Morjens!
Minulla on ylipäätään melko vähän työkokemusta. Kesätöissä olen ollut pari kertaa.
Ongelmani on se, että pelkään tekeväni jotakin väärin. Armeijassa olin aina se henkilö, jota odotettiin ja jota piti kouluttaa eniten. Se otti itseäni vähän päähän, sillä yritin joka tilanteessa aina parhaani. Sain kuitenkin sotilaspassiini hyvät arvosanat ehkä tuon yrityksen vuoksi, mutta kritiikkiä ja nöyryytystä sain kyllä ihan riittämiin.
Nyt pelkään, että samat asiat toistuvat työelämässä. Pelkään, että esimerkiksi kaupan kassalla lasken rahat väärin ja kassassa ei olekkaan sitten työpäivän jälkeen tarvittavaa rahamäärää. Rutiinin ja työkokemuksen kautta jännityksen varmaan voi saada pois, ei siinä varmaan muu auta. En ole valitettavasti mikään oma-alotteinen henkilö ja saatan kysellä tyhmiä kysymyksiä. Tartun kuitenkin aina reippaasti toimeen.
Olisiko teillä mitään vinkkejä / mielipiteitä tämäntyyppiselle henkilölle?
Minulla on ylipäätään melko vähän työkokemusta. Kesätöissä olen ollut pari kertaa.
Ongelmani on se, että pelkään tekeväni jotakin väärin. Armeijassa olin aina se henkilö, jota odotettiin ja jota piti kouluttaa eniten. Se otti itseäni vähän päähän, sillä yritin joka tilanteessa aina parhaani. Sain kuitenkin sotilaspassiini hyvät arvosanat ehkä tuon yrityksen vuoksi, mutta kritiikkiä ja nöyryytystä sain kyllä ihan riittämiin.
Nyt pelkään, että samat asiat toistuvat työelämässä. Pelkään, että esimerkiksi kaupan kassalla lasken rahat väärin ja kassassa ei olekkaan sitten työpäivän jälkeen tarvittavaa rahamäärää. Rutiinin ja työkokemuksen kautta jännityksen varmaan voi saada pois, ei siinä varmaan muu auta. En ole valitettavasti mikään oma-alotteinen henkilö ja saatan kysellä tyhmiä kysymyksiä. Tartun kuitenkin aina reippaasti toimeen.
Olisiko teillä mitään vinkkejä / mielipiteitä tämäntyyppiselle henkilölle?
Vastaukset 5
Vanhimmat
tosiasia on, että aina kun alottaa uuden jutun, niin tulee virheitä. Mitä nopeammin sen hyväksyy, sen helpomipi keskittyä olennaiseen eli työhön. Jos ja kun tulee virhe, pyytää anteeksi ja miettii vaikka kotona, miten voi välttää saman huomenna. Tsemiä!
ps. jos jännittämienen tuntuu ylivoimaiselta, niin lääkäri ja pillerit on keksitty. Kärsiminen ei ole enää muotia =)
Minulla on samantyylinen ajatusmaailma, haluan tehdä työni hyvin, mutta pelkään aina saavani haukkuja. Tai oikeastaan haukkumiset ei haittaa, mutta ajattelen koko ajan miten kalliiksi tekemäni vahinko tulisi tai mitä vaivaa siitä on muille ihmisille.
Ei auta kuin kouluttaa itseään asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin vaikka vähän kärjistämällä. Tyyliin "jos nyt laitan väärät dokumentit silppuriin, kukaan ei kuole, vaan vähän paperia menee hukkaan kun pitää tulostaa uudet". Jostain pitää kuitenkin aloittaa, kaikki tekevät virheitä ja useimmiten ne ovat korjattavissa.
Kysymättä jättäminen on tyhmempää kuin kysyminen. Olet reipas ja tunnollinen, sehän on hyvä juttu. Voisit myös harrastaa jotakin sellaista, jossa voit sössiä ihan rauhassa, eikä haittaa ketään. Sitten kun onnistuu, tulee tosi hyvä mieli ja voi estoitta kehuskella erinomaisuuttaan itselleen ja muille!
Mä olen nykyiessä työpaikassani opetellut sössimisen jalon taidon. Siis virheitä tein ennenkin aiemmissa työpaikoissa, kaikkihan niitä tekee joskus kun kukaan ei ole täydellinen, mutta vasta tässä työpaikassa olen jollain ihmeen tavalla tajunnut ettei niihin virheisiin ja munauksiin sentään kuole. Jos munaa niin munaa ja sillä sipuli. Jos saa haukkuja niin sitten saa. Tää on auttanut aivan hillittömästi työhän suhtautumista siinä mielessä ettei se ole niin kuolemanvakavaa..ennen en edes osanannut myöntää tehneeni virheen, selittelin niitä aina itselleni ja muille mikä on aika naurettavaa. Munaukset kunniaan, olkaamme inhimmilisä.
Jos työpaikalla on vähääkään ajateltu, niin alussa on varattu aikaa uuden henkilön työhön perehdyttämiseen ja siihen sisältyy oleellisesti odotetut kysymykset uudelta työntekijältä. Sehän osoittaa kiinnostusta tehtävään ja työympäristöön. On kaikille osapuolille helpompaa, jos uusi henkilö kysyy kuin, että jää odottamaan ja ihmettelemään tai sitten turhaan tulee kömmähdyksiä.
Virheitä varmastikin tekee jokainen jossain vaiheessa, eri asemissa olevien virheiden hinta vain on erilainen (esim. lehdistössä olleet uutiset tänä keväänä metsäyhtiön USA:n investoinneista) - voi lohduttautua, etteivät toimitusjohtajatkaan täydellisiä ole!
Kannattaa kehittää tervettä itsetuntoa - sinulla on täysi oikeus toimia itsellesi sopivalla tyylillä: jos olet tunnollinen ja teet tehtäväsi loppuun hitaasti - yritä etsiytyä sen tyyppisiin tehtäviin, jossa tämä ominaisuus on hyvästä. Monissa asiakaspalvelutehtävissä on hyvä kyetä keskittymään kulloisenkin asiakkaan kanssa asioimiseen, eikä huitoa sinne tänne. (Kassakoneet useimmissa paikoissa näyttävät suoraan palautettavan rahamäärän, eipä niitä enää tarvitse useinkaan laskeskella. Pankki- ja luottokortit ovat sitä paitsi vähentäneet käteisen käyttöä.)
Nykyään työpaikoilla herkästi joutuu kiusatuksi, täytyy kyetä pitämään puoliaan, eikä ainakaan vähätellä itseään ja taitojaan!
Jos kaipaat koulutusta, aikuisoppilaitoksissa (aikuiskoulutuskeskukset, työväen- /kansalaisopistot, avoimet korkeakoulut jne.) on kaikenlaisia kursseja ammattiaineista "itseään kehittäviin" aiheisiin.
Tsemppiä.
Ei se mitään jos haukutaan, mutta kun meidän työpaikalla sipistään ja supistaan selän takana ja viedään ne korjattavat työt sitten jollekin toiselle korjattavaksi. Mielestäni se loukkaa paljon enemmän kuin haukkuminen.