Tämä onkin suhteellisen pitkä tarina mutta yritän lyhentää.
Eli olen toiminut metsurina mhy.llä noin kymmenen vuotta. Metsä ja metsänhoito on aina kiinnostanut pienestä pitäen ja metsäkoulun jälkeen pääsinkin heti mhy.lle töihin tuntipalkkalaiseks.
Työvuosia hämeen ja keski-suomen rajalla tuli yhdeksän ja yhteistyö maanomistajien ja työnantajien kanssa pelasi mainiosti.
Sainpahan luottamuksen useiltakin isänniltä ja emänniltä ja usein kuulinkin pomolta että he haluavat vain sinut mailleen töihin.
Tottakai se oli mieltä ylentävää ja aamuisin olikin aina mukava pakata eväsreppu, sahat ja vehkeet ja lähteä töihin.
No sitä tosiaan kesti yhdeksän vuotta. Sitten emännän töiden takia jouduin vaihtamaan paikkakuntaa parillasadalla kilometrillä ja hakea uusiin töihin. No mhy otti vastaan kun kokemusta oli.
Työt alkoi ihan mukavasti uusissa maisemissa ja ensikertaa tein raivuita pareittain.
Homma jatkui tuntipalkkaisena ja siitäkös oli luottamusmies työkaveri käärmeissään kun joutui itse luopumaan urakoista.
Joka kahvitauko meni kuunnellessa kuinka huonoon mentiin kun urakoista luovuttiin jne jne.
En nyt itse tuohon osaa mitään sanoa koska palkka vielä nousi 11e päivä.
Ja tätä jatkui kunnes hän alkoi lusmuilemaan työmailla. Kävi milloin kävi. Teki mitä teki mutta merkkasi täyden työpäivän. Ja siitä alkoi pikkuhiljaa myös oman edun heikentyminen.
Pomo kun kävi santtiin aina "maksaa maksaa, kestää kestää, tinkikää työnlaadusta, jättäkää sitä ja tätä tekemättä yms" ja usein työmaat jäi kesken. Yrittäjämetsuri "Römppänen" (nimi muutettu) kävikin halvalla päättelemässä työmaat.
Toinen vinkuu että kyllä se urakkahomma olisi parasta kun kymmenessä tunnissa saa saman palkan kun tuntityöläinen kahdeksassa. Siis mitä? Älkää kysykö en ymmärrä itsekään tätä vertausta vaikka kuinka yritän.
Taukoja ei ehdi pitämään, otat kymmenen koealaa ja putsaat alat kaadetuista puista ja lasket poistuman keppeinesi, merkkaat ylös, tutkit maastotyypit yms ja heinäkuun helle kuivassa mänty taimikossa tappaa miltei vaikka kuinka kolmeksi aamulla tulisi töihin. Mutta juosten on kustava että pysyt leivässä. Tämähän on kannattavaa urakkaa.
Ja paskat sanon minä. Nykyään ollaan lähes koko maassa metsurin töissä luovuttu urakoista mutta pomo päättikin pistää kesälomaksi parinkymmenen ha urakka taimikon tämän yhden lusmuilun takia. Kiitos. Perhe olisi elätettävänä, muija työttömänä ja en edes tiedä tuleeko tiliä ja minkäverran kuussa käteen niinkuin tuntihommissa tiesi. Kerrottiin vain että se tekee tuon verran hehtaarilta tai hetkinen laitetaan neljäkymppiä lisää.
Niin eli näitä hintoja voi muuttaa työnjohto näköjään mielensä mukaan miten haluaa. Mitkään liiton palkkaneuvottelutkaan tuo urakkaan mitään hyötyä. Tuntityössä se näkyy.
No ensimmäistä kertaa teen urakkaa kymmeneen vuoteen ja hermot menee. Työnlaatu on mitä on. Joka aamu "ketuttaa" mennä töihin mutta oli miten oli. Jos työnantajilla on nykypäivänä varaa luopua nuoresta metsurista niin sitten on. Tämä on ainakin elämäni viimeinen urakka ja vanha firma ja tutut maanomistajat kutsuvat.
Töitä vaan on mukavampi tehdä ilosella mielellä ja hyvässä yhteishengessä maanomistajien ja työnjohdon kanssa tästä syystä paluu entiseen firmaan kutsuu entistä enemmän.
Eli olen toiminut metsurina mhy.llä noin kymmenen vuotta. Metsä ja metsänhoito on aina kiinnostanut pienestä pitäen ja metsäkoulun jälkeen pääsinkin heti mhy.lle töihin tuntipalkkalaiseks.
Työvuosia hämeen ja keski-suomen rajalla tuli yhdeksän ja yhteistyö maanomistajien ja työnantajien kanssa pelasi mainiosti.
Sainpahan luottamuksen useiltakin isänniltä ja emänniltä ja usein kuulinkin pomolta että he haluavat vain sinut mailleen töihin.
Tottakai se oli mieltä ylentävää ja aamuisin olikin aina mukava pakata eväsreppu, sahat ja vehkeet ja lähteä töihin.
No sitä tosiaan kesti yhdeksän vuotta. Sitten emännän töiden takia jouduin vaihtamaan paikkakuntaa parillasadalla kilometrillä ja hakea uusiin töihin. No mhy otti vastaan kun kokemusta oli.
Työt alkoi ihan mukavasti uusissa maisemissa ja ensikertaa tein raivuita pareittain.
Homma jatkui tuntipalkkaisena ja siitäkös oli luottamusmies työkaveri käärmeissään kun joutui itse luopumaan urakoista.
Joka kahvitauko meni kuunnellessa kuinka huonoon mentiin kun urakoista luovuttiin jne jne.
En nyt itse tuohon osaa mitään sanoa koska palkka vielä nousi 11e päivä.
Ja tätä jatkui kunnes hän alkoi lusmuilemaan työmailla. Kävi milloin kävi. Teki mitä teki mutta merkkasi täyden työpäivän. Ja siitä alkoi pikkuhiljaa myös oman edun heikentyminen.
Pomo kun kävi santtiin aina "maksaa maksaa, kestää kestää, tinkikää työnlaadusta, jättäkää sitä ja tätä tekemättä yms" ja usein työmaat jäi kesken. Yrittäjämetsuri "Römppänen" (nimi muutettu) kävikin halvalla päättelemässä työmaat.
Toinen vinkuu että kyllä se urakkahomma olisi parasta kun kymmenessä tunnissa saa saman palkan kun tuntityöläinen kahdeksassa. Siis mitä? Älkää kysykö en ymmärrä itsekään tätä vertausta vaikka kuinka yritän.
Taukoja ei ehdi pitämään, otat kymmenen koealaa ja putsaat alat kaadetuista puista ja lasket poistuman keppeinesi, merkkaat ylös, tutkit maastotyypit yms ja heinäkuun helle kuivassa mänty taimikossa tappaa miltei vaikka kuinka kolmeksi aamulla tulisi töihin. Mutta juosten on kustava että pysyt leivässä. Tämähän on kannattavaa urakkaa.
Ja paskat sanon minä. Nykyään ollaan lähes koko maassa metsurin töissä luovuttu urakoista mutta pomo päättikin pistää kesälomaksi parinkymmenen ha urakka taimikon tämän yhden lusmuilun takia. Kiitos. Perhe olisi elätettävänä, muija työttömänä ja en edes tiedä tuleeko tiliä ja minkäverran kuussa käteen niinkuin tuntihommissa tiesi. Kerrottiin vain että se tekee tuon verran hehtaarilta tai hetkinen laitetaan neljäkymppiä lisää.
Niin eli näitä hintoja voi muuttaa työnjohto näköjään mielensä mukaan miten haluaa. Mitkään liiton palkkaneuvottelutkaan tuo urakkaan mitään hyötyä. Tuntityössä se näkyy.
No ensimmäistä kertaa teen urakkaa kymmeneen vuoteen ja hermot menee. Työnlaatu on mitä on. Joka aamu "ketuttaa" mennä töihin mutta oli miten oli. Jos työnantajilla on nykypäivänä varaa luopua nuoresta metsurista niin sitten on. Tämä on ainakin elämäni viimeinen urakka ja vanha firma ja tutut maanomistajat kutsuvat.
Töitä vaan on mukavampi tehdä ilosella mielellä ja hyvässä yhteishengessä maanomistajien ja työnjohdon kanssa tästä syystä paluu entiseen firmaan kutsuu entistä enemmän.
Vastaukset 14
Vanhimmat
toimintaa. Sinuna lähtisin takaisin jos mahdollista. Kyllä metsurille kuuluu nykyään kunnon korvaus maksaa hyvin tehdystä työstä. Taimikossa se tulevaisuuden metsä ja raha kasvaa ja niinkuin sanoit ei sitä pidä todellakaan juosten kusten huolimattomasti hoitaa.
Oman taimikkoni haluan ainakin hoitaa tunnollisella työmiehellä vaikka se maksaakin mutta pääasia että jälki on huolellista.
Tervetuloa vaikka tuntitöihin mailleni.
Perseellen on hommasi mennyt. Urakkapalkan pitää olla aina parempi kuin tuntipalkan! Jos olet puuliittolainen niin kysy lakiapua sieltä. Eihän tuossa ole mitään järkeä eläkä ihmeessä jatka moista. Kesäloman suhteen muista että se on sitten lomakauden ulkopuolella puoltoistakertainen, mikäli työnantaja ei ole antanut pitää sitä lomakaudella.
Kyllä urakkatyössä pitää saada huomattavasti enemmän kuin tuntityönä jos on oikein hinnoiteltu. Ainakin minun työmaillani metsurit tekevät mieluummin urakkatyötä kuin tuntityönä TES:n mukaisella palkalla. Yli kahdeksan tunnin päivää ei urakkatöissäkään juuri kukaan tee.
MHY:itä on moneen lähtöön. Joissakin yhdistyksissä homma toimii, työt tulevat tehdyiksi ja työntekijät saavat palkkansa asianmukaisesti. Sitten on niitä yhdistyksiä, joissa toimihenkilöt kuseksivat nurkkaan ja juovat kahvia. Lasku laiskuudesta maksateetaan työntekijöillä ja metsänomistajilla.
On suoranainen ihme, että kuinka kauan metsänomistajat viitsivät katsoa ja maksaa tehotonta menoa.
Kaiken lisäksi on vain ajan kysymys, milloin vempuloivien MHY:itten tekemiin suoranaisiin laittomuuksiin aletaan puuttumaan viranomaisten toimesta. Esimerkiksi keinottelu näennäisyrittäjätoiminnalla saattaa kaataa koko MHY:n. On tapauksia, joissa saattaa realisoitua jopa satojen tuhansien eurojen pommeja. Elämme mielenkiintoisia aikoja !
Kyllä sitä alussa mietti,et miksei voi näitäki hommia tehä tuntityönä,mutta eipä mietitytä enää. Lorvaamiseksihan se menis ja palstat valmistus hitaammin. Urakalla tienaan paremmin,ellei sit tuntitaksa ois 40e luokkaa. Oishan se kyllä rauhottavampaa tehdä tuntityönä. Onhan se ihan selvä suuntaus,et urakkana ne on kuitenki painettava. Missä minä teen,niin mhy ei ees ota ketään tuntityöllä hommiin,eikä ota vieruspaikkakunnallakaan.
kun olen laskenut että alueessa pitäisi mennä alle 20 työpäivää saadessani saman palkan kuin tuntitöinä tehtynä?
Kahvitaukoja en juuri pidä vaan painan käytännössä täysillä koko kahdeksan tuntia. Nyt vastassa jo sellaista puskaa ja kovin näyttää että siinä ajassa ei valmista tule.
Joko jätän työt siihen tai haen vaikka oikeudesta rahani takaisin meinaan ilmasiksi en töissä käy.
Ottaa jo etukäteen päähän mikä tappelu tästäkin vielä mahdollisesti tulee mutta vaihdetaan sitten vaikka takaisin entiseen mhy.n jossa sentään arvostetaan työn laatua ja maksetaan asian kuuluva korvaus tehdystä työstä.
Täällä annetaan vain ohjeita että tingi työnlaadusta ja älä ota sitä äläkä tätä ja tiheys vaatimuksetkin ovat sitä luokkaa että tuet voi olla isännillä aika tiukoilla pian.
Mutta herrathan ne tietää jotka ei käytäntöä ymmärrä mutta paperille piirrettynä ehkä.
Kovin sai tapella kevään istutuksissakin taimien kantamiseen käytetyn ajan kanssa.
Ja jos oli vaikea maa pistettiin taimelle vähän korkeampi hinta mutta tämä otettiin taas pois kantamiseen menevästä ajasta jota ei maksettu.
Mikä tässä on niin vaikeaa kun pomolle paras metsuri on se joka tekee ilmaiseksi eikä peri työstään mitään? Tietääkseni minä en hänen palkkaansa syö.
Olethan Puuliiton jäsen ? Jos et ole jäsen, niin liity mahdollisimman nopeasti. Liitosta saat apua tuollaisiin ongelmiin, mistä kirjoittelet. Urakalla teettämisessäkin on sääntönsä. TES:in mukaaan urakalla on saavutettava työkohtaista palkkaa vähintään 20 % korkeampi ansiotaso ja palkan tulee nousta työsuorituksen suhteessa.
Mikäli olet oikeutettu ansiontasaukseen, niin senkin sinä saat, kunhan kerrot työnantajalle, että olet siihen oikeutettu. MHY:t joutuvat noudattamaan TES:iä siinä, kuin muutkin työnantajat.
Muista kuitenkin, että Puuliiton jäsenyys on tae sille, että saat lakiapua ja toimitsijan paikalle.
liiton jäsen ja ilmeisesti täytyy alkaa taistelemaan omista oikeuksista. Mukavempi vaan olisi ilman taistelua saada palkkansa mutta tilanne on mikä on.
kun paremmin tiedät asiasta eli jos minun olisi tarkoitus tehdä ko alue 20 työpäivässä valmiiksi mutta siinä meneekin 25 työpäivää kovasta työtahdista huolimatta niin teenkö silloin firmalle viisi ilmaista työpäivää omaan laskuuni???
Sinä teet työtä omalla urakkavauhdillasi ja jos palkka ja palkkausperusteet eivät sinua tyydytä, niin vaadit niihin oikaisua. Ellei työnantaja oikaise asiaa vaatimuksesi mukaan, niin ole yhteydessä luottamusmieheen ja mikäli hän ei asiaan reagoi, niin kysele asiasta liitosta työehtosihteeriltä. Kuinka muuten on, oletko tehnyt metsätyötä vähintään kahdeksan vuotta ja oletko iältäsi jo 40 vuotias ?
metsurin töitä päätoimisesti jo kymmenen vuotta mutta olen vielä alle kolmekymppinen.
Aika korjaa tuon ongelman, että et ole vielä nelikymppinen.
Liitto auttaa aina työsuhdeongelmissa ja antaa tarvitsemaasi tietoa. Asioista pitää vain olla liittoon yhteydessä. Jotkut moittivat ammattiliittoja, mutta eivät kerro ongelmista, eivätkä käy ammattiosaston ja liiton järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Tietoa ja apua saa, kun hakee.
Hyvää kesää !
ja ota toinen työmaa illaksi. Kyllä siitä alkaa rahaa tulemaan. Koko tuntiperusteinen taksoitus on tehty vain laiskojen sosialistien toimesta. Unohdat tes lel tel ja kassat sekä liitot. Pistät pystyyn oman puljun, niin saat vielä hinnoitellakin työsi ihan niin kuinhaluat ja millä perusteella haluat.
Aina nuita ruikuttajia riittää!
Tässäpä oikea Kurjistus KY:n toimitusjohtaja, herra Kerjäläinen luettelee viisauksiaan. Hänen "virmansa" ei tunne lamaa, eikä sijotetun pääoman tuottovaatimuksia. Hyvin menee, kun ei ymmärrä mistään mitään.