Asumme puolison ja vauvan kanssa kaksiossa, kyseessä velaton omistusasunto. Vaikka kämppä on hyvin palvellut, alkaa se käydä ahtaaksi ja pitäisi isompaa etsiä. Kovin pitkään ensi vuoden puolelle tuskin haluamme enää tässä asua. Kaksiot ovat tällä alueella suosittuja, joten en varsinaisesti ole huolissani myymisen suhteen.
Hyväkuntoinen 4h rivari/paritalo vaatisi nyt meiltä parin sadan tuhannen lainan, kunnollinen kolmio irtoaisi ehkä puolella tuosta. Ison lainan ottaminen arveluttaa paljon, etenkin kun vain toinen on töissä. Mutta toisaalta on myös odotettavissa että lapsia siunaantuu lisää lähivuosina. Säästöjä on muutamia kymmeniä tuhansia, ja ehkä pitäisin ne pahan päivän varana sijoitettuna jonnekin muualle kuin asuntoon.
Mitä mieltä olette, hankkiako kolmio muutamaksi vuodeksi ja sitten isompaan, vai kerralla sellainen missä pystyy asumaan esim. seuraavat 10 vuotta?
Hyväkuntoinen 4h rivari/paritalo vaatisi nyt meiltä parin sadan tuhannen lainan, kunnollinen kolmio irtoaisi ehkä puolella tuosta. Ison lainan ottaminen arveluttaa paljon, etenkin kun vain toinen on töissä. Mutta toisaalta on myös odotettavissa että lapsia siunaantuu lisää lähivuosina. Säästöjä on muutamia kymmeniä tuhansia, ja ehkä pitäisin ne pahan päivän varana sijoitettuna jonnekin muualle kuin asuntoon.
Mitä mieltä olette, hankkiako kolmio muutamaksi vuodeksi ja sitten isompaan, vai kerralla sellainen missä pystyy asumaan esim. seuraavat 10 vuotta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ottaisi tällä hetkellä parin sadan tuhannen lainaa, jos teillä on äitiyslomia ja hoitovapaita odotettavissa. Asunnonvaihdolle tämä on aivan hyvä aika, mutta myykää oma ensin ja ottakaan lainaa maltillisesti.
Miten olisi kerrostalosta se 4h k? Tai rivari/paritalo halvemmalta alueelta? Moni muuttaa tuossa vaiheessa ok-taloon ympäristökuntiin; jos toinen kuitenkin on lasten kanssa kotona niin ei tule kuin yhdelle pitkät työmatkat. Helsingin keskustakaksion hinnalla saa Lohjalta jo kivan talon.
eli 2 lasta, kun ostat hyvänkokoisen kolmion niin kakarat saat samaan huoneeseen, myöhemmin kerros sänkyyn ja sitten markkinat ovatkin jo muuttuneet niin täysin että jos vielä tarvitte lisää tilaa niin sitten hankit. Eli sellanen n. 80 neliön kolmio kerroatalosta olisi mielestäni hyvä ratkaisu.
totta on että hinnat vähän tipahtaa, mutta aina ne on nousseet ja aina korkeammiksi.eli järkihintainen isompi asunto mielestäni fiksumpi kuin pieni.
se on kellosepän tarkkaa peliä huomata viimeinen hetki myydä oma väliaikainen ja ostaa "halvemmalla"se lopullinen asunto.
Onhan sen halvemman asunnon hintakin noussut mutta niin on sen kalliimmankin.eli väliraha ratkaisee..
Kiitos kommenteista. Tuntuu vaikealta löytää kompromissia, jossa asumisen laatu, työmatkan pituus ja asunnon hinta kaikki tyydyttäisivät. Varmaankin katselemme rauhassa tilannetta ja syksyn aikana päädymme johonkin ratkaisuun.
Turha jäädä odottelemaan, että hinnat laskee... Itse tein sen mokan 2001, kun pörssikupla oli edellisenä vuonna puhjennut. Kaikki pelotteli, myös tällä palstalla, että hinnat romahtaa. Niinpä asuttiin vaimon ja lapsen kanssa vuokrakolmiossa ja säästettiin asunnon ostoa varten. 2003 ostettiin asunto sitten selvästi kallimmalla, säästöt hupeni kohonneeseen hintaan.
Koska toinen lapsi oli juuri tuloillaan maailmaan, päätettiin ostaa neliö suunnitellun kolmion sijaan. Nyt voidaan asua tässä vaikka siihen asti kun lapset lähtee pesästä tai vaihtaa okt:hen jos sopivan hintainen sattuu kohdalle.
Täällä Keskisessä Suomessa väliraha kaksiosta neliöön on n. 50-70 tuhatta, jonka saantiin ei kummoisia tuloja vaadita. Mutta teidän 200 tuhannen lainaan vaaditaan aika kovat tulot n. 4000 nettona kuussa, jotta pankista laina heltiää. Jos laina ei ole tuloista kiinni, minä ostaisin neliön.
aika iäkkäitä kun ostettiin se ensimmäinen asunto. Vaimo synnytti 40 v. ja minä olin 36 vuotias kun ostettiin 90 m2 rivitalo.Ja siinä meidän poika viihtyy ja luulen että täältä me eläkkeellekin jäädään.Eli osta heti se kunnon asunto ettei tarvitse vaihtaa.Tietenkin taloudellinen tilanne on se ratkaiseva tekijä.
Nelliöhinta laskee asunnon koon mukana. Neljän huoneen asunto ei välttämättä ole juuri kolmiota kalliimpi.
Tilaa ei ole koskaan liikaa. Ainakin minä olen aina ottanut mielummin liian suuren, kuin liian pienen asunnon.