Meillä on 1,2kk tyttö, joka ei puhu yhtään mitään, ei tule edes kauheasti äänteitä, voi olla pitkiä aikoja ihan hiljaa. On tosi rauhallinen tapaus, oppi äskettäin kävelemään. Onko tässä vaiheessa jo ennustettavissa kielen kehityksen ongelmia tai että puheen tulo viivästyy. Jostain vaan joskus kuulin, että jos vauva ei paljon jokeltele niin se voi ennustaa ongelmia kielellisessä kehityksessä. Ja meillä ei vauvanakaan paljon jokelleltu.
puheen kehityksen ennustaminen
vfi
31440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
oli vielä hiljainen noin 3vuotiaana ja silloin jo kuljettiin terapeutilla arvioinnissa. Lääkäri oli huolissaan ja suositteli tutkimuksia ja niissä käytiinkin. Vauvana lapsi ei juurikaan eronnut muista ikäisistään jokeltelun tms. suhteen. Mitä nyt murisi ja ärjyi... :)
Pikku hiljaa lapsi sitten alkoi puhumaan. Päiväkodin aloitus oli ehkä suurin yksittäinen harppaus. 5vuotiaana lapsen sanavarastoa sanottiin erityisen rikkaaksi ja tarinan kerronta oli omaa luokkaansa. Ekoja sanoja oppi lukemaan 3vanhana ja 5vuotiaana luki melko sujuvasti.
Meidän kohdalla hidas alku ei ainakaan ennustanut vaikeuksia. Lapset oppii omia aikojaan noita juttuja ja jos neuvolassa ei olla huolissaan niin älä sinäkään stressaa. Sitä vaan äitinä (tai isänä) seuraa niin läheltä omaa lastaan ja huolestuu usein turhista :) Mut hei, sehän on vain meidän työtä!
Jokeltelemattomuus on ensimmäisiä vanhempien huomattavissa olevia merkkejä siitä, että kielenkehityksessä tulee olemaan ongelmia. Jokeltelemattomuus on siis riski, mutta ei tae. Seuraat lapsen puheen kehitystä, luet, innostat ääntelemään (ei siis sanomaan sanoja) ja muutenkin kommunikoimaan. Jos huoli vain kasaantuu, niin sitten kahden vuoden iän jälkeen asiantuntijoiden puheille.
Hei,
olen samaa mieltä yllä kirjoittavan kanssa eli jokeltelemattomuus on yksi merkki mahdollisista vaikeuksista puheen/kielen kehityksessä, mutta ei varma merkki siitä. Kun lapsen puheen/kielen kehitys on viivessä, ensin yleensä tarkistetaan kuulo. Jo pienikin kuulonalenema voi vaikuttaa siihen miten lapsi kuulee sanan (juurikin konsonanttien kuuleminen voi olla vaikeaa) ja sanoista jää epämääräinen muistikuva, jolloin niiden toistaminen/sanominen voi olla haastavaa. Jos 2-vuotiaalla lapsella ei ole sanoja, 3-vuotias ei puhu jo lauseita, kannattaa ehdottomasti hakeutua puheterapeutin/foniatrin tarkempaan arvioon. Varhain aloitetusta tuesta on todettu olevan hyötyä, myös silloin kun kyse on hyvänlaatuisesta viiveestä eikä kielenkehityksen erityisvaikeudesta tai muusta haastavammasta vaikeudesta.
Hyvä, että olet kiinnostunut lapsesi puheen ja kielen kehityksestä. Jatka tarkkailua ja jos tosiaan 2 vuoden iässä ei sanoja ei ala kuulua, ehdottomasti kannattaa mennä asiantuntijan pakeille. Jos jo nyt tulee tunne, ettei lapsi kuule kunnolla kannattaa kysellä kuulontutkimusmahdollisuuksia. Tällä välin leiki lapsesi kanssa, nimeä hänelle selkeästi ympäristössä olevia asioita, kerro mitä ympärillä tapahtuu, mitä teette, jatka lapsen rohkaisemista ääntelemään, matkikaa eläinten/ympäristön ääniä jne.
Iloisia yhteisiä leikkihetkiä!