nikonin d40:a on monessa paikassa sanottu hyväksi valinnaksi ensimmäiseksi järkkäriksi: pieni kooltaan, helppokäyttöinen ja kuitenkin ilmeisesti suhteellisen hyvä. entäs olympuksen 410 tai 510? nikonissa juuri tuo helppokäyttöisyys kiinnostaisi, mutta onko olympus monimutkaisempi? tuntuu näitä palstoja lukiessa, että on canonisteja ja nikonisteja, mutta missä olympistit?
nikon ja olympus
ketokankare
6943
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainakaan itse en koe kameran pientä kokoa positiivisena. Mieluummin pidän kamerasta koko kouralla kiinni kuin peukalo etusormi-otteella ja pikkurilli pystyssa. Myöskin paino on vain plussaa, painavempi kamera ei tärähdä käsivaralta kuvatessa niin helposti.
Toisaalta ymmärrän että kameroiden mitoituksessa pitää ottaa huomioon myös nykyiset suomalaiset nuoret miehet joilla on lihasmassaa vähemmän kuin keskiverto teinitytöllä.
Suositteleen että käyt liikkeessä hypistelemässä kameroita niin huomaat mikä ero niissä on jo heti ensikosketuksesta lähtien.
ei oon nokian 3210 voittanutta.
Ehkä tuon e-410 pyyhkisin listasta pois, koska siitä ei oikein mitään otetta saa eikä siinä ole rungossa vakaajaa.
E-510 Olympus ompi paremmalla kahvalla ja rungossa olevalla vakaajalla.
Nikonissa ei ole vakaajaa rungossa, mutta vakajallisia kuluttajatason objektiiveja saa varsin edullisesti: laajis satanen käytettynä ja pidempi putki vakaajalla (55-200vr) n.200-300e.
Olympuksessa on yksi ylivoimainen ominaisuus yli kaikkien muiden järjestelmämerkkien: aidosti toimiva ultraäänipohjainen pölynpoisto. Muiden merkkien pölynpoistot ovat huuhaata, mutta Olympuksen pölynpoisto toimii aidosti.
Olympuksella on hitusen ongelmana korkeiden ISO -arvojen kohinan suhteen ja valkoisen pinnan puhkipalaminen aurinkoisessa säässä ajoittain.
Perehdyin itse valokuvauksen saloihin Pentaxin ME superilla. Oli aikansa pienimpiä ja kevyimpiä järkkäreitä. Oli mukava kantaa mukana mutta kuvaustilanteissa tietty jämäkkyys puuttui. Myöhemmin ostin Canonin AE-1 programin (on edelleen kuvauskunnossa) siitä löytyi se "jämäkkyys" eli isokourainen mies sai kunnon otteen ja kameran sai tuettua ohtaan kunnolla. Mutta se sulkimen ääni.... Melkein piti olla kuulosuojaimet korvilla.
.... canonistit ja nikonistit on näitä uhoavia sauvakävelijöitä tuulipuvuissaan. Valokuvauksen harrastajat ei niin kamalaa meteliä pidä vehkeistään;-)
Olympukset ovat myös ihan hyviä valintoja eivätkä lainkaan Nikonia vaikeampia.
En sanoisi olevani Olympisti, mutta digiaikaan siirryttyäni v.2003 päädyin Olympus E-1:teen. Ei ollut vanhojen objektiivien rasitetta. Valintaani vaikutti OM kameroiden maine ja Zuiko objektiivien kuuluisa piirtokyky. Viime vuoden loppupuolella ostin E-3:sen, jossa tietenkin on näitä uusia "herkkuja". E-1:sestäni en luovu ikinä, vaikka onkin sitä ikivanhaa tekniikkaa. 5 vuotta yhdessä ilossa ja surussa, sekä hirveästi luonnossa. Mielestäni, jos on hankkimassa ensimmäistä digijärkkäriään, niin en lähtisi sieltä halvimmasta päästä, eikös kultainen keskitie ole kuitenkin se paras. Minä en suosittele enkä kehu mitään, mutta voithan laittaa mietintämyssyyn Olympus E-520 rungon ja objektiiviksi Zuiko-Digital 14-54mm 1:2,8-3,5. Kameroiden menuviidakoissa liikkuminen on samanlaista seikkailua , olipa merkki mikä tahansa. PS. Unohdin sanoa, E-3:sta ei kannata hankkia ensimmäiseksi digijärkkäriksi, on sen verran ominaisuuksia joita ei ainakaan heti tarvitse. E-1:ssiä en ole nähnyt käytettyinä myynnissä juuri ollenkaan, kaippa siihenkin on syynsä.