Painoit minut vasten rantakalliota kuin painava unelma. Olisi ollut mukavampaa olla vierekkäin. Mutta sinä tahdoit, ja itsestäni en koskaan ole ollut varma. Ehkä sen takia minulla on ollut vaikeuksia. Ehkä kivet ovat liian kovia lantiolleni. Ehkä kaikki oli väärin jo asetuttuani makuulle. Ja tämä julkisuus, voiko olla enää mitään paljastavampaa kuin tämä. Joku taatusti katselee nytkin. Olenko jo tarpeeksi ruskettunut, tarpeeksi vanha ollakseni oma itseni, tarpeeksi pissis kieltääkseni tämän kaiken. En rakasta sinua, olet liian mekaaninen, kuin pölynimuri kaulallani juuttuneena ikkunaverhoon, kyltymätön ja kaikkialla kuin paniikki.
Ja minä tiedän kuinka sinä puhut minusta omassa seurassasi. Sinä oksetat minua, sanasi ja lupauksesi yhtä tyhjän kanssa. Sisimmässäsi sinä naurat minulle. Tuskin minä olen sisälläsi. Olen kuin lokki sielusi taivaalla, olento, jossa on jokin mahdollisuus maisemaan, onnistuneeseen kollaasiin. Kunpa olisin vahvempi, uisin, sukeltaisin ja lentäisin pois, sulkisin reiteni, pukisin vaatteeni ja astuisin laivaan, lentokoneeseen, etsimään uudelleen kauas kadonnutta sinua.
Hyvä Jumala, ovatko kyynelkanavani tulehtuneet kaikista vierineistä kivistä? Etkö sinä todellakaan ymmärrä miten hyödytöntä tämä kaikki on? Älä satuta. Satuta, riko ja kokoa. Olen sinun enkä minun tämän yhden ainoan hetken verran. Yhden siiveniskun ajan olen allasi ja lennän yhteisellä taivaalla, jonka minuun, syvälle sisääni laskit, levitit kuin kivisen vuoteen kivuksi alleni.
Ja minä tiedän kuinka sinä puhut minusta omassa seurassasi. Sinä oksetat minua, sanasi ja lupauksesi yhtä tyhjän kanssa. Sisimmässäsi sinä naurat minulle. Tuskin minä olen sisälläsi. Olen kuin lokki sielusi taivaalla, olento, jossa on jokin mahdollisuus maisemaan, onnistuneeseen kollaasiin. Kunpa olisin vahvempi, uisin, sukeltaisin ja lentäisin pois, sulkisin reiteni, pukisin vaatteeni ja astuisin laivaan, lentokoneeseen, etsimään uudelleen kauas kadonnutta sinua.
Hyvä Jumala, ovatko kyynelkanavani tulehtuneet kaikista vierineistä kivistä? Etkö sinä todellakaan ymmärrä miten hyödytöntä tämä kaikki on? Älä satuta. Satuta, riko ja kokoa. Olen sinun enkä minun tämän yhden ainoan hetken verran. Yhden siiveniskun ajan olen allasi ja lennän yhteisellä taivaalla, jonka minuun, syvälle sisääni laskit, levitit kuin kivisen vuoteen kivuksi alleni.
Vastaukset 6
Vanhimmat
varmaan ymmärtää..
vaan mikä saa
Sinut ´selkälokiksi´
itsesi tuntemaan..
Rakkaus ja rakastelu
eri maailmaa..
vaikka kuuluvatkin yhteen..
Oksenna paha olosi
anna tilaa itsellesi..
Tavallaan ymmärrän..
oli kertomuksesi selkeä..
Ei Jumala sinua satuta..
vaan sinä itse..
mieti hetki aivan
rauhassa..
huomaat
ei kaikki ole turhaa.
Tunteenpurkauksesi
pisti ajattelemaan..
Toivotan aurinkoa..
ajatuksia..
Kiitos Sinulle!
..kitjoittaa sanansa sellaiseen järjestykseen, että niistä tulle taidetta. Todella hieno kuvaus.
Mukavaa viikonloppua, minä lähden taas kiusaamaan kastematoja tämän palstan asemesta : )
Kiitos lukuhetkestä : )
Että nyt sanon
sinulle pad..
et viitsisi kiusata
kastematoja..
pistä vaikkapa..
taikinaa..
Ja Flau..
Kiitosta vielä!!
Olin jo sulkemassa sivuja, mutta onneksi luin..
Isovarpaankynnenalta tunnetta oli tässä. Vahvaa mietettäja samaistuin itseni etsimiseen. Joskus pitää olla heikko vahvistuakseen, en sano sitä sinulle, vaan itselleni ääneen. Teki vaikutuksen
KIITOS
Tarkkis
tämä puri, ja kovvaa.
Ei oikeastaan enää runo pituutensa vuoksi, mutta
helkkaristi tämä sisällöllään osui ja uppos.
'
olet ihana!
terv
r