vaan, kun se yks tulee töihin, jysäytän pommin. Se laitto mut tänne pohjoseen perhekotiin kun viiltelin itteäni protestiks vanhusten tyhmän eron takia. Se sano et mun ois oltava tääl 18 vuotiaaks. tajuutteks 4 vuotta viel. mut hätä keksii keinot sano mummokin kun eli. nyt oon paksuna. Sossu ei tiedä. isä ei kans tiedä kun kuka vaan poikaystävistä voi olla. kenenkään kaa ei oo ollu ehkäsyä. Pidän lapsen et sossun paskan on pakko päästää mut pois. Siitäs saa
sossu
lomailee heinäkuus
431144
0Äänestä
Vastaukset 43
Vanhimmat
tuollaiset tuollaisten syiden takia tekevät lapsia,, huoh,,,,
tosissas?
Maksatat omalla lapsellasi sossun mokat ja oman suuttumuksesi.
Etkö ymmärrä, että lapsesi on tunteva ihminen.
Hän tulee tarvitsemaan sinua syntymästään aikuisuuteen asti. Oletko valmis huolehtimaan lapsestasi?
Ei lapsia SAA tehdä kostomielessä jollekin sossulle. Aivan kamalaa.
Voipi olla, että sulta otetaan lapsi huostaan saman tien ja sinä jatkat siellä edelleen.
Mikään ei muutu, paitsi synnytät yhden onnettoman tähän maailmaan lisää.
Lapsen, jonka isästä ei ole tietoa. Äiti itsekin aivan lapsi, eikä taatusti ole syntynyt rakkaudesta ja suuresta toivomuksesta.
Aivan mahdoton alku ihmistaimelle. Miksi pistät oman lapsesi sijaiskärsijäksi?
Mietippä ja pitkään vielä. Sinuna hommaisin abortin ja heti.
Jos sossua haluat hätkähdyttää, niin se onnistuu jo sillä, että olet paksuna, ei tarvi lasta tehdä kärsimään teidän hölmöilyiden takia.
Nyt tietty joku adoptiota odottava hyökkää mun kimppuun, mutta ihan vapaasti. Ei tolta pohjalta tehdä lapsia, vaikka sille olis satatuhatta ottajaa. Lapsella on oikeus tietää edes vanhempiensa nimet.
Pakkohan tuon aloituksen on olla pelkkä provo. Muuten maailma on julma planeetta. Julma tuolle äidille, joka on toivottavasti pelkkää mielikuvitusta ja vielä julmempi hänen vanhemmilleen ja ennen kaikkea tulevalle lapselle.
koska tääl on puolustettu nuoria yh-äitejä, niin pitää päästä silläkin asialla irvistelemään ja toisten mainetta mustaamaan.
Ja sit pitkät tuherrukset sarjassamme esimerkkejä-elävästä-elämästä "miten yks mun tuttu sitä ja toinen tätä". Tiedetään tiedetään.
heti kun se kastetaan ja mä käyn riparin ihan samassa tilanteessa. Että ei tarvi olla provo. Kaveri käski tänne palstalle ja lukee tän ketjun.
nautit kuule kauniista Lapin luonnosta ja kohta on marjojen kulta-aika niin voit käydä ittelles ja sille tulevalle mukelolleskin hankkii kunnon pesämunan marjamettistä ja -soilta tulevaisuuttanne varten.
Jäätte sinne jonkun aslakin kanssa katteleen kaunista Lapin luontoa ja tuntureita.
Koita kestää, elämä potkii välillä ja kuitenkin kun oikein elämänsä oivaltaa
voi löytää .....
Mene vaikka sillan alle asumaan, ei voisi vähempää kiinnostaa. Yksi luuseri muiden joukossa. Etpähän sitten kuluta turhaan yhteiskunnan resursseja.
ei paljon nuorison edustajia hetkauta.
olikos se sijalla 10 miten vanhusten elo ja olo vaikuttaa nuorison edustajien elämiseen ja olotilaan.. eli ei mene olleskaan läpi tämäkään juttus
viitaten tuonne 17 v juttuus myös
olet ikätasoistasi kehityksestä jäljessä. Mikäli 14 vuotinen viiltelee itseään vanhempiensa eron vuoksi, hänen kehityksensä ei ole kronologisen iän mukainen. Et ole sopiva vanhemmaksi ikäsi, etkä varsinkaan kehitystasosi puolesta.
joka yhdistää viiltelyn ikätasoon?
Viiltely on merkki tunne-elämän häiriöstä tai kypsymättömyydestä
tutkistustikaan heilauttele ainakaan viiltelyyn asti teinien elämää
(vanhempien jutut ja asiat on teinien TOP10 sijalla 10).
Mutta
se että jos teini viiltelee ja on siis
OIKEAN terveydenhuollon tarpeessa
ei todellakaan ole mikään syy teinin huostaanottoon ja sijoitukseen!
Eikös aikusiakin hoideta terveyskeskuksissa ja mielenterveystoimistoissa, sairaaloissa
eikä todellakaan missään sossarien putiikeissa!
tunne-elämän kypsymättömyyttä kuin vanhemmilla, joiden lapset on huostattu?
joka ei ole kuin muut teinit tunne-elämältään, koska "vanhusten" erokin järkyttää. Ikätovereitaan ei todellakaan vanhempien ero hetkauttaisi tai ainakaan sitä ei julkisesti tunnustettaisi.
vaikka ei reagoisikaan, Ainakin on surullinen erosta, jos on tunne-elämältään normaalisti kehittynyt.
tuota tutkimustulosta ja sen tulkintaa.
Miten kuvitellaan, että muka teini-iässä lapsista tulee täysin tunteettomia vanhempiaan kohtaan ja yleensä koko perhe-elämää????
Mietin juuri itse, että missä iässä minua ei olisi vanhempien ero hetkauttanut, niin ens sellaista ikää tiedä.
Eri asia on jos vanhemmat ovat jo todella vanhuksia ja itsekin sitten jo 60 ja silleen, niin ehkä sitten ei niin hetkauttaisi, mutta hitto, että uskotaan tuollaisia v'äittämiä.
Kyllä se ero tuntuu oli mikä ikä tahansa, jos ylipäätään lapsella on tunteet ja ollut edes suun nilleen normaali perhe ja koti.
Tuo viiltely ei ole minusta tän jutun heikoin lenkki.
Aika kammottava juttu kaikenkaikkiaan, jos vaikka provokin olisi. Mistä ihmiset edes keksii noin kusipäistä juttua edes provoksi?????
mutta tavallisen teinin elämässä
(ei siis näiden kaikkein herkimpien elämäm kipuilijoiden)
kaikki muu on ennen mutsii ja faijaa ja niiden sekoiluja.
Teinien elämää nyt vaan sattuu heilauttelemaan enemmän omat ja kavereiden asiat ja fiilistelyt ja seukkailut ja frendein erot ja surut ja maailman rauhakin voi olla tärkeempää kuin vanhusten elämäntilanne.
Teinien suurin kärsimys saattaa vanhusten erossa kaikkein eniten johtua suurelta osin
mahdollisesti teinin omaan lompakkoon tulevasta lovesta.... (karrikoiden).
ikäluokkaa) omaa nuoruuttas
ja muistatkos mitään siitä,
kun omia teinivuosia vietit,
mitä sun vanhempas puuhasteli tai touhusivat omassa elämässään samaan aikaan.
henk.kohtaisesti taitaa mulla ainakin päällimmäiset asiat kyllä olla mitä missäkin ja milloinkin touhuttiiin ja kenen kanssa milloinkin seukattiin ja miksi mikäkin asia meni miten meni jne ja tietenkin
kouluasiat kaikkine lieveilmiöineen.
Mutta se mitä vanhukset puuhasteli tai missä milloinkin liikuskelivat
ei oikein mitään mielikuvaa tai edes muistikuvaa mistään niiden touhuamista asioista.
Ei kyse todellakaan ole mistään tunteettomuudesta omien vanhusten tai oman synnyin perheensä elämää kohtaan
vaan teinivuosien elämän prioriteeteistä
mikä oli itselle kaikkein tärkeintä ja läheisintä (rakkaus ja frendit ja elämä ja koulu ja rockn roll ja musiikki ja mitä kaikkee olikaan tulossa ja edessä ja sen koko päiväinen haaveilu ja suunnittelu ....).
Vanhempani erosivat 70-luvulla ollessani aloittajan ikäinen. Kyllä se vaikutti omaan henkiseen hyvinvointiini. Pelkäsin, tosin aiheetta, että en enää koskaan näe isääni. Olin huolissani myös hiljaisesta äidistäni. Luulin kaikkien vanhempien ystävien olevan lähinnä isän ystäviä, koska hän oli heistä se seurallisempi. Myös oma yhteydenpitoni silloiseen poiaystävääni harveni, koska epäilin ettei meistä mitään tule kuitenkaan. Ei tullutkaan. Onko ihminen 2000-luvulla kovinkaan erilainen?
hyvinkin helppoa ja itsekästä elämää.
Minä en voinut elää irrallaan perheestä, vaan mun oli sovitettava omaan elämääni ruoanlaitot siivoukset kotona ja sisaruksista huolehtimiset.
Vasta sen jälkeen tuli omat meno ja kaverit.
Joudui myös useinkin kantamaan huolta vanhempien menemisistä, rahan käytöstä ym. ym.
Isän naisista ja ryyppäämisistä ja äidin valituksista. En voinut mitenkään pysytellä ulkopuolisena.
Minun vanhempani eivät olleetkaan mitään vanhuksia, vaan ihan nuoria n. 40 vuotiaita ihmisiä. Itseasiassa alle 40 v., koska ikäeroa meillä on vain 20 v.
En heitä mitenkään olisi voinut vanhuksiksi kutsua tai nimittää.
Esikoisena olen joutunut aina vastaamaan hyvin paljosta kotona, joten kaikki olisi myös minuun vaikuttanut ja vaikuttikin, mitä vanhemmat touhusivat.
Molemmat kävivät töissä ja juhlivat kovin ja rahaa paloi. Minä olin se joka kantoi huolta koko perheen tulevaisuudesta.
Tosin hyvin usein sanoin äidilleni, että ottaisi eron huikentelevaisesta isästä, kun äiti aina valitti kohtaloaan.
Silti olen nyt iloinen, ettei ottanut, koska vanhoilla päivillään olivat toistensa tukena ja viettivät vuosia onnellista ja tasapainoista elämää. Rakkautta heidän väliltään ei koskaan puuttunut ja elivät todella, "kunnes kuolema meidät erottaa" tyyliin.
ahdistuneisuudesta ja siten tunne-elämään liittyen. Kehitystaso on vähän eri juttu. Vai viiltelevätkö esim.kehitysvammaiset. Off-topikista, mutta joskus risoo nämä yksioikoiset päätelmät.
Sen kummemmin kenenkään sielunmaisemaa tietämättä ja muutakaan elämää
niin tottakai ero koskettaa ja satuttaa kaiken ikäisiä surua ja murhetta mukanaan tuoden
mutta ei se todellakaan tavalliselle teinille mikään maailmanloppu tai katastrofi ole ollut eikä ole edelleenkään.
Aloittajahan (tämä feikkiteini) oli viillellyt itseään ja joutunut jopa huostaanotetuksi
niin sellainen Teini on jo niin tiukasti ja jopa epätavallisen tiukasti kiinni vanhemmissaan ja heidän olemassa olossaan ja elossaan
että ei ihan tavallista kuitenkaan tässä maailmassa.
Herkät ovat tunteissaan herkempiä ja haavoittuvaisempia ja
eteenpäin touhottajat taas menevät menojaan vaikka eteen tulisi mitä.
Sellaista se elämä on.
Kuka herkempi ja kuka haavoittuvampi ja toiset taas kovapäitä ja kivestä veistettyjä.
pienempien sisarusten ja ruuanlaiton ja muun huushollaamisen suhteen.
Mutta ei se ainakaan edes teininkään elämää ja menoa haitannut, kun hommat oli tehty
niin mennä sai vapaana kuin taivaan lintu (niin sitä ainakin muistelen ...).
Mutta jotain tuollaista muistelinkin, että olisit aiemmin teidän värikkäästäkin (?) elämästänne tänne kirjoittanut.
Lapsen, olipas sitten minkäikäinen tahansa, osa on tietenkin raskas, jos joutuu olemaan
"huolta täynnä" omien vanhempiensa suhteen
ja vähän niinkuin vastuunkantajanakin enemmän kuin on esimerkiksi nuorella ihmisellä tarviskaan.
Ei meilläkään vanhuksia (ei edes puheessa) vanhemmat olleet
meidän mutsi (ennen sanottiin kyllä äitiksi mutta kun hänkin on tullut jo vanhaksi niin hänestä on tullutkin mutsi.. nuorentaa nääs!)
oli 19 v kun lapsen teon aloitti ja faija muutamaa vuotta vanhempi.
Kyllä meilläkin on näillä vanhuksilla omat sotansa ollut
muttei se ainakaan minun sielunelämää ole millään tavalla koskettanut
päin vastoin olen aina ihan pienestä pitäen ajatellut
että jokaisella on oma elämänsä elettävänä ja omat ratkaisut tehtävänä ja se koskee myös omia vanhempiakin ja heidän elämäänsä.
jos lapsen ikäkehitys ei etene biologisen kaavan mukaisesti
niin henkinen ikäkehitys ei siis vastaa fyysistä kehitystä siitä tässä on kysymys.
Eli kun murrosikäinen teini on 14 v.
niin siltikin hänen henkinen kehitystasonsa
voi syystä tai toisesta olla esimerkiksi 12 tai jopa 11 vuotiaan lapsen tasolla.
jos lapsen ikäkehitys ei etene biologisen kaavan mukaisesti
niin henkinen ikäkehitys ei siis vastaa fyysistä kehitystä siitä tässä on kysymys.
Eli kun murrosikäinen teini on 14 v.
niin siltikin hänen henkinen kehitystasonsa
voi syystä tai toisesta olla esimerkiksi 12- tai jopa 11-vuotiaan lapsen tasolla.
Siksi siis tämän teinifeikin viiltely (syynä vanhempien ero) ei istu normi kuvioon teini-ikäisten suhteesta omiin vanhempiinsa ja eron aiheuttamaan vakvaan psykologiseen reaktioon eli ahditukseen, itsensä viiltelyyn jne.
Tämä ap. feikkiteinihän ei missään nimessä
siis kuuluisi mihinkään lastensuojelun piiriin ja asiakaskuntaan
vaan terveydenhuollon asiakkaaksi ja siellä työskentelevien ammattilaisten hoidettavaksi.
ei ole todellinen sisäisestä ahdistuksesta johtuva viiltely, vaan kuten hän itse kertoi, protesti vanhempien eroa vastaan.
Hän varmaan vain halusi sillä herättää vanhempien huomion ja saada heidät miettimään muutakin, kuin omaa ahdistustaan tai toivoi, jopa pelästyttävänsä heidät perumaan koko eron.
Siitä on sitten sossu vain vetänyt väärät johtopäätökset, tutkimatta asiaa sen kummemmin.
Nuorikaan ei osannut ajatella mitä siitä hänelle itselle seuraisi. Nyt uhma vain jatkuu.
Paitsi, että vanhemmat ovat eronneet kuitenkin, niin hänen omakin elämänsä on kääntynyt päälaelleen. Hänkin ehkä pelkäsi, että ei tapaa ei toista vanhempaansa, kuten haluaisi, niin siitä seurasikin, että hänet erotettiin molemmista.
Ei ihme jos on vähän pihalla.
Heitetty vain johonkin perhekotiin, vailla minkään laista henkistä tukea.
Kaiken lisäksi ilmeisesti hyvin leväperäisesti asioitaan hoitavaan kotiin, jos tuolla tavalla on lyhyessä ajassa jo päässyt eri sängyissä hyppimään, ettei lapsen isästäkään ole aavistustakaan.
Kyllä tämä nuori tarvitsisi viimeistään nyt kunnon keskustelua aikuisen kanssa ja pään selkeyttämistä.
Missä on oma äiti?
Äidin rooli olisi tässä nyt tarpeen. Pitäisi saada ehdottomasti keskusteluyhteys omaan äitiin.
Vaikka uho tässä nyt kohdistuukin sossuun, niin luen rivien välistä enemmänkin hätähuutoa kaikille aikuisille, et huomatkaa minut ja auttakaa, olen hukassa.
kipeimmin äitiään..ja tuo viestii selvää hätä huutoa...
ovat jälleen arjessasi mukana, kuin peräpukamat, eivät häivy , ovatpahan vaan.
voidaanks mut muka pakottaa aporttiin?
jonkin aasteista painostusta voivat tehdä, mutta ei pakottaa.
Kuules kulta pieni.
Missä sun äitisi on?
Etkö voisi purkaa itseäsi omalle äidille ja jutella tilanteestasi hänen kanssaan?
Vai onko äitisi jotenkin paennut pois elämästäsi, vaikutat jotenkin yksinäiseltä.
Jos ei sulla ole ketään aikuista tukenasi ja haluaisit jutella tuntemuksistasi jne. niin voit kirjottaa mulle osoitteeseen [email protected].
Voin ainakin "kuunnella" sinua ja toivottavasti myös auttaa henkisesti.
Minusta se tehtävä kyllä kuuluisi äidillesi, mutta jos hän on jotenkin estynyt, niin voin olla varaäitinä sinulle, nyt kun ehkä eniten tukea tarvitset.
Kirjoita rohkeasti vaan, pysymme edelleen anomyymeinä. Siihen on monet muutkin kirjottaneet ja jotkut jopa kokeneet saaneensa apua.
Yksityisesti on helpompi keskustella.
miltä sinusta tuntuisi, jos sinut olisi synnytetty tähän maailmaan, vain kostoksi jollekin sossulle, tai kelle tahansa. Etkä edes tietäisi kuka on sun isäsi.
Sinusta tulee sitten lapsesi äiti, kuten oma äitisi on sinulle.
Hän tulee syyttämään sinua ja esittämään kysymyksiä, kuten sinä nyt omalle äidillesi. Sinun on pystyttävä niihin vastaamaan. Luuletko, että tulee olemaan helppoa?
Miten olet ajatellut pärjääväsi lapsen kanssa. Lapsi ei ole mikään kesäkissa, joka otetaan ja hyljätään oman onnensa nojaan. Sellaista ei saa edes kissalle tehdä saatikka lapselle.
Sinä sitoudut lapseen loppuelämäksi, oletko siihen valmis?
Sossun elämää ei sinun lapsen saantisi hetkauta suuntaan eikä toiseen. Hän jatkaa omaa elämäänsä kuten tähänkin asti ja jää eläkkeelle aikanaan.
Sinulle jää vastuu lapsesta ja itsestä.
Vain sinun elämäsi muuttuu lopullisesti ja lisäksi on vastuullasi aivan uusi elämä.
Mitäpä jos kertoisit sijoituspaikkasi vastuuhenkilölle raskausepäilyistäsi. Saat asianmukaista apua.
sehän se sano mun joutuvan keskeytyksee
Raskauden keskeytys sinun elämäntilanteessasi ei ole lainkaan hullumpi ajatus. Itse asiassa se on ainoa oikea ratkaisu. Jakselehan ja ota itseäsi jatkossa niskasta kiinni. Anna aikuisten tehdä omat mokansa. Ja kuka sanoo, että ero edes on moka.
Kyllä täällä on todella yksinkertaisia ihmisiä, kun viitsivät tuollaiseen höpöhöpöprovoon aivan tosissaan vastata.
Ei tommosta tietenkään voi tässä armaassa Suomen maassa sattua. Joo jo, kohan vaa lämpimiksee kirjoittavat, ihan niin ku muutkin jutut tääl
ei voi tapahtua. Siis, ettei Suomessa nuoret ihmiset tule raskaaksi, jos ja kun harrastavat seksiä?
Siis mikä kohta tässä jutussa on provoa ja mahdotonta?
Voi olla, että onkin tällä kertaa provo, mutta muutoin täysin mahdollista.
Tämä maa on nuorten naisten hölmölä.
Siinä myös osa syy suuriin huosta lukuihin.
Sanon heti, että älkää nyt kaikki nuoret naiset vetäkö herneitä nenään, ellette itseänne hölmöksi laske, mutta valitettavasti hölmöjä, edesvastuuttomia on liikaa. Lapsia tehdään just tolta ap:n esittämältä pohjalta, vailla minkään laista järjen hiventä ja tajua, mitä ollaan tekemässä.
villakoiran ytimeen. Itsekin olin "viisaammillani" juuri 14 - 16 v. Auta Armias, jos joku olisi tullut neuvomaan minua.
vaan se että ei auteta äitejä hoitamaan lapsensa vaan maksatetaan veronmaksajilla sijaisille"! se se vasta peiton leikkaamista toisesta päästä ja ompelemista toiseen
Ellei lapsen saajakin ole itse lapsi vielä
verorahoina mitään "auttamaan lasten hoitamisessa" -projekteja, kun joku keskenkasvuinen saa päähänsä tehdä lapsen. Ehkäisykeinot on keksitty, ei luulisi olevan vaikeeta hankkia sellaisia, jos katsoo olevansa tarpeeksi aikuinen seksiä harrastamaan. Abortin saa jokainen ja jos vähän asialla on niin sekin hoituu nykyään vaan pillereillä. Ja jos sen lapsen haluaa pitää niin siitä vaan, sopisi vaan opetella sitä hoitamaan itse ja elättämään se itse ilman, että ollaan vonkaamassa yhteiskunnalta rahaa.
ei kyllä ole minkään teinin kirjoitusta tämä. olisko paksu provo?