katselin eri talofirmojen sivuja ja esim vaaja lupaa seinärakenteen u:ksi 0,20. Sehän taitaa olla samaa luokkaa tai jopa parempikin kuin joidenkin kivitalojen. Miksi kivitaloja sitten pidetään energiataloudellisempina?
Ihan aidosti kyselen, tämä ei ole provo.
Ihan aidosti kyselen, tämä ei ole provo.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Koska kivisistä löytyy huomattavasti parempiakin.. Esim Leca Design harkot, niillä taitaapi tippua U hyvin alas.
Oleellinen seikka kuitenkin on täyskivisen talon massiivisuus ja sen kautta suuri lämmönvarauskyky, joka nostaa käytössä mitatun energiatehokkuuden U-arvon perusteella mitattua korkeammaksi.
Pääsyy on kuitenkin kivitalojen tiiviys. Hallitesemattomia ilmavuotoja ei ole niin paljon kuin puutaloissa.
tsuhnahtelee nimenomaan enemmän kivitaloissa, joissa useammin mässytellään rasvaisia, huonosti sulavia kokolihapihvejä. Ilmastointi joudutaan tästä syystä säätämään maksimiteholle, jotta enimmät löyhkät kulkeutuisivat talon ulkopuolelle. Tällöin talon tiiviydellä ei ole paljoakaan merkitystä.
Se on voi voi, kun totuus sattuu.
Nimittäin uusien omakotitalojen tiiviydet menevät jokseenkin tähän malliin:
- kivitalot, n = 2
- puurakenteiset, n = 4
- hirsitalot/ladot, n = 6
Toki kaikissa tyypeissä on reilusti vaihtelua. Itse tiedän mm. tapauksen, jossa puurakenteisen talon ilmavuotoluku oli reilusti alle yhden, mutta siinä oliki eristeenä uretaani, joka oli vaahdotettu kiinni runkotolppiin. Ja vastaavasti pystyy kivitalostakin tekemään horon, kun oikein yrittää...
Yllä olevan kirjoittajan tekstiin lisäyksenä: käytännössä kivitalosta saa tiiviimmän, eli vähemmän ilmavuotoja, mikä osaltaan parantaa energiataloudellisuutta verrattuna esim. höyrynsulkumuovilla oleviin taloihin.
eikä mitään etolan pressuvirityksiä niin kuin eräät..
joutuu tyytymään "kiveen" (tai mitä lie kuonaa onkaan) jonka u-arvo on suurempi kuin mitä nykyaikaiset rakennusmääräykset edellyttävät. Mutta jokainen tyylillään, toiset tyytyvät vähempään...
Yläpohja on kuitenkin se kohta mikä on ehkä helpoin tiivistää, kunhan ei vedä ilmastointiputkia siitä läpi. Eli kevyestäkin yläpohjasta saa hyvin tiiviin paljon helpommin kuin puurakenteisista seinistä. Tai jos haluaa ehdottomasti tiiviin kevyen yläpohjan, niin sitten kannattaa katsoa esim. SPU:n tai FinnFoamin yläpohjatuotteita. Ei siis mikään pakko ole kiveä käyttää, jos ei halua "turhaa" ylimääräistä 20 senttiä korkeutta taloon/pois huonekorkeudesta (eli sen yläpohjan ontelolaatan tai sipolankun paksuus).
Onhan kivinen yläpohja tietty aina kivinen, ja tarjoaa kieltämättä tiettyä henkistä tyydytystä monille ihmisille.
ontteloyläpohja on tiivis ja erittäin laadukas ratkaisu.
Meillä ei kerroskorkeus rajoitetta, puhallusvillaa 600 mm päälle ja betonilla
läpiviennit umpeen helposti.
määräävä tekijä. Osaava arkkitehti saa räystäskorkeuden kaavan mukaiseksi, vaikka
huonekorkeutta olisi reilumminkin ja kivinen yläpohja eristeineen vielä päälle.
Esimerkiksi latomalla sipolankut/ontelot lappeen suuntaan viistoon, saa helposti 2,4-3,6m korkeat huoneet yläkertaan sen kummemmin pakertamatta.
Ovat jopa helpot tehdä ja säästyy kattotuolit (kustannussäästöä), kun katon kannakkeet tehdään korotuspalojen päälle.
on lämmöt päällä muutaman viikon keskitalvella, muuten se lämpiää kaikenmaailman kojeiden ja hologeenien standby-lämmöllä. Tehoja tarvitaan vain lämpimän käyttöveden tuottamiseen.