Tulipa provo-otsikko, oho ;-)
Olisko mahdollista laittaa valuharkkotalon alimmaksi harkkokerrokseksi anturan päälle sipoa, esim. tuplana 200mm sipoharkko, ja lähteä vasta siitä ylöspäin valuharkolla?
Mitään järkeä? Kustannuksiin ei ainakaan pitäisi pahasti vaikuttaa, ei ainakaan nostavasti...
Olisko mahdollista laittaa valuharkkotalon alimmaksi harkkokerrokseksi anturan päälle sipoa, esim. tuplana 200mm sipoharkko, ja lähteä vasta siitä ylöspäin valuharkolla?
Mitään järkeä? Kustannuksiin ei ainakaan pitäisi pahasti vaikuttaa, ei ainakaan nostavasti...
Vastaukset 34
Vanhimmat
On se mahdollista. Laita piipun hatuksi Siwan muovikassi.
vedet valuu silmistä...siwan muovikassi =DDDD
kelpaa joka paikkaan. Myös ylempiin harkkokerroksiin ja valut sitten vasta
lattioille. Se on selvää säästöä.
Eihän haperoa voi maahan laittaa...
Onhan sipolla maanpaine-elementtikin. Eli kyllä kevytbetoni sen perusteella kestää maan alla, kun vaan saa sen kestämään maanpaineen, ja tässähän sitä olisi vain 20cm korkea kerros, ylä- ja alapuolella raudoitettua betonia, joten luulisi maanpaineen kestävän...
Mahtaako sipopalikat kestää oikean betonisen kivitalon painoa?
Eihän tuolla välissä ole edes styroksia kannattamassa rakennetta :)
talossa ole, koska lattiaontelon päällä on 20 cm styroksia ja tämän styrokislaataan reunat ovat kiinni lammiharkon puolikkaan styroksissa.
20 cm styroksilaatan päällä on raudoitus, lattialämmitysputket ja 9cm betonivalu.
mutta tällä kelillä kylmäsilta olisi poikaa.
kai sulla on kellarikerros, josta lattialämmöt saa pois päältä?
Siis onko kakkoskerroksen sisäkuori styroksin päällä??? Vahvalla pohjalla on talo :)
Ainakin minä ymmärsin että edellä kyse oli vain sokkelista, itse talo puurakenteinen?
Toisessa kirjoituksessa jo ehdotinkin että jos korvaisi betoniharkon sisäkuoren siporexilla lattiaeristeen kohdalta.
Eihän se olisi rakenteellisesti yhtä luja kuin alhaalta asti betoninen sisäkuori, mutta taitaisi olla ihan toimiva ratkaisu?
sipo on kylmäsiltaa alusta loppuun, älä vaan ala itse rakentamaan mitään leikkimökkiä vaativampaa, jutut sitä luokkaa....
Tyyppi väittää, että kun umpibetonisen yhteyden katkaisee 40 sentillä kevytbetonia, niin se kevytbetoni muodostaa siihen kylmäsillan... Ja sitten tältä tietopohjalta ehdottelee olemaan rakentamatta. Aamun piristys, kiitos :-D
tulee kun laittaa joka toisen varvin siposta ja joka toisen lammiharkkoa. Tässä konstruktiossa säästää valubetonoinnin.
saattaisi säästyä pumppuvalulta, mutta mylly laulaisi sitäkin kovemmin.
"alimmaksi harkkokerrokseksi anturan päälle sipoa"
Miksi anturan päälle? Silloinhan "kylmäsilta" jää sokkelin sisältä ylös huoneeseen.
Mitäpä jos laittaisi sipoharkon sisäkuoreen sille kohdalle, jossa on lattiaeristeet?
Eli lattiaeristeen kohdalle harkko, josta on poistettu sisäpuolen kuori ja laitetaan sen tilalle sipopalikka. Tuon alapuoli pitäisi tietysti olla valettuna ensin ja sipoharkon palaset tulisi muuraamalla kiinni.
Itsellä on lammin seinät ja olen joskus mittaillut pintalämpöjä, eikä ne sienät ole ainakaan kylmempiä alaosastaan. Voihan olla että siitä jotain lämpöä karkaa alas, mutta mahtaako olla mitään suurempaa merkitystä.
siporexia sisäkuoreen. Eikä vain lattian rakoon vaan kellarista ullakolle. Kellarin tekee nopsaan sipon maanpainepalkeista, ylempien kerrosten seinät 15-20 sentin siporex-harkolla onnistuu helposti kaikki kantavat rakenteet saaden kivitalon edut. Välipohjat ja yläpohja ontelopontelosta tai siporexista ja eriste sitten ulkopintaan. Päälle laudoitus tai rappaus mieltymyksen/kaavamääräyksen mukaan. U-arvo harkko 20-senttinen eriste pitkälti alle 0.16. Itse tehtynä yli puolet halvempi rakenne kuin kummallisilla lohenpyrstösuikalevaluharkkobetoniratkaisulla tehtynä. Sisäseinät voi jättää sellaisekseen (maalaten) tai tasoittaa vaikka vetonit-tuotteilla. Onnistut varmasti.
siitä metka matsku, että sillä tosiaankin voi saada kivitalon edut. Muunmuassa kylmän seinäpinnan ja kaikuvan tilakokonaisuuden.
esiin oman kolosi kulutuslukemat vuodessa/m3 ja
seinäpinnan lämpötilat kuukausittain. häviät.
Ainakin omassa Lammin kivestä tehdyssä kellarissa sienän lämpötila on tasan sama kuin huonelämpö, eli 22 astetta. Koko sisäkuorihan on eristeen sisäpuolella.
Otahan oikeesti mittari käteesi ja mittaile eri paikoista! Hämmästyt!
Mittailin lämpöjä lasermittarilla moneen kertaan viime talven aikana.
Ja tosiaan hämmästyin, siis sitä että lämpötila oli tosiaan sama sisä ja ulkoseinissä. Eikö sipotalon seinässä ole?
Ainoastaan autotallin seinää vasten oleva eristämätön seinä oli jotain puoli astetta kylmempi. Autotallissa lämmitä jotein 15 astetta. Samoin jossain ikkunan pielissä saattoi olla asteen parin alempi lämpö.
Jos sisäseinän lämpötila on sama kuin ulkoseinän lämpötila, niin tämähän tarkoitaa sitä, että ulkoseinään kautta karkaa yhtä paljon lämpöä kuin sisäseinän kautta. Koska sisäseinän kautta lämpöä ei karkaa yhtään, niin ei ulkoseinänkään kautta voi karata. Talosi ulkoseinät eristävät tällöin äärettömän paljon.
Minun ulkoseinäni vuotavat lämpöä, vaikka eivät sipoa olekkaan.
No eihän se nyt tuota tarkoita.
Mitä jos ulkoseinän sisäkuorta paksunnetaan niin paljon että sisälle ei jää vain mikrometrin verran ilmatilaa? Mikä on silloin pintalämpötila?
Oma veikkaukseni seinän toiminnalle on seuraava. Pätee kaikkiin seiniin.
Seinän sisäpinta on viileämpi ja siihen kulkeutuu lämpimämpää sisäilmaa ilman liikkuessa. Tästä se johtuu seinän lävitse. Seinän ulkopinnasta tuuli puhaltaa lämmön pois.
Kerrotko nyt kuinka rakkaat Lammiseinäsi toimivat? Niissä sisäseinän lämpötila sinun mukaasi on sama kuin sisälämpötila. Koska seinä on symmetrinen, niin ulkopintakin lienee yhtä lämmin kuin ulkolämpötila. Lämpöä ei minun mielestäni tällöin kulkeudu, johdu, eikä säteile. Seinäsi eristävät siis äärettömän paljon. Mutta ole hyvä ja selitä, niin voin oppia jotain uutta.
konsultti tässäkin asiassa. Lyö pöytään talosi raksaamisen hinta ja vuosittainen energian kulutus, niin tiedetään, onko se sen väärtti asua, vaikka seinät kuumenevat kuin itsestään.
Kirjoitin nuo kaksi edellistä artikkelia samalla nimimerkillä "ovat äärettömiä". Muita en ole kirjoittanut, kuten aika harvoin muutenkaan tänne. Sekoitatko kenties nyt kirjoittajat keskenään???
En kyllä tajua kuinka talon ulkoseinän lämmönjohtumiseen liittyy meikäläisen talon hinta, tai energiankulutus.
Energiankulutuksista ja taloudellisuudesta kun puhutaan, niin kaikki tavallista paremmin eristäviin investoiminen on aika turhaa. Itsekin tätä tein, mutta enpä ikinä tule saamaan noita investointeja takaisin.
Luvut ovat omalta osaltani muuten niin, että lämmitys (käyttövesi & talo) vie vuodessa 3 promillea taloni rakennuskustannuksista. Mitäköhän näillä luvuilla teet?
Mihin sinä luulet sen kylmäsillan tulevan? Nurkkaan, siihen nurkkaharkon nurkkaan? Jompi kumpi on nyt ihan pihalla ;)
Jokke
Anturan päällä on lamminkivestä ladottu seinä. Aloittaja pelkää että betoninen yhteys ulkokuoresta anturan kautta sisäkuoreen toimii kylmäsiltana.
Seinässä on sisäsisäkuoressa betoninen yhteys alapohjasta lattiastyroksien ohi sisälle. Onkohan joku laskenut tämän "kylmäsillan" lämpöhäviötä? Eli olisiko mitään hyötyä hoitaa siihen katko?
Tuo "kylmäsilta" on seinän lämpimällä puolella ja bitumi välissä. Tuosta anturastahan on pitkä matka sisätiloihin ja antura on aina plussan puolella stryksien alla. Suurempi kylmäsilta tulee 5 asteen pakkasella jokaiseen taloon missä on savupiippu, eikä tulia uunissa ;-)
Voi hyvää päivää ja nyt yötä.
Anturahan ei ole kauhean kaukana maan päällisestä sokkelista, ja siinä on usein myös pystyrautaa, ei vain umpibetonia. Eli kyllä se pitemmällä pakkasjaksolla taitaa aika kylmäksi vetää anturan, jos talon alapohjaeristeet ovat "nykyaikaiset"... Perinteisestihän talon koko alapohjan lämpövuoto on se joka pitää maan sulana talon ja anturan alapuolella. Jos lämpövuoto rajoitetaan paksuilla eristeillä vain ulkoseinien vieriin, joissa on tämä suora teräsbetoniyhteys, niin minusta on aivan selvää että se vaikuttaa alapohjan lämpötekniseen toimintaan.
Aika tyhmää olla ihmettelemättä asiaa, kun elämänsä suurinta sijoitusta tekee, paitsi jos luottaa ammattilaisiin 100%, eli siihen että yhtään riski- tai ongelmarakennetta ei ole ammattilaisten vetämissä rakennusprojekteissa tehty... ;-)
Ja erityisen oleellista tämä voisi olla, jos ei ole lattialämmitystä, silloin voisin kuvitella että pakkasella lämpöä karkaa anturaan ja sokkelin ulkopuoleen nopeammin kuin mitä ilma ehtii sisäpuolista seinän vierustaa lämmittää... Lattialämmityksen kanssa asialla ei varmaan olekaan käytännön väliä, ylimääräisiä kilowattitunteja ei mene montaa ja nekin "hyötykäyttöön" eli routimisen estämiseen.
Ja bitumihan ei muuten ole kovin kaksinen lämpöeriste, jos et tiennyt...
Sekin riippuu aika paljon, että onko lattia kaksi harkka anturasta vaiko enemmän.
Itselläni on anturan yläpinnasta laskettuna viidennen lammikiven puolessavälissä lattiakorko.
mitään järkeä, jos tolta pohjalta lähdet liikkeelle niin sulle käy pyöreä/ikkunaton talo eli pallo, et voi satuttaa ittees jos laitetaan vähä pehmuketta seinille viel..huh huh mitä tyyppejä liikkeellä...
Rakennesuunnittelijasi saa todennäköisesti verensyöksyn mutta kysy siltä. Jos rakennat talosi suunnitelmien vastaisesti niin vain sinä vastaat jos se sortuu, jäätyy tms.
Meillä ratkaistiin tämä "ongelma" aloittamalla harkkovarvi kellarista eli maanpinnan alapuolelta.