasta. Omien havaintojeni mukaan Linux-käyttäjät ovat huomattavasti enemmän kiinnostuneita kerneleistä kuin Windows-käyttäjät :-)
"Hän tietää vain että "LINUX" on Windowsia vastaava koneen sielu."
Itseasiassa ei ole. Vertailes ihan huviksesi vaikka openSolarista ja Fedoraa... Yleensä taitaa olla niin, että ihmiset vaan sekoittaa jonkun tietynasteisen yhteensopivuuden käyttöjärjestelmään. Windowskin kun voi olla 9x lelusarjaa tai NT -pohjainen..
Kyllä se käyttis kun käyttis tekee ~samat asiat. Sitä en kyllä kiellä, etteikö LSB -yhteensopivat muodostaisi käyttöjärjestelmien perhettä joissa on Linux -ydin.
Jos nyt pikkasen edes ymmärtäsit mitä puhut, niin tajuaisit että jokaikinen distro on pohjimmiltaan Linux. Sinä kyllä nyt vähättelet jakeluiden yhtäläisyyttä. Olet kai sitten niitä hyypiöitä, jotka haluaisi puhuttavan Ubuntusta Linuxin sijasta. henkilökohtasesti en ymmärä sitä, koska ubuntu on linux siinä missä muutkin jakelut.
Ymmärrän varsin hyvin mistä puhun ja kyllä käyttiksillä vaan on eroa. Eroa on tuen kestossa, ohjelmistoissa, laadussa, hinnassa, koneissa missä se toimii ja mihin on saatavilla ja jne.
Ubuntu KÄYTTÄÄ Linuxia siinä missä moni muukin käyttis ja kuuluu niihin lähes täysin LSB-yhteensopivien käyttisten ryhmään (mitä kaikki Linux -pohjaiset ei ole). Jos kyse on Ubuntusta, minä haluan, että puhutaan Ubuntusta eikä mistään "Linuxista". Jos kyse Windows Vistasta niin haluan, että puhutaan Windows Vistasta eikä WinNT 6.0 distrosta. Jos kyse Mac OS X:stä niin puhuu sitten Mac OS X:stä eikä Mach distrosta. Debian on myös Debian, eikä Linux tai Hurd distro ja jne. Kaikki ovat käyttiksiä siinä missä muutkin jakelut.
En ole vähätellyt mitään yhtäläisyyttä ja kyllä minä LSB-yhteensopivat luokittelen käyttöjärjestelmien perheeksi tietynasteisen yhteensopivuuden takia, kuten myös Win32 -yhteensopivat tekee oman käyttöjärjestelmien perheensä.
" Ymmärrän varsin hyvin mistä puhun ja kyllä käyttiksillä vaan on eroa. Eroa on tuen kestossa, ohjelmistoissa, laadussa, hinnassa, koneissa missä se toimii ja mihin on saatavilla ja jne. "
Mitä ilömeisimmin et kyllä ymmärrä. Ensinnäkin tuen kestolla ei ole mitään tekemistä itse käyttiksen kanssa. Käyttikselle annettu tukli on lisäpalvelu toimittajan taholta. Toisekseen ohjelmistot on kaikissa linuxjakeluissa samoja, vain ohjelmien versiot vaihtele. Hinnakllakaan ei ole mitään tekemistä itse käyttiksen kanssa, hinta on vaan se mitä valmistaja siitä haluaa ei se liity käyttöjärhestelmään mitenkään. samaa käyttistä voidaan myydä monella hinnalla tai jakaa ilmaseksi.
"Ubuntu KÄYTTÄÄ Linuxia siinä missä moni muukin käyttis ja kuuluu niihin lähes täysin LSB-yhteensopivien käyttisten ryhmään (mitä kaikki Linux -pohjaiset ei ole)."
Ubuntu EI KÄYTÄ Linuxia, vaan se ON Linux-jakelu usko nyt jo. Et tunnu ymmärtävän sitä, että Ubuntu-projekti tai mikään muukaan ei tee omaa käyttöjärjestelmää vaan kokoaa sen kaikille jakeluille yhteisistä osasista, vain niiden osasten versiot vaihtelee. Toki sitten eri jakeluilla on eri painotukset konfiguroinnissa, laadunvarmistuksessa, käyttötarkotuksessa jne. Mutta loppujenlopuksi kaikki jakelut koostuu samoista osasista. ubuntu on ihan yhtäölailla linux kuin muutkin jakelut, koska ubuntu käyttää samoja komponentteja kuin muutkin. Sitäpaitsi et ole tainnut huomata, mutta ubuntun virallinen nimi on Ubuntu Linux. Se sana linux ei ole nimessä sattumalta.
"Jos kyse Windows Vistasta niin haluan, että puhutaan Windows Vistasta eikä WinNT 6.0 distrosta."
No ehh. Windows Vista, Windows NT, Windows 2000 on saman käytiksen eri versioita. Ne on akikki samaa käyttistä. Windowsin kohdalla nyt ei ole kuin yksi yritys joka käyttistä kehittää. jos Windows olisi linuxin tapaan avoin, senkin kohdalla voisi olla distroja, jotka käyttää samoja komponentteja ja on siten yhteensopivia keskenää.
Linuxjakelut on kaikki kooditasolla yhteensopivia keskenään, vaikka eroja onkin kirjastoversioissa tietyllä ajanhetkellä.
Linux distrot ei ole samaan tapaan eri käyttiksiä kuin olisi vaikka MacOS X ja Windows. Linux distrot on kaikki Linuxin eri jakeluverioita haluat sinä sitä sitten tai et.
"ubuntun virallinen nimi on Ubuntu Linux. Se sana linux ei ole nimessä sattumalta."
Aivan vastaavasti yleensä puhutaan vain Debianista, mutta virallinen täydellinen nimi on kuitenkin Debian GNU/Linux.
"Ensinnäkin tuen kestolla ei ole mitään tekemistä itse käyttiksen kanssa."
Onpas. Tämähän on yksi merkittävimpiä ominaisuuksia käyttiksessä.
"Toisekseen ohjelmistot on kaikissa linuxjakeluissa samoja, vain ohjelmien versiot vaihtele."
Ei pidä paikkaansa. Ei ole Ubuntussa esim. ZENworksia tai Cedegaa, Androidin kanssa on vielä vähemmän yhteistä ja oletin myös hiljattain itse, että Xandros olisi Debian pohjaisena ollut niin samanlainen kuin Ubuntu, että siinä olisi ollut VLC Player mukana mutta eipä ollut.
"Et tunnu ymmärtävän sitä, että Ubuntu-projekti tai mikään muukaan ei tee omaa käyttöjärjestelmää vaan kokoaa sen kaikille jakeluille yhteisistä osasista, vain niiden osasten versiot vaihtelee."
Kyllä niissä vaan käytetään eri osia. Oikeasti. Tiedän kyllä, että monissa Linux -pohjaisissa on paljon samoja osia kun saa helposti liitettyä tiettyjen softakomponenttien lisensoinnin takia ja koodia on valmiiksi väännetty yhteensopivaksi vastaaville rajapinnoille.
"Sitäpaitsi et ole tainnut huomata, mutta ubuntun virallinen nimi on Ubuntu Linux. Se sana linux ei ole nimessä sattumalta."
Ei pidä paikkaansa. Kyllä sen käyttiksen nimi on pelkkä Ubuntu.
"Ubuntu is a community developed, Linux-based operating system that is perfect for laptops, desktops and servers. It contains all the applications you need - a web browser, presentation, document and spreadsheet software, instant messaging and much more."
"Windowsin kohdalla nyt ei ole kuin yksi yritys joka käyttistä kehittää."
Windowseissa kyllä käytetään myös samoja komponentteja kuin vaikka Susessa. Ja kyllä, Windowseja kehittää yksi yritys mutta niin kehittää Susejakin. Älä nyt sekoita GPL lisensoituja komponentteja käyttöjärjestelmäksi.
"jos Windows olisi linuxin tapaan avoin, senkin kohdalla voisi olla distroja, jotka käyttää samoja komponentteja ja on siten yhteensopivia keskenää."
No niinhän siitä onkin. Windows Server 2003, Windows Server 2008, Windows Vista, Windows XP, Windows Mobile ja se sulautettu versio mikä siellä Xboxeissa.. Ja Microsoftin komponentteja sitten ollaan lisensoimassa esim. Nokian puhelimeen.
"Linuxjakelut on kaikki kooditasolla yhteensopivia keskenään, vaikka eroja onkin kirjastoversioissa tietyllä ajanhetkellä."
No kas kummaa, niin on eri Windows -perheenkin käyttikset! Windows 9x:t ja NT:t kyllä on todellakin yhteensopivia binääritasolla.
"Linux distrot ei ole samaan tapaan eri käyttiksiä kuin olisi vaikka MacOS X ja Windows. Linux distrot on kaikki Linuxin eri jakeluverioita haluat sinä sitä sitten tai et."
Millä perusteella Mac OS X ei ole Mach kernelin jakeluversio mitä käytetään myös useammassa tuotteessa? Onko Windows 8 Ultimate Linux vai Windows jos Microsoft käyttäisi siinä Linux -kerneliä?
Taas ollaan asian ytimessä ;D ;D ahhahhah...
Kyllä joo :D
Odotan jotain aivan ensiluokkaisen hyvää perustelua koska ei tässä nyt ole mistään muusta kyse kuin siitä, että joidenkin softakomponenttien lisensointi mahdollistaa helposti toisiaan muistuttavia käyttiksiä.
Ja sillä tiellä ollaan. Kyllä ne lisenssit tulee seuraavan viiden vuoden aikana sekoittumaan vielä enemmän ja se taas on käyttiskohtaista miten se tehdään. Eihän sitä 90-luvulla ollu Linux -pohjaisista kuin suunnilleen joku Red Hat ja Debian mutta nyt kun on vähän maturempaa tekniikkaa niin ylläri jos niitä nyt on vastaavalla tekniikalla useampi käyttis ja jokainen alkaa erikoistua omille markkina-alueille. Jotkut fuusioituvat, osa kuolee pois ja jotkut rautafirmat varmaan ostaa joitakin softafirmoja, että tarjovat omalla brändillään LSB-yhteensopivia käyttiksiä ja alkavat olla kuin Apple.
Hassua kyllä kun niin Microsoft kuin jotkut Linuxhipit ovat molemmat sitä vastaan, että avointa koodia aletaan hyödyntämään bisneksessä :) Microsoft ajattelee omia bisneksiä ja hipit sitten itkee sitä kun lisenssit sekoittuu joka käy koodin vapautta vastaan.
Se vaan on väistämätöntä. Raha ohjaa asioita parempaan suuntaan ja ei ne firmat vaan ikuisuuksia katso Applen menestystä vierestä.
Voithan sinä keksiä noita juttujasi, mutta tuollahan se etusivulla lukee: "Linux is a free operating system..."
http://www.linux.org/
Kerro myös mikä käyttöjärjestelmä tuo "Linux From Scratch" oikein on?
http://www.linuxfromscratch.org/
Luepa myös tuo fakki ja muista ilmoittaa ylläpidolle virheellisestä termistöstä :)
http://www.linux.org/info/faq1.html#faq.q1
"Voithan sinä keksiä noita juttujasi, mutta tuollahan se etusivulla lukee: "Linux is a free operating system..."
Linuxhipit nyt kirjoittaa paskaa joka puolelle kun halutaan markkinoida sitä "vapautta" ja mielikuvaa siitä, että LINUX on käyttöjärjestelmä toimii rannekellossa ja supertietokoneessa. Kumma kyllä Linuxin kotisivulla tarjotaan vain sen kernelin sorsat eikä mitään käyttistä.
"Kerro myös mikä käyttöjärjestelmä tuo "Linux From Scratch" oikein on?"
Ei mikään. Se on vain kädestä pitäen ohjeet kuinka rakennetaan oma käyttis avoimen lähdekoodin palikoista Linux -kernelin päälle.
"Linuxhipit nyt kirjoittaa paskaa joka puolelle kun halutaan markkinoida sitä "vapautta" ja mielikuvaa siitä, että LINUX on käyttöjärjestelmä toimii rannekellossa ja supertietokoneessa. Kumma kyllä Linuxin kotisivulla tarjotaan vain sen kernelin sorsat eikä mitään käyttistä"
Tulipas taas erittäin tieteellisesti todistettava ja vakavasti otettava kommentti. Mikset sitten korjaa tätä vakavaa virhettä, joka esimerkiksi linux.org -sivustolla löytyy? Kirjoita sinne vaikka, "lopettakaa hipit paskanjauhaminen ja käyttäkää oikeita termejä".
Linux ja Open Source kehittyy myös paljon yhteisön voimin, eli jokaisen käyttäjän. Virheistä saa ja pitääkin ilmoittaa. Vielä parempi, jos pystyt itse korjaamaan virheen.
Ei se ole minun ongelma, vaikka jatkuvasti jauhat samaa käyttöjärjestelmätuubaa, ja yrität osoittaa muka-viisautesi. Omaa aikaasihan vain siinä tuhlaat, aivan turhaan.
Hyödyllisempää olisikin neuvoa aloittelijoita ongelmissaan, käyttöohjeiden kirjoittaminen tai vaikka järjestelmän suomentaminen.
Pääasia, että ihmiset käyttävät Linuxia ja puhuvat Linuxista, oli se Ubuntu tai mikä tahansa.
Lähinnä tässä pitäisi huomioida se, että kaikki avoimen koodin lisenssillä tuotettu kama ei ole "Linux" ja yhteisö ei ole ihan sama. Yhteisöllisyys kyllä käytännössä rajoittuu helposti niihin tuotteisiin ja komponentteihin. Esimerkiksi niin, että miksi GNOME -käyttäjää kiinnostaisi KDE yhteisö, tai miksi Ubuntu -käyttäjää liikuttaisi Mandrivan porukka. Tietysti jos on sama kerneli ja muita komponentteja niin sitä koetaan näiden osalta yhteisöllisyyttä.
Yhteisöllisyyden edut kyllä on jo oivallettu aikaa sitten ja siksi joka ikinen iso IT-alan firma rakentaa ja tukee käyttäjäyhteisöjä tänä päivänä.
"Pääasia, että ihmiset käyttävät Linuxia ja puhuvat Linuxista, oli se Ubuntu tai mikä tahansa."
Ei nyt välttämättä. Miksi openSolarista pitäisi jättää ulkopuolelle vaikka taatusti Ubuntu -käyttäjät tuntee yhteisöllisyyttä myös tämän välillä kun on yhteisiä komponentteja? Ja juurikin näiden yhteisten avoimen koodin softakomponenttien osalta.
Ääri tapauksessa yhteisöllisyys tunnetaan myös Windows Vista tuotteiden käyttäjien välillä koska Microsoft on luonnollisesti muiden mukana alkanut myös panostaa tähän ja samaa tekniikkaa löytyy. Yhteisöllisyys tietysti tunnetaan vain sen yhteisen tekniikan kautta.
Kyllä tällä yhteisellä käyttäjäyhteisöllä on pitkät perinteet kun ennen porukka vaihteli sitä Linux -pohjaista käyttistä ahkerasti. Nykyään homma alkaa vakiintumaan kun Linux -pohjaiset kypsyivät peruskäyttäjän työpöydälle sopivaksi, käyttäjämäärä kasvaa kokoajan ja porukka alkaa mukautua omiin yhteisöinsä.
Voit tehdä tietysti ajatusleikin, että jos Linux -pohjaisia käyttiksiä olisi vaikka 90%:ssa työasemista niin uskotko tosiaan, että kaikki olisi samaa yhteisöä? Mieti myös sitä miksi työasemakäyttisten markkinajohtajan käyttäjät tuntevat tavattoman heikosti yhteisöllisöllisyyttä.
Ei sitä yhteisöllisyyttä kyllä pysty mitenkään pitää käyttöjärjestelmän määritelmänä vaikka haluaisi. Ja itse kyllä näen asian myös niin, että koko Linux -yhteisöllisyys särkyi myös heti kun yksi Linux -pohjainen käyttis (Ubuntu) sai merkittävän markkinaosuuden (kas kun yhteisö kasvoi). Siksi nyt on helposti havaittavissa sitä, että on Ubuntu käyttäjiä ja "muiden Linux -pohjaisten" -käyttäjiä ja jälkimmäiset helpommin katsoo toista porukkaa kieroon. Ainoa syy tälle on Ubuntu käyttäjien määrän kasvu ja tälle reaktiolle voi löytyä syy ihan ihmisen perimästä. Laumaeläinhän se ihminen sosiaalinen verkosto ja yhteisöjähän se muodostaa luonnostaan. Jännää miten yritykset alkaa tätäkin hyödyntää rahan teossa.
No, käyttis on käyttis, yhteisöt on yhteisöjä ja itse pyrin särkemään liian tiukat rajat, että lukkiudutaan yhteen firmaan, koska itse toivon ohjelmistomarkkinoille heterogeenisuutta ja parhaiten se käy kun suosittelee sellaisia tuotteita niihin tarkoituksiin mihin niitä yritetäänkin suunnata ja mikä ihmisille parhaiten sopii. Ei tulisi mieleenkään suositella jotain "Linuxia". Tämähän kuullostaa jo suoraan tavalliselle ihmiselle joltain hemmetin idealistiporukalta ja seurauksena on vastareaktio (tästä syystä Linux -pohjaisten käyttäjiä yleensä pidetäänkin sisäänpäin lämpiävänä porukkana). Suosittelee enemmin vaikka Susea jos näkee, että tämä sopivin tuote jollekin mutta älkää hitossa suositelko kenellekään mitään idealistiyhteisöä jos haluaa avoimen koodin tuotteiden leviävän. Ei se auta ihmisiä suorittamaan tietokoneellaan asioita mitä ne haluaa.
>...mitä voimme tehdä sen suosion parantamiseksi?
Jotenkin pitäisi saada nämä jonkun distron paremmuudesta paasaavat aloittelijat hiljaiseksi.
Ensimmäistä Linuxiaan harkitsevalle pitää puhua distroista vain sen verran että ei kannata valita mitään harvinaisuutta vaan joku yleisimpien joukosta, ihan sama mikä.
Paras tapa on tietysti, heti kun kiinnostusta ilmenee ja vasta sitten, näyttää ensimmäinen asennus ja sen helppous ihan kädestä pitäen.
Tyrkyttämistä pitää välttää koska se helposti johtaa väittelytilanteeseen ja on perin inhimillistä pitää omasta kannastaan kiinni vaikka vastapuoli kuinka esittäisi vakuuttavia perusteluja.
"Linux kasvattaa suosiotaan tasaiseen tahtiin, mutta mitä voimme tehdä sen suosion parantamiseksi?"
Minkäänlaista aikataulua en voi antaa ja lähiaikoina tuskin tapahtuu mitään julkisesti, mutta Debianiin keskittynyt suomenkielinen ohjesivu on edelleen suunnitteilla. Homma on edelleen suunnitteluvaiheessa eikä edes webbihotellia, sivuston nimeä tai käytettävää softaa ole vielä valittu. Webbihotellista tosin on jo tullut tehtyä hinta- ja palveluvertailuja. Tarkotus olisi samalla pystyttää yleiset henkilökohtaset sivut. Käytettävästä softasta olen päättänyt vain sen. etä käytän jotakin valmista softaa enkä ala koodaamaan omia sivuja, siihen menisi liikaa aikaa.
Tarkotus olisi tehdä sivu, joka on suunnattu sekä alottelijoille, että myös kokeneemmpille. Pääpaino tulee olemaan alottelijoiden auttamisesa erilaisilla ohjeilla. Mahdollisesti myös julkinen, vaikkakin rekisteröitymisen vaativa, keskustelualue, jossa kaikki voi autella toisiaan ja keskustella muuten.
Homman toteutuminen riippuu paljolti siitä miten mulla on aikaa sille, siksi en anna mitään aikatauluja jne.
voiko tähän jotenkin osallistua, taloudellisesti tai muuten? Minun meilini (jota luen harvoin) löytyy nikin takaa.
Tarkoitan tietenkin "tässä vaiheessa" -meiliä, luonnollisesti luonnollinen henkilö astuu esiin jos sopimukseen päästään ;D Olisin mielelläni apuna esimerkiksi suomennoksissa, serverin kuluissa tms. missä vain voisi olla apuna, debian on hieno järjestelmä ja mielelläni olisin mukana sen perusteelliseesa suomentamisessa,
Tämä vapaaehtoisuuden pohjalla tapahtuva yhteiseen hiileen puhaltaminen on ainutlaatuinen piirre Linux-käyttäjissä. On kunnioitettavaa, että tietoa halutaan jakaa yleisölle ilmaiseksi, ja vieläpä niin, että itselle saattaa tulla kuluja.
Tällaista aitoa ystävällisyyttä on vaikea löytää Windows-maailmasta, missä kaikki mitataan rahassa.
"Tämä vapaaehtoisuuden pohjalla tapahtuva yhteiseen hiileen puhaltaminen on ainutlaatuinen piirre Linux-käyttäjissä."
Joo, mutta ei kauaa. Yhteisöllisyys on nyt kova juttu. Joka asiassa se ei kuitenkaan toimi. Markkinoinnissa nimittäin.
Päällimmäisenä tulee mieleen win ja Linux yhteiskäyttö parhaana tutustumis vaihtoehtona Linuxin käyttöön. Suurin ongelma on winukan mbr:n häviäminen Linuxin asennuksen jälkeen samalle kiintolevylle ja jos kokeilevalla käyttäjällä ei ole taitoa/valmiutta etsiä tietoa kuinka mbr palautetaan, hän syyttää siitä Linuxia ja hänelle jää kielteinen kuva käyttiksestä. Jos joku kehittäisi tuplabuutti Linux jakelun jossa win mbr olisi palautettavissa yksinkertaisesti ja aloittelijalle helposti Linux käyttäjien määrä lisääntyisi huimasti, näin uskon. Viisaammat voinevat kertoa onko tämä teknisesti mahdollista siirtää grub Linux osiolle ja säilyttää win mbr toimintakunnossa jos aloitteleva Linux kokeilija haluaa jostain syystä siirtyä takaisin ainoastaan win käyttäjäksi. Näin kuitenkin jäisi Linux kokeilijalle miellyttävä kokemus kun hän olisi osannut aivan itse asentaa ja kokeilla Linuxia. Tiedonhalun siemen jäisi itämään johonkin korvien väliin ja todennäköisesti uteliaisuudesta asentaisi Jonkin Linux jakelun myöhemminkin.
>>Päällimmäisenä tulee mieleen win ja Linux yhteiskäyttö parhaana tutustumis vaihtoehtona Linuxin käyttöön.
Juuri näin. Tämä on ns. "pehmeä lasku" monopolituotteesta aitoon käyttöjärjestelmään. Itse tutustuin Linuxiin pikku hiljaa juuri näin. Aluksi se tarkoitti sitä, että pääsääntöisesti käynnistin koneen Windowsiin ja silloin tällöin harjoitusmielessä Linuxiin. Vähitellen huomasin omakohtaisten kokemusten perusteella, kuinka looginen ja vakaa järjestelmä Linux on. Ja sitten, kun ajattelee sitä, että Windows hidastuu hidastumistaan, kunnes se menee jossain vaiheessa väistämättä solmuun ja vaatii kaiken asentamisen uudelleen alusta asti, vaaka kallistuu hyvin helposti Linuxiin, joka on samalla koneella nopeampi, luotettavampi ja selkeämpi. Jo Windows XP:n ohjelmavalikkojärjestelmä kertoo paljon. Se on sekava ja aina vain sekavammaksi menee, kun ohjelmia asentelee. Linuxissa kaikki ohjelmat ovat loogisesti aiheen mukaisesti järjestettyjä.
Itse olen jo kauan tehnyt Windowsin puolellekin vastaavat valikkosysteemit kuin Linuxissa, tosin joka ainoan ohjelman asennuksen ja poiston jälkeen käsin joutuu siivoamaan valikkoa. Tuo toimenpide hoituu Linuxissa automaattisesti. Tämä oli vain yksi esimerkki, mikä tosin kuvaa järjestelmien eroja yleisemminkin. Windowsin rakenne muistuttaa lähinnä tippaleipää, ja siitä tulee melkein tippa linssiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000036330337
Kun aihe vähä karkasi niin pastesin tähän. Tämän viestin loppupuolella puhun aika paljon kokemuksesta kun itse asentelen käyttiksiä. En törmää minkäänlaiseen vastareaktioon kun jätän jonkun avoimen koodin idealistiporukkayhteisöön samaistamisen pois silloin kun näen hyväksi asentaa ihmiselle uuden käyttiksen.
Älkää markkinoiko Linuxia! Markkinoikaa sitä tuotetta, eli sitä uutta käyttöjärjestelmää mistä joku voisi olla kiinnostunut. Olkoot se sitten Suse, Ubuntu, Mandriva tai mikä tahansa. Ja tosiaankin kannattaa perehtyä tuotteen ominaisuuksiin ja mihin se organisaatio/firma sitä yrittää suunnata, että vastaisiko tämä sitä mitä kuluttaja on hakemassa.