Onko tuo ihan normaalia murkkuikäisen tekstiä?
Meillä tytär on 15v ja joka viikko sattuu jotain johon on pakko puuttua. Viime viikonloppuna hain hänet bileistä kotiin, koska oli aivan tajuttomassa humalassa siellä. Juomisesta oli juuri puhuttu muutamaa päivää aiemmin kun sain selville että he harrastavat sitä jne. Kännipässään hän oli tosi onnellinen että hain hänet kotiin kun hän oli niin kipeänä viinasta jne. Selvinneenä jutut on taas ihan muuta..
15 vuotta olen yrittänyt rakastaa ja kasvattaa... Mikään ei vaan riitä eikä luottamusta voi syntyä kun aina on jotain häslinkiä. Meillä on lähes taukoamatonta riitaa menemisistä, sanomisista, valehtelusta, juomisesta jne jne Luin tänään hänen tekstiään jossa hän toivoo minun kuolevan... Olo on nyt aika kamala, mutta yritän lohduttaa itseäni että tää olis ihan normaalia jos tyttö on pahassa murkku-iässä?
Meillä tytär on 15v ja joka viikko sattuu jotain johon on pakko puuttua. Viime viikonloppuna hain hänet bileistä kotiin, koska oli aivan tajuttomassa humalassa siellä. Juomisesta oli juuri puhuttu muutamaa päivää aiemmin kun sain selville että he harrastavat sitä jne. Kännipässään hän oli tosi onnellinen että hain hänet kotiin kun hän oli niin kipeänä viinasta jne. Selvinneenä jutut on taas ihan muuta..
15 vuotta olen yrittänyt rakastaa ja kasvattaa... Mikään ei vaan riitä eikä luottamusta voi syntyä kun aina on jotain häslinkiä. Meillä on lähes taukoamatonta riitaa menemisistä, sanomisista, valehtelusta, juomisesta jne jne Luin tänään hänen tekstiään jossa hän toivoo minun kuolevan... Olo on nyt aika kamala, mutta yritän lohduttaa itseäni että tää olis ihan normaalia jos tyttö on pahassa murkku-iässä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuule mun tytär (joka on nyt 19) oli 15-16 ikäsenä aivan samanlainen, aina toivo että kuolisin koska piti olla vähän ankarampi kun ei oikein totellut. mutta kyllä tiedän että tytärtäsi kohta voi kaduttaa sanomisensa kun teet rajat selväksi. näin se menee.
Nyt koputan puuta ja sanon, että ihan kuin olisi vähän helpottunut keväästä alkaen. Tytär täyttää 16 syksyllä ja tätä kauheutta on ollut nyt 1.5 vuotta. Hirveitä on puhunut ja huutanut. Kun vaan muistaisin ja pystyisin olla itse ihan rauhallinen eikä lähde mukaan huutamaan. Vaikeaa se on, mutta tuntuu, että se on tehonnut.
Tiedän, että on alkoholia ja tupakkaakin maistanut, mutten niistä ole motkottanut, kun kuitenkin on ihan täysjärkinen tyttö. Kokeilla pitää, niinhän tein itsekin. Ja meillä pahin ongelma oli laihduttaminen, mutta sekin alkaa olla onneksi jo ohi. Rajat vaan asetettava takaisin, kun menee pelleilyksi. Mutta vapauskin on itsenäistymisen ehto. Niitä onkin vaikea sovittaa, rajoja ja vapautta. Kantapään kautta.
Yhdellä lapsella oli tosi hurja murrosikä.Välillä sai kuulla "tapa ittes"-kommentteja.Murrosikä meni tälläkin lapsella,nyt on vastuuntuntoinen pienten lasten äiti,elämä sujuu hyvin ja toivoo,että olisin hyvinkin hengissä :) Tsemppiä
Joskus vaan tekee mieli itsekkin lyödä hanskat tiskiin. Vielä kun "kasvatettavana" on myös hänen ystävänsä joka asustaa meillä suuren osan aikaa. (Äiti on muuttanut toiselle paikkakunnalla, eikä tyttö viihdy isänsä luona).
Molemmat tytöt pitävät minua hulluna, idioottina jne jne. Ihan vaan sen vuoksi että tahdon varmistaa vanhemmilta minne he menevät yökylään että paikan päällä on joku aikuinen (ainakin lähellä). Vastaukseksi saan että muut vanhemmat nauraa kun soitan ja varmistan asiaa jne. Tuota en kyllä usko ihan heti, vaikka olen kuullut että näissä "ryyppybileissä" on ollut nuorten vanhempia mukana. Ainakin silloin mukana on ollut joku jonka hormoonit ei heitä häränpyllyä. Itsekkin toivoisin että nuorten vanhemmat soittaisivat minulle ja varmistaisivat onko yökyläily ok, koska voi olla että me emme edes ole kotona ja nuoret sanovat tulevansa meille. Olen kieltänyt että silloin tänne ei tule ketään jos me ollaan pois pitämään kotibileitä. Lisäksi mieltä pahoittaa tämän "otto-tytön" äiti joka pitää minua myös outona. Minusta voi olla lähinnä outoa, että tämä äiti muuttaa kauas ja jättää murkkuikäisen tyttärensä tänne. Mutta kukin tavallaan ja toivon että tämä aika menee pian ohi ja joskus vielä jälkeenpäin naurattaa...
Olet ihmeellisessä tilanteessa. Ja ihmeellinen nainen, joka jaksat huolen kantaa tästä tyttäresi kaveristakin!
Lisäksi olet täysin oikeassa, kun soittelet bileisiin ja kyselet ja olet varuillasi. 15-vuotias voi joutua erittäin syvään liemeen hölmöydessään.
Onhan sinulla ja omalla tyttärelläsi varmasti kahdenkeskisiäkin hetkiä, jolloin voit jutella? Ja oletko jutellut tyttäresi ystävän kanssa siitä, että jos hän asuu teillä, hänellä on oltava kunnioitusta sinua kohtaan?
Jaksamista!
Tekstisi kuulostaa NIIN tutulta. Tyttäreni on 14-vuotias. Alkoholia on maisteltu 7-luokan alusta, kylläkin pieniä määriä mutta tänä kesänä määrät ovat suurentuneet.Kotiin on tytärtänikin haettu ja sillä hetkellä ollaan todella nöyrää tyttöä, muta kun seuraava päivä koittaa niin on jo toinen ääni kellossa.
Yökyläilyt olen toistaiseksi kieltänyt kokonaan, koska niitäkin käytettiin väärin. Joka kerta olen varmistanut kyseisiltä yökylä vanhemmilta että tyttäreni on varmasti siellä ja että siellä on vanhemmat kotona.Mutta monesti vanhemmat ovat jo nukkumassa kun tytöt kotiutuvat niin sitä voidaan olla periaatteessa vaikka missä kunnossa tahansa niin siitä ei jäädä kiinni. Soittelen myös tyttärelleni monesti illan aikana ja varmista että kaikki on kunnossa, minulle on aivan yhdentekevää mitä hänen kaverit siitä hänelle sanovat, kavereilla useammalla tuntuu olevan vanhemmat joita ei tekemiset kiinosta. Olen tällä hetkellä todella neuvoton ja eksyksissä mutta ehkä jonain päivänä helpottaa. Voimia sinne:)