80-luvun lopussa ja 90-luvun lopussa asuntojen hinnat hyppäsi ensin korkeelle ylös ja tulivat sitten ropisten alas. Mutta eihän nyt hinnat ole niin nopeesti nousseet (tosin pidempään) ja toiseksi eihän ihan semmosta lamaa ole odotettavissa.
Miten se 90-luvun asuntojen tippuminen näkyi mediassa. Itse en muista mitään. Harmi ettei ollut nettiä silloin. Alkoiko ihmiset silloin myymään paniikilla vai muuten vain pakosta.
Eipä taida nykyään ihan sellaista pakkoa tulla kovin monelle, vyötä vaan kireemmällä.
Miten se 90-luvun asuntojen tippuminen näkyi mediassa. Itse en muista mitään. Harmi ettei ollut nettiä silloin. Alkoiko ihmiset silloin myymään paniikilla vai muuten vain pakosta.
Eipä taida nykyään ihan sellaista pakkoa tulla kovin monelle, vyötä vaan kireemmällä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Looginen ristiriita:
"..lamaa ei ole odotettavissa"
Lamaa ei voi "odottaa". Jos laman syyt osattaisiin
ennustaa, niin totta kai siihen varauduttaisiin ja lamaa ei
syntyisi. Jos siis lama nähtäisiin ennakolta, niin siihen
varauduttaisiin kaikin keinoin. Tällöin tulisi vain normaali
suhdannetaantuma.
Toisin sanoen: Lama tulee aina pyytämättä ja yllättäen..
-muutoinhan se ei olisi "lama" vaan taantuma.
En muista -90 luvun lamasta paljoakaan, olin silloin
opiskelija ja kännissä kaiken aikaa... :) .. no joo,
silloin ei asuntoasiat olleet päällimmäisenä mielessä.
Varsinkin, kun valmistuin suoraan työttömäksi insinööriksi..
Samaa mieltä Rahikainen täällä.
Täällä monet kuolaavat Tilastokeskuksen käyräää vuosien 90-93 väliltä katsellen.
Eivät tajua sitä että tuolloin asuntokauppojen määrä oli huomattavan pieni ja noissa hinnoissa on mukana pakkohuutokauppahinnat.
Harva tuolloinkaan oli myymässä jos ei ollut pakko.
... että lässytys mediassa uutisoi asuntoluottojen määrän nousseen. Kyllähän luottojen määrä on noussut. Miksi. Siksi, että hinnat ovat älyttömiä. Oikeasti tehtyjen kauppojen määrä on vähäistä. Se saattaa olla tällä myymättömien kertymällä, jopa -70- luvun huitteilla. Näin synnytetään tilastoharhaa. Tavallaanhan uutisesta ei voi sanoa, kuin että tottahan se on, mutta kun siitä unohdetaan aina se tausta. Miksi kysymys jää oman onnensa nojaan?
Jos Lipposen kakkosen aikana syntyvyys putosi 1860 vuoden tasolle, mistähän mahtoi johtua? Jos yhä pienemmällä lapsien määrällä vaippojen myynnin kasvu näyttää hyvältä, kuinkahan se oikeasti näyttää niin hyvältä? Olisiko ostajia yhä vähemmän, kun kerran on lapsiakin, mutta hinnat on saatu kikkailemalla tuplattua. Viheliäistä kusetusta, mutta totta.
Kyllä vain... Jos halpoja kohteita myydään huonoina aikoina yhtä paljon kuin hyinä aikona, mutta kaupan kokonaismäärä on viidesosa normaalista, niin tietysti keskihinta laskee.
The Laman aiheuttama neliöhinnan pudotus ei ollut niin kova, kuin tilastoiden keskihinta antaa ymmärtää.
Hinnat romahti niin että tyrät rytkyi.
vaikkei siitä puhutakaan. Osakkeiden arvo on pudonnut 25%. Nokia peräti 40. Jenkeissä vuoden aikana 2.milj.
perhettä joutui kodittomaksi pakkohuutokaupoissa.
Jos pari vuotta sitten jonkin osakkeen arvo putos 5%,
oli se suuri uutinen. Nyt ollaan peloissaan, ja hiljaa.
Lama tarkoittaa normaalia suhdannevaihteluihin kuuluvaa laskusuhdannetta voimakkaampaa laskukautta. Nyt ei ole tulossa lama vaan laskukausi, joka kuuluu aivan normaaliin suhdannevaihteluun.
Lopeta pelkääminen. Varaudu laskukauteen keräämällä pieni puskurirahasto pahan päivän varalle. 2-3 kk:n palkan verran on riittävästi. Säästötili kunniaan.
Kahden asunnon loukuista alettiin hölistä pakon edessä, kun nousukiima katkesi -90 - luvun taitteessa. Käytännössä myyjiä on markkinoilla liikaa. Ostajilla ei ole todellista ostovoimaa kuplahinnoilla. Nyt todellinen köyhien määrä on aivan eri suuruusluokkaa kuin silloin. Toipuminen lähti käyntiin ehkä -96. Käytännössä useampi vuosi oli aikaa käydä edullisilla ostoksilla.
Hinnathan ovat monissa kasvukeskuksissa nousseet yli 100% kymmenessä vuodessa, eikä edellistäkään lamaa ole vielä osattu hoitaa. Kuinka se olisi voitu hoitaa, kun maan johto ei edes myönnä omia virheitään? Ei muuta kuin kilibailua ja uusliberalistista humpuukipökköä pesään. Kyllä se siitä. Vaan ei ehkä enää nyt, kun työnhinta ja tehdyt tunnit ovat oikeasti olemattomalla tasolla. Yhä vähemmät ihmiset ja yhä hienommat koneet tekevät entistä enemmät työt. Tätäkään ei vaan myönnetä. Mediakratia jauhaa p:kaa minkä kerkiää ja kehtaa ja kehtaahan ne, kun siitä jauhannasta pääoma on valmis maksamaan, vaikka kuinka. Kuntasektorille vaan uudet pajatsonpelaajat eturessulle nyppimään voittoja, kyllä veronmaksajat täyttävät aina kiltisti sen takaressun. Ostovoima vaan tuppaa hiipumaan tässä pelissä suurimmaltaosalta kansaa. Huono homma.
> 90-luvun lopussa asuntojen hinnat hyppäsi ensin korkeelle ylös
> ja tulivat sitten ropisten alas.
Osoitatko linkkinä olevasta kuvaajasta tuon hyppäyksen ja tipahduksen. Jäi nimittäin minulta huomaamatta kokonaan...
http://stat.fi/til/ashi/2008/01/ashi_2008_01_2008-05-09_kuv_002.html
Niin, siis minusta "se 90-luvun asuntojen tippuminen" ei näkynyt mediassa mitenkään. Eikä netissäkään, jos siitä 90-luvun lopusta puhutaan (80-luvun lopun romahduksen aikoihin ainakaan minulla ei nettiä ollut, siitä en siis tiedä. BBS:ssä joissa kävin, ei moisesta muistaakseni puhuttu).
Pitäkää tuoleistanne kiinni. Kohta mennään ja kovaa. Tässä hieman menneisyyttä:
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=447
Joo. Olihan siinä "lama" yhdeksänkymmentäluvun puolivälin paikkeilla. Joo-o. Mutta asuntojen hintoihinhan se vaikutti vain siten, että nousu pysähtyi pariksi vuodeksi. Kuten linkittämästäni kuvaajasta käy ilmi (taitaa muuten olla vielä indeksikorjattu, eli reaalihintaa kuvaa, markoissa mentiin vielä tuolloinkin ylöspäin).
Vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitys muuttujina Alue, Vuosi, Vuosineljännes ja Tiedot
Neliöhinta (euro/m2) Indeksi 1983=100
Koko Suomi
1983
1.vuosineljännes 603 95,5
2.vuosineljännes 623 97,9
3.vuosineljännes 651 102,0
4.vuosineljännes 678 106,4
1984
1.vuosineljännes 702 110,5
2.vuosineljännes 703 111,1
3.vuosineljännes 718 113,4
4.vuosineljännes 728 114,2
1985
1.vuosineljännes 742 117,0
2.vuosineljännes 745 117,2
3.vuosineljännes 734 116,3
4.vuosineljännes 744 117,6
1986
1.vuosineljännes 766 121,3
2.vuosineljännes 762 120,3
3.vuosineljännes 770 121,5
4.vuosineljännes 792 124,3
1987
1.vuosineljännes 815 127,8
2.vuosineljännes 843 132,6
3.vuosineljännes 873 137,2
4.vuosineljännes 937 146,5
1988
1.vuosineljännes 1 067 165,3
2.vuosineljännes 1 112 174,7
3.vuosineljännes 1 217 189,9
4.vuosineljännes 1 338 209,3
1989
1.vuosineljännes 1 419 225,6
2.vuosineljännes 1 441 229,5
3.vuosineljännes 1 423 227,5
4.vuosineljännes 1 378 220,8
1990
1.vuosineljännes 1 336 215,7
2.vuosineljännes 1 344 216,2
3.vuosineljännes 1 316 213,2
4.vuosineljännes 1 261 205,1
1991
1.vuosineljännes 1 165 190,7
2.vuosineljännes 1 150 188,0
3.vuosineljännes 1 097 179,4
4.vuosineljännes 1 031 169,4
1992
1.vuosineljännes 996 164,0
2.vuosineljännes 936 155,5
3.vuosineljännes 867 144,1
4.vuosineljännes 819 136,3
1993
1.vuosineljännes 816 134,6
2.vuosineljännes 829 135,7
3.vuosineljännes 839 137,3
4.vuosineljännes 868 142,3
1994
1.vuosineljännes 896 145,9
2.vuosineljännes 917 148,6
3.vuosineljännes 905 146,8
4.vuosineljännes 893 144,7
1995
1.vuosineljännes 883 143,8
2.vuosineljännes 868 142,1
3.vuosineljännes 860 139,0
4.vuosineljännes 855 138,2
1996
1.vuosineljännes 872 141,0
2.vuosineljännes 909 146,9
3.vuosineljännes 942 152,2
4.vuosineljännes 984 159,0
1997
1.vuosineljännes 1 058 171,0
2.vuosineljännes 1 090 176,1
3.vuosineljännes 1 107 178,9
4.vuosineljännes 1 133 183,1
1998
1.vuosineljännes 1 166 188,5
2.vuosineljännes 1 196 193,2
3.vuosineljännes 1 224 197,8
4.vuosineljännes 1 239 200,3
1999
1.vuosineljännes 1 254 202,6
2.vuosineljännes 1 290 208,4
3.vuosineljännes 1 338 216,3
4.vuosineljännes 1 370 221,4
2000
1.vuosineljännes 1 396 225,6
2.vuosineljännes 1 415 228,7
3.vuosineljännes 1 381 223,2
4.vuosineljännes 1 364 220,4
2001
1.vuosineljännes 1 363 220,2
2.vuosineljännes 1 374 222,0
3.vuosineljännes 1 371 221,6
4.vuosineljännes 1 375 222,2
Alaviite:
Tilaston kuvaus
Käsitteet ja määritelmät
Laatuselosteet
Viimeksi päivitetty:2002-04-30 09:00
Lähde: Tilastokeskus
Yhteystiedot:
Tilaston kotisivu
[email protected]
0917341
Tekijänoikeus:Suojattu
Mittayksikkö:Euro/m2
joka alkaa "suomalaiset"-sanalla. Väitetään että nykymenolla ei ole varsinaisesti yhteyttä tuohon lamaan kun silloin tekijöinä oli eri asiat... Mutta minusta ton jutun voi julkasta joko menneen tai tulevan laman päiväyksellä, sehän oli lähes täysin kuin tästä (siis tulevasta/ käsillä olevasta) hetkestä!
Siis mikä noista?
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=447
Kyllä suuri lama on tulossa, kun Neuvostoliitto romahtaa ja Suomen kauppa Neuvostolliton kanssa pysähtyy. Vielä kun Suomi devalvoi markkansa ja valuuttalainoja ottaneet yritykset ajautuvat konkurssiin, niin syöksykierteeltä ei pelasta mikään.
Pelkkien neliöhintojen tuijottelijaa kustaan silmään todella rankasti.
On totta että 90-luvun alussa keskimääräinen neliöhinta laski roimasti, mutta se ole koko totuus, sillä kauppaa käytiin vähän, kaupaa käytiin halvoilla kohteilla ja massiivinen työttömyys kariutti vajaasti vakuutettuja lainoja ja pankit myivät kohteita halvalla.
Kauppaa käytiin vähän, kuten yleensäkin laskusuhdanteen aikana, jolloin vain harvat voivat ostaa. Halvimmat kohteet tietysti menevät parhaiten kaupaksi, koska rahaa liikkuu vähän.
Vielä täsmennän, että tinkiminen oli hintapyynnöistä laskettuna yleensä kuitenkin -10-15% luokkaa, vaikka kokonaisuutena hinnat laskivat reippaaasti. Kauppojen syntyminen edellyttää, että myyjä laskee ensin hintapyyntöä lähelle oikeaa. Siihen asti kauppa on jumissa.
Minä elin tuona aikana ja muistan kuinka miljoonan markan taloja myytiin 450 000,-
Homma lähti nopeasti vauhtiin ja vaiheet oli seuraavat:
Kulutus väheni reilusti
Autokauppa vaikeuksiin
Markka lisää maidon hintaan
Reiluja vuokrankorotuksia
Veneet myyntiin
Toinen auto myyntiin
ASUNTO MYYNTIIN = ROMAHDUS
Media oli tuohon aikaan lehdet tv radio. Kyllä asuntojen hintojen lasku oli kovasti esillä asiaohjelmissa ja -lehdissä. Hinnat olivat alhaisia koska ei ollut kysyntää. Muistan kun olin tuolloin jo aikuinen, ja laman lyömä itsekin. Hinnat olivat niin pitkään alhaalla, että syntyi vaikutelma että tuo alhainen hinta oli asunnon oikea arvo. Kun hinnat lähtivät ylöspäin, pohjatasolta YLÖS nousseita hintoja pidettiin jo kuplahintana. Tähän perustuu varmaan se että jo vuonna 2000 ja jopa aiemmin moni alkoi täälläkin jo povata rommausta. Ostin oman asuntoni v.2001 ja ostohetellä itsekin kovasti pelkäsin että ostin kuplahinnalla. Koskaq nousua oli tuolloin jo jatkunut monta vuotta.
Sanomalehdissä oli monta sivua asunnonmyynti-ilmoituksia. Siellä oli hinnat jotka tippuivat aina vaan. Kerrostaloyksiöitä sai alle 100.000 markalla. Laskepa siitä... ;)
Yleiset höpinät suhdanteista kuuli vielä uutisista tai sitten lehdistä. Mikään ei ollut reaaliaikaista.
Ei siinä kukaan paniikissa myynyt tai ostanut vaan omaan tarpeeseen. Mitäs huonotuottoisilla asunnoilla muutakaan?